Onko päihdeongelmaisella oikeus saada hoitoa?

Mitä varhaisemmassa vaiheessa päihderiippuvainen vanhempi saa apua, sitä parempi. Avopalveluyksikkö Aino on erikoistunut päihdeongelmaisten vauva- ja pikkulapsiperheiden kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n eri yksiköt esittäytyvät!

Kuluva vuosi on yhdistyksemme 75-vuotisjuhlavuosi, joten juhlistamme pitkää historiaamme
ja toimintaamme monin eri tavoin. Koska juhlimme pitkälti työn merkeissä, esittelemme
juhlavuoden aikana kaikki yksikkömme verkkosivuillamme ja some-kanavillamme.
Toivomme, että esittelyt avaavat eri työmuotojamme.

Vanhemman päihdeongelma on suurin
yksittäinen syy lasten huostaanottoihin.

Päihderiippuvuus luokitellaan sairaudeksi. Silti siihen ei saa Suomessa hoitoa läheskään jokainen, joka sitä tarvitsee tai haluaa. Ei vaikka päihdehuoltolaissa velvoitetaan kuntien järjestävän sen laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa oleva tarve edellyttää. Hoidon tarpeen arvioi joku muu, kuin asiakas itse, vaikka niin asiakkaan suusta kuultuna kuin tutkimustiedonkin valossa merkittävin päihteettömyyttä tukeva asia on ihmisen oma motivaatio.

Hoitamaton päihdeongelma aiheuttaa yhteiskunnalle suuria taloudellisia kustannuksia, puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä, joita se aiheuttaa niin ongelmaiselle itselleen kuin hänen läheisilleen. Vanhemman päihdeongelma on suurin yksittäinen syy lasten huostaanottoihin.

Noin kuudellalla prosentilla odottavista äideistä on päihdeongelma, joka on riski sikiön ja vauvan terveydelle ja terveelle kehitykselle. Tämä tarkoittaa, että vuosittain 3000-6000 odottavan äidin sikiövauvaa on vaarassa vaurioitua. Vuosittain arviolta neljä prosenttia vastasyntyneistä ovat FASD (Fetal Alcohol Spectrum Disorders) -lapsia (Kehitysvammaliitto, Pajulo). Tutkimustiedon mukaan oikeanlainen ja oikea-aikainen hoito odotusaikana motivoi äitiä ja isää siihen muutostyöhön, jota päihteettömyys ja vanhemmaksi kasvaminen edellyttävät.

Miksi päihdeongelman puheeksi ottaminen
on vaikeaa ammattilaisillekin?

Emme tiedä perheiden päihdeongelmasta, jos emme uskalla kysyä siitä. Tyypillistä päihteidenkäyttäjääkään ei ole, se voi olla meistä kuka tahansa. Ongelmaan ei ole yhtä helppoa ja nopeaa ratkaisua/hoitomuotoa. Ihminen, joka kamppailee päihdeongelman kanssa, tarvitsee apua ja tukea monella tasolla. Ennen kaikkea hän tarvitsee ihmisen, joka uskoo häneen ja pitää kiinni tiukan paikan tullen.

Avopalveluyksikkö Aino on erikoistunut päihdeongelmaisten vauva- ja pikkulapsiperheiden kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen. Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän tavoitteena on ehkäistä sikiövaurioita, tukea lapsen ja  vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta sekä kuntouttaa vanhempaa päihderiippuvuudesta toipumisessa.

Päihdeongelman häpeällisyyden vuoksi
apua on saatavilla nimettömänä.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa päihderiippuvainen vanhempi saa apua, sitä parempi on ennuste sille, että hän toipuu ja voi jatkaa elämää lapsensa kanssa. Me Ensi- ja turvakotien liiton avopalveluissa ja ensikodeissa työskentelevät ammattilaiset olemme koulutettuja kohtaamaan, tunnistamaan ja hoitamaan päihdeongelmaa vauvaperheissä.

Työmme on kohdata asiakkaat ihmisinä ja nähdä päihdeongelmien taustalle sekä toimia vauvan äänenä. Meiltä voivat myös ammattilaiset kysyä neuvoa päihteidenkäytön puheeksiottamisesta.

Päihdeongelman häpeällisyyden vuoksi on tärkeää se, että apua on saatavilla matalalla kynnyksellä ja nimettömänä. Verkkosivuiltamme voi varata ajan sähköisestä ajanvarauskalenterista nimettömänä. Keskusteluapua ja tukea saa työntekijältä, jos sinua mietityttää oma tai lapsesi toisen vanhemman päihteiden käyttö.

Älä jää yksin, apua on tarjolla!

Avopalveluyksikkö Aino

Kirsi Vekurinmäki
vastaava sosiaalityöntekijä
Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti
Avopalveluyksikkö Aino

 

Lappulamppu kertoo kiitokset ja terveiset

Pelastit meidän elämän! Olet enkeli! Täällä on aina hyvä olla! Liitukujan ala-aulan upea lappulamppumme on saanut uudet viestinsä.

Lappulamppu on osa Keski-Suomen ensi- ja turvakodin 75-vuotisjuhlavuotta vaihtuvin viestein. Syyskuussa lamppuun ilmestyivät uudet laput, joissa asiakkaamme antavat palautetta yhdistyksen tekemästä työstä ja lähettävät terveisiä yhdistyksen väelle. Ihastuttavat viestit on koottu eri yksiköidemme kohtaamilta asiakkailta.

Viestit kertovat kauniisti muun muassa työn tärkeydestä, tuen ja turvan saamisesta, kohtaamisista, ammattitaidosta ja uusista aluista.

  • Sä oot mun paras aikuinen
  • Turvakoti auttaa ihmistä uusien alkujen äärelle
  • Olen saanut riittävästi tukea arjesta selviämiseen
  • Pelastit meidän elämän!
  • Ihania ammattilaisia isolla sydämellä
  • Minua todella kuunneltiin kiireettömästi
  • Tietoa, turvaa, tukea
  • Tilaa ja rauhaa – olla sekä levätä
  • Kiitos arvokkaasta työstänne
  • Kiitos, että autatte vahvistumaan tukemalla.
  • Ympäristö on meille turvallinen, hyväksyvä ja olemme saaneet vertaistukea monen vuoden ajan
  • Mukavaa tulla ensikodille tapaamaan äitiä.
  • Olet enkeli!
  • Täällä on aina hyvä olla!

Paljon onnea Anni!

Ensi- ja turvakotien liitto palkitsee säännöllisesti pitkäaikaisia yhdistysten työntekijöitä. Tällä kertaa hopeinen ansiomerkki luovutettiin osana Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n työhyvinvointi-iltapäivää Jyväskylän turvakodin ohjaajalle Anni Kokkoselle.

Hopeisen ansiomerkin edellytyksenä on 10 vuoden työ yhdistyksessä lasten, perheiden ja apua tarvitsevien ihmisten hyväksi. Hienoa, että saimme kiinnittää arvokkaan merkin Annin rintapieleen ja kiittää häntä hienosta työstä, asiakkaita arvostavasta otteesta sekä kannustavasta työtoveruudesta. Onnea Anni!

 

Onnistuuko lastensuojelu saavuttamaan lapsen luottamuksen? 

Juhlavuoden kirjoitussarjamme jatkuu. Marja Heikkilä kirjoittaa nyt lasten osallisuudesta, luottamuksesta ja toivoa lastensuojelutyöhön tuovasta systemaattisesta mallista.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti 75 v / Kirjoitussarja

Lastensuojelutyötä on viime vuodet kehitetty systeemisen ajattelun ja työmallin pohjalta. Työ on aloitettu valtakunnallisessa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) ja sitä jatketaan mm. sosiaalialan osaamiskeskusten vetämissä lastensuojelun kehittämishankkeissa, kuten Keski- ja Itä-Suomen LUMO-hankkeessa. Vaikka systeemisellä työotteella on juuret Iso-Britanniassa, se sisältää paljon Suomessakin hyväksi koettuja ja tutkittuja elementtejä. Ne on mallissa koottu systemaattiseksi, tosiaan tukevaksi kokonaisuudeksi, joka edellyttää pitkäjänteistä, suhdeperustaista ja tutkivaa työotetta.

Systeemisen asiakastyön periaatteita ovat mm. hyvän ja luottamuksellisen suhteen luominen lapseen ja perheenjäseniin. Työssä luotetaan perheen asiantuntijuuteen ja huomioidaan sen historia ja kokemukset.  Erityistä painoarvoa annetaan lapselle ja perheelle tärkeiden suhteiden tutkimiseen. Mallissa ei tarjota yhtä ratkaisuvaihtoehtoa, vaan ollaan avoimia uusille tulkinnoille, suunnitelmille ja oivalluksille.  Tavoitteena on pitää yllä toiveikkuutta ja löytää konkreettisia, pienten askelten ratkaisuja. Työtä tehdään monialaisena tiiminä avoimen dialogin periaatteita noudattaen.

Jotta lapsen kokemukset ja näkökulma pysyvät keskiössä ja systeeminen työote voi toteutua, toimintamalli edellyttää hyvää johtamista. Johdon tulee vastata systeemisten tiimien perustamisesta, muutosprosessin ja uuden toimintakulttuurin käynnistämisestä, osaamisen tuesta, työtä tukevista rakenteista ja resursoinnista. Kokemukset systeemisestä työotteesta ovat olleet hyviä, mikäli työolot on kyetty järjestämään siten, että asiakasperheitä on sopiva määrä. Koska työskentely perustuu luottamuksen rakentamiselle, se edellyttää, että työntekijät pysyvät toimissaan ja vaihtuvuus on mahdollisimman pientä. Kyseessä on valtava haaste tämän päivän työelämässä!

Systeeminen malli on pitkästä aikaa ensimmäinen, toivoa antava lastensuojelun työtapa, joka antaa ammattilaisille mahdollisuuden tehdä työnsä eettisesti kestävällä tavalla. Sitä ei saa hylätä, vaikka sen toteutus on alkumetreillä vaativaa ja hidasta. Kokemuksen ja arviointitiedon karttuessa työtapaa on voi myös muokata. Systeemiseen työotteeseen on sisään rakennettu lupaus lapsen arvostavasta kohtaamisesta ja ymmärtävästä kuulemisesta, jotka ovat edellytyksiä luottamuksen syntymiselle. Niin kuin tiedämme, tämä voi olla lastensuojelussa joskus jopa elämän ja kuoleman kysymys.

Marja Heikkilä, johtaja
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Koske

Marja Heikkilä, johtaja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Koske

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti sai uuden hallituksen

Yhdistyksen vuosikokous kokoontui viime viikolla riittävillä turvaväleillä kauniiseen Aalto-saliin. Jo toisen kerran peräkkäin vuosikokousta jouduttiin siirtämään koronapandemian vuoksi. Sääntömääräiset asiat käsiteltiin kokeneen puheenjohtaja Merja Närhin johdolla.

Jäsenistöä kiinnosti, miten järjestön työ on onnistunut koronan keskellä ja mitkä ovat olleet keskeisimpiä haasteita. Keskusteluissa huolta herätti veikkausvoittovaroilla toteutetun toiminnan tulevaisuus ja uusien hyvinvointialueiden valmistelutyö sekä järjestöjen rooli uusilla alueilla. Lisäksi käytiin läpi Liitukujan toimitalohankkeen kokonaisuus.

Vuosikokouksen yksimielisen päätöksen mukaisesti puheenjohtajana jatkaa Merja Närhi. Lisäksi neljän erovuoroisen hallituksen jäsenen tilalle valittiin uudet jäsenet. Perinteiseen tapaan asiasta äänestettiin. Jäseninä jatkavat Jani Kokko, Tuija Mäkinen ja Eila Tiainen. Uutena jäsenenä hallitukseen tuli valituksi Jussi Maasola.

Onnea kaikille valituille ja kiitos, kun teette hallituksen jäseninä tärkeää vapaaehtoistyötä yhdistyksen puolesta!

 

Ryhmäkuvassa uusi hallitus: Merja Närhi (vas.), Mirja Hirvensalo, Jani Kokko, Eila Tiainen, Hanna Hämäläinen, Tuija Mäkinen, Jussi Maasola, Aila Kruus ja Meri Lumela.

Väkivaltaa käyttävät hakevat apua yhä enemmän

Lähes neljäsosa Ensi- ja turvakotien liiton avopalveluiden asiakkaista on väkivallan tekijöitä. Tekijöiden auttaminen on erityisen tärkeää, jotta väkivalta saadaan loppumaan. Samalla autetaan koko perhettä. Korona-aika on kiristänyt perheiden tilannetta entisestään.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset auttoivat vuonna 2020 yli 10 000 väkivaltaisesta elämäntilanteesta kärsivää tekijää, kokijaa tai lasta. Apua on saatavilla kaikille osapuolille. Lähisuhdeväkivalta koskettaa aina koko perhettä ja usein myös väkivaltaisesti käyttäytyvä kärsii tilanteesta. Valtaosa apua hakevista väkivallan käyttäjistä on miehiä.

“On tärkeää, että myös väkivaltaa käyttävät löytävät avun piiriin. Omasta käytöksestä vastuun ottaminen auttaa koko perhettä. Julkinen puhe lähisuhdeväkivallasta on lisääntynyt ja se helpottaa myös tekijöiden avun hakemista”, Ensi- ja turvakotien liiton perhe- ja lähisuhdeväkivallan asiantuntija Jaana Autto sanoo.

Väkivaltaiseen käytökseen on syytä puuttua heti

Apua tulisi hakea viimeistään silloin, kun omat keinot eivät riitä tilanteen muuttamiseen. Erityisen tärkeää se on, jos perheessä on lapsia tai väkivalta on jatkunut jo kauan. Väkivallalla on tapana raaistua pitkittyessään, joten väkivaltaiseen käytökseen on syytä puuttua heti. Elämässä tapahtuvat suuret muutokset, kuten lapsen syntymä tai työttömyys, voivat lisätä väkivallan riskiä. Korona-aika on voinut kärjistää perheen tilanteita entisestään.

Väkivaltaista käytöstä on esimerkiksi läheisen sanallinen uhkailu tai fyysinen satuttaminen, huutaminen ja haukkuminen, esineiden paiskominen tai rikkominen. Apua kannattaa hakea myös silloin, kun pelkää, ettei hallitse omaa käytöstään tai sen ryöstäytymisestä omasta hallinnasta. Korostunut mustasukkaisuus tai tarve rajoittaa perheenjäsenten elämää on myös väkivaltaa.

Ensisijaisena tavoitteena on väkivallan loppuminen

Väkivaltaa käyttävien kanssa työskennellessä tavoitteena on löytää yksilölliset keinot haastavien tilanteiden ennakoimiseen ja väkivallan käytön lopettamiseen. Lisäksi käydään läpi väkivaltaista käyttäytymistä ja puretaan uhkaaviin ja väkivaltaisiin tilanteisiin johtavia stressitekijöitä sekä opetellaan tunnistamaan läheisten pelkoa ja omia tunteita.

“Ensisijaisena tavoitteena on aina väkivallan loppuminen sekä väkivaltaa kokeneiden tai sitä todistaneiden lasten turvallisuus. Väkivalta ei lopu itsestään eikä sen kanssa pidä jäädä yksin. Apua on saatavilla yhdistyksissä ja verkossa joka päivä”, Jaana Autto sanoo.

Parhaisiin tuloksiin väkivallan ehkäisyyn tähtäävässä työssä päästään, kun väkivallan kaikkia osapuolia autetaan ja apua saadaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Turvakodista voidaan olla tekijään yhteydessä, ellei se vaaranna kenenkään turvallisuutta, ja ohjata hänet väkivaltatyön avopalveluihin. Näin koko perhe voi saada apua samanaikaisesti.

Vuonna 2020 apua haettiin enemmän kuin koskaan

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten väkivaltatyön avopalveluista sai vuonna 2020 apua 4916 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Asiakkaiden määrä kasvoi lähes tuhannella edellisestä vuodesta. Neljännes apua hakeneista oli väkivallan tekijöitä. Avopalveluista saavat apua kaikki väkivallan osapuolet; naiset, miehet ja lapset. Usein ensimmäinen askel apuun on nimetön chat, jossa vastaamassa on yhdistysten väkivaltatyön ammattilaiset.

Ensi- ja turvakotien liitto järjesti Väkivaltatyön foorumin 25.-26.8.2021. Foorumin teemana oli väkivallan tekijät ja heidän auttamisensa. 

Avaimia lasten osallisuuden edistämiseen

Juhlavuotemme kirjoitussarja jatkuu. Eija Sevón, Eija Salonen ja Maarit Alasuutari kirjoittavat nyt lasten osallisuudesta. Miten se toteutuu käytännössä?

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti 75 v / Kirjoitussarja

Lasten osallisuudella tarkoitetaan heidän mahdollisuuttaan osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin päivittäisiin toimiin ja päätöksiin.  Osallisuus perustuu vapaaehtoisuuteen. Sen kannalta on tärkeää, että lapset voivat ilmaista näkemyksensä turvalliselle aikuiselle, oman ikänsä ja kehitystasonsa mukaisin keinoin. Lasten osallisuuden toteutuminen edellyttää, että heidän näkemyksensä myös kuullaan ja otetaan huomioon, kun tehdään heitä ja heidän yhteisöjään koskevia päätöksiä.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen nojalla lasten osallisuus on huomioitava kaikessa heitä koskevassa päätöksenteossa. Lasten osallisuutta tulee siten edistää niin varhaiskasvatuksessa ja koulussa kuin erilaisissa perhepalveluissa ja lastensuojelussa. Näistä lainsäädäntöön kirjatuista tavoitteista huolimatta lasten osallisuuden toteutumiseen liittyy monia jännitteitä ja haasteita.

Varhaiskasvatuksessa ja koulussa esimerkiksi erilaisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten osallisuus ei aina toteudu opetusryhmissä. Myös pienimpien, muutoin kuin sanoin kommunikoivien lasten osallisuuden tukeminen vaatii ammattilaisilta erityistä osaamista. Lastensuojelun alueella kohdataan niin ikään tilanteita, joissa lasten osallisuus on tärkeää, mutta haastavaa toteuttaa käytännössä. Monet lasten parissa työskentelevät ammattilaiset kokevatkin lasten osallisuutta koskevat tietonsa ja taitonsa riittämättömiksi.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen OIVA – Lasten oikeudet ja osallisuus varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa -hanke vastaa tähän koulutustarpeeseen. Hankkeen tavoitteena on edistää lasten kanssa toimivien ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamista lasten oikeuksista, osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta sekä vahvistaa näiden asioiden toteutumista varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Tavoitteen saavuttaminen tukee niin lasten oikeuksien ja osallisuuden toteutumista kuin heidän kehitystään kohti demokraattista kansalaisuutta.

Lasten oikeuksien ja osallisuuden kysymyksiin perehdytään OIVA-hankkeen tuottamilla uusilla opintojaksoilla Lasten oikeudet ja osallisuus sekä Children’s rights and participation, jotka käynnistyvät itsenäisesti suoritettavina verkko-opintoina syksyllä 2021. Opintojaksoilla eri alojen asiantuntijoiden kokemukset täydentävät toisiaan ja laajentavat näkökulmia lasten oikeuksiin ja osallisuuteen. Asiantuntijavideot kiteyttävät mielenkiintoisella tavalla lasten oikeuksiin liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja ongelmakohtia.

Rikkaiden oppimateriaalien ohella oppimista tukevat monipuoliset tehtävät ja muiden opiskelijoiden kanssa käytävät verkkokeskustelut. Opinnot on jaettu pienempiin, oppimista jäsentäviin ja selkiyttäviin kokonaisuuksiin. Uudet opintojaksot antavatkin monia avaimia lasten osallisuuden edistämiseen.

Maarit Alasuutari, professori
Eija Sevón, yliopistotutkija
Eija Salonen, yliopistonopettaja
Jyväskylän yliopisto

Eija Salonen, Jyväskylän yliopisto
Eija Salonen
Eija Sevón, Jyväskylän yliopisto
Eija Sevón
Maarit Alasuutari

Kiitämme vaatelahjoituksesta!

Kiitämme lämpimästi Dream Circus Oy:n väkeä vaatelahjoituksesta. Saimme pari kassillista uusia, värikkäitä ja mukavia vaatteita niin lapsille kuin aikuisille.

Dream Circus Oy valmistaa kotimaisia vaatteita luomukankaista Varkaudessa, Kuopiossa ja Kiteellä. Vaatteet suunnitellaan ja kaavoitetaan myös Suomessa. Toimintaa ohjaavat elämänilo, paikallisuus, kotimaisuus, ekologisuus ja vastuullisuus.

Kiitos lahjoituksesta. Vaatteet löytävät asiakkaidemme luota kyllä kotinsa!

 

 

 

Katarina Pölkki Dream Circuksesta toi lahjoituksen Keski-Suomen ensi- ja turvakodin ovelle asti.

 

 

Keskisuomalaiset järjestöt kohtasivat kansanedustajia

Keskisuomalaisten järjestöjen vetoomus kansanedustajille: järjestöjen työn edellytykset on turvattava kestävällä rahoitusratkaisulla. Lue, mistä puhuttiin, kun Keski-Suomen järjestöjen edustajat tapasivat Keski-Suomen kansanedustajia.

Keski-Suomen järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän järjestöedustajat tapasivat Keski-Suomen kansanedustajia maanantaina 16.8.2021. Tapaamisessa keskusteltiin keskisuomalaisten järjestöjen toiminnasta ja merkityksestä maakunnan asukkaille sekä järjestöjen rahoituksen tulevaisuudesta.

Järjestöjen rahoitus on esillä valtion budjettiriihessä. Ratkaisuilla on kauaskantoiset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja suomalaiseen kansalaistoimintaan. Tapaamisessa olivat mukana kansanedustajat Bella Forsgren (vihr), Joonas Könttä (kesk), Riitta Mäkinen (sd), Piritta Rantanen (sd) ja Sinuhe Wallinheimo (kok).

Järjestöjen työstä, osaamisesta ja tuloksista heille kertoivat kumppanuuspöydän puheenjohtaja Petri Lehtoranta sekä sen eri järjestötoimialojen edustajina Katariina Luoto, Susanna Huovinen ja Riina Kylmälahti.

Toiveena pitkäjänteinen rahoitus

Järjestöt kiittivät kansanedustajia siitä, että järjestörahoituksen ei ole annettu romahtaa, vaikka rahapelitoiminnan tuotot ovat merkittävästi vähentyneet. Järjestöedustajat vetosivat kansanedustajiin, että järjestöjen laaja-alainen työ ja sen merkitys kansalaisille ymmärretään jatkossakin ja työn taloudellisista edellytyksistä huolehditaan.

Järjestöt totesivat yhteisesti: ”suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa menettää järjestöjen toteuttamaa kansalaisten auttamista ja niihin vuosikymmenten aikana kertynyttä osaamista.” Järjestöjen toive kansanedustajille oli, että rahapelitoiminnan tuottojen siirtoa valtion budjettiin harkitaan tarkkaan.

”Varmasti kaikkien toive on se, että järjestöjen rahoituksesta saadaan pitkäjänteistä. Siirto valtion budjettiin ei ole yksinkertainen ratkaisu, ja sen riskinä nähdään järjestöjen autonomian heikentyminen. Haluamme jatkossakin olla auttamassa myös heitä, joiden tukeminen ei saavuta suuria kansanjoukkoja puolelleen, ja vastata ketterästi tarpeisiin, joita julkinen taho ei aina voi edes tunnistaa tai havaita.”

Avuntarve on lisääntynyt

Järjestöjen tulevaisuuteen luovat epävarmuutta mm. rahapelituottojen väheneminen ja epävarmuus tulevasta rahoitusmallista. Myös järjestöt ovat joutuneet koronan kanssa lujille kamppaillen muuttuvien koronarajoitusten ja toimintamahdollisuuksien kaventumisen kanssa. Samalla järjestöjen kohtaamat avuntarpeet ja työmäärät ovat monin paikoin merkittävästi lisääntyneet.

Ajankohtaisena näkökulmana järjestöjen edustajat muistuttivat tarpeesta kiinnittää järjestöjen tekemän työn uusien hyvinvointialueiden valmisteluun. Keski-Suomessa tähän onkin erinomaiset lähtökohdat ja vankkoja yhteistyörakenteita.

Monen yhdistyksen ja järjestön työ linkittyy tavalla tai toisella kansalaisten hyvinvointiin. On varmistettava, etteivät järjestöt jää peruskuntien ja hyvinvointialueen välimaastoon ilman selkeää roolia ja tukea.

Tule mukaan vaikuttamaan!

Kansanedustajat kiittivät hyvästä keskustelusta ja pitivät tapaamista tarpeellisena. Kaikkien yhteinen näkemys oli, että järjestöjen toiminta on tärkeää ja edellytykset toiminnan jatkumiselle pitää tulevaisuudessakin turvata riittävällä tavalla.

Keski-Suomen järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä kutsuu keskisuomalaisia järjestöjä mukaan kertomaan työnsä merkityksestä asukkaille sekä erityisesti maakuntamme ja kuntiemme päättäjille. Tule mukaan jakamalla somessa tunnisteella #järjestöilläonväliä tai viestimällä suoraan päättäjille.

Lisätietoja

Keski-Suomen järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän edustajilta:

Kuvassa Riina Kylmälahti (vas.), Katariina Luoto, Piritta Rantanen, Susanna Huovinen, Joonas Könttä, Bella Forsgren, Petri Lehtoranta, Riitta Mäkinen ja Sinuhe Wallinheimo.

Haemme vastaavan sosiaalityöntekijän sijaista Jyväskylän turvakotiin

Tule mukavaan joukkoomme ja hae vastaavaksi sosiaalityöntekijäksi Jyväskylän turvakotiin. Määräaikainen sijaisuus alkaa 1.11.2021. Lähetäthän hakemuksesi 25.8. klo 15 mennessä.

Vastaava sosiaalityöntekijä toimii turvakodin vastuuhenkilönä ja lähiesimiehenä. Tehtäviin kuuluvat asiakastyön ja henkilöstön johtaminen, asiakastyö sosiaalityön asiantuntemusta vaativissa tilanteissa sekä toiminnan kehittäminen ja talouden seuranta. Vastaava sosiaalityöntekijä kuuluu yhdistyksen johtoryhmään. Arvostamme lastensuojelun ja sosiaalihuollon tuntemusta, hyviä vuorovaikutustaitoja, perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön sekä työkokemusta esimiestehtävistä.

Tehtävään valitun tulee olla laillistettu sosiaalityöntekijä (valtioneuvoston asetus turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä 598/2015) ja esittää ennen toimen vahvistamista rikostaustaote (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Tehtävässä edellytetään tartuntatautilain 48 §:n mukaista rokotussuojaa.

Työ alkaa 01.11.2021, ja kyseessä on määräaikainen sijaisuus 30.11.2022 saakka. Palkkaus G30.

Hakemus ja cv lähetetään osoitteeseen sirpa.savolainen@ksetu.fi 25.8.2021 klo 15.00 mennessä.
Haastattelut pyritään pitämään 27.8.2021.
Lisätietoja antaa palvelupäällikkö Sirpa Savolainen p. 050 5975188, sirpa.savolainen@ksetu.fi

Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville henkilöille ja perheille. Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tuottaa turvakotipalvelua THL:n palveluntuottajana ja on valtakunnallisen Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys.

Hae Äänekosken turvakotiin yövalvojaksi

Haemme Äänekosken turvakotiin yövalvojaa yötyöhön 1.9.2021 alkaen tai sopimuksen mukaan. Lähetäthän hakemuksesi 20.8.2021 klo 15 mennessä.

Yövalvoja on asiakkaiden tukena yöaikaan ja tekee kriisityötä. Vuorossa oleva työntekijä arvioi uusien asiakkaiden turvakodin tarpeen. Yövalvojan tehtäviin kuuluu kodinhoidolliset tehtävät ja ruoan valmistus.

Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto (valtioneuvoston asetus turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä 598/2015). Yövalvojan palkkaluokka on G22. Arvostamme työkokemusta lastensuojelun tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta sekä perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön.

Toimeen valittavan tulee ennen toimen vahvistamista esittää rikostaustaote (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Työntekijällä tulee olla hygieniapassi. Edellytämme myös tartuntalain 48 pykälän mukaista rokotussuojaa. Tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika.

Tiedustelut: arkisin klo 9-15 välillä vastaava sosiaalityöntekijä Minttu Lämsä, p. 050 342 3420.
Hakemus ja cv: sähköpostitse osoitteeseen minttu.lamsa@ksetu.fi 20.8.2021 klo 15.00 mennessä.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tuottaa turvakotipalvelua yhtenä THL:n palveluntuottajana. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville henkilöille ja perheille. Äänekosken turvakodissa on seitsemän perhepaikkaa.

Hyvää juhannusta ja kaunista kesää!

Keski-Suomen ensi- ja turvakodin työ ja toiminta jatkuu kesälläkin. Eri yksiköt päivittävät kesäkuulumisiaan sosiaalisen median kanavillamme.

Juhannusjuhlan lähestyessä haluamme yhteisesti toivottaa kaikille asiakkaillemme, jäsenillemme, vapaaehtoisillemme, verkostoillemme ja yhteistyökumppaneillemme kaunista kesää sekä kiittää kuluneesta yhteistyöstä. Toivomme, että kesän jälkeen pääsemme koronasta kokonaan eroon ja palaamme normaaliin toimintaan.

Tove Janssonin runon sanojen myötä: Nautitaan ihanasta Suomen suvesta!

”Pään painan ruohikolle ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella, ma tahdon olla vain.
Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut,
ja luonnon loiston nään.”

Hyvää kesää, toivottaa koko Keski-Suomen ensi- ja turvakodin väki Jyväskylästä ja Äänekoskelta!

Anna ääni lapselle!

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n 75-vuotisjuhlavuoteen osuvat tänä vuonna tärkeät kuntavaalit. Ennakkoäänestys on ollut vilkasta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13.6. Osana juhlavuottamme mekin haluamme olla mukana kymmenien eri järjestöjen ja toimijoiden verkostossa, joka pyytää: Anna ääni lapselle!

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti 75 v / Kirjoitussarja

Anna ääni lapselle -kampanjan teemoina ovat lasten yhdenvertaisuus ja osallisuus, varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta huolehtiminen sekä lapsivaikutusten arviointi. Kampanjan johtolause on, että kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista. Koronakriisin keskellä ja sen jälkeenkin korostuu tarve huolehtia erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten ja perheiden riittävistä palveluista ja tuesta. Kunta maksaa paljon kalliimmin korjaavista kuin ennaltaehkäisevistä toimista, ja siksi kaikista taloudellisista paineista huolimatta kuntiin tarvitaan todellisia lasten oikeuksien puolustajia.

Me Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla olemme paitsi laadukkaiden ja ammattillisesti korkealaatuisten palveluiden tarjoaja, myös kansalaisjärjestö. Olemme koti yli sadalle vapaaehtoiselle, jotka haluavat antaa aikaansa ja osaamistaan asiakkaidemme hyväksi ja työmme tueksi. Nostamme yhteiskunnalliseen keskusteluun niitä teemoja, jotka nousevat huolenaiheiksi, kun teemme työtämme lähellä ihmisiä; lapsia, aikuisia ja perheitä. Kokemuksemme on, että suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa moni jää edelleen liian yksin eikä jaksa tai osaa hakea apua tai edes tiedä, että apua on tarjolla ja siihen on oikeus.

Kunnat ovat tehneet pitkään yhteistyötä meidän järjestötoimijoiden kanssa. Moni kuntien tai valtion nykyisistä perustehtävistä on saanut alkunsa juuri järjestöjen ideoinnin ja sinnikkään työn ansiosta. Tämän yhteistyön jatkuminen ja tiivistäminen on tärkeä tavoite. Meidän ammattilaisemme sanovat liian usein, että apua tarvitseva ihminen kokee, ettei kukaan ota hänen vaikeasta tilanteestaan kokonaisvaltaista otetta. Ammattilaisemme auttavat usein myös asioissa, joissa auttaminen kuuluisi virallisesti jollekin aivan muulle.

Jotta nämä palvelupuutteet saadaan kuntoon, tarvitaan vieläkin tiiviimpi yhdessä toimimisen ja tekemisen malli. Yhdistyksemme on tehnyt yhteistyön tiivistämistä koskevan hankehakemuksen, jonka yhteistyökumppanina on Jyväskylän kaupunki. Tiivimmälle yhteistyölle on tarvetta, mutta siihen tarvitaan myös resursseja. Järjestö ei ole eikä voi tulevaisuudessakaan olla toimija, joka toimii kunnan tai tulevan hyvinvointialueen kumppanina pelkän puheen voimalla.

Ensi- ja turvakotien liiton yhteiset vaalitavoitteet korostavat niitä asioita, jotka ovat juuri meille työmme kautta tuttuja:

  1. Lapsi ei saa pudota hyvinvointialueen ja kunnan väliselle hallinnolliselle rajalle – lasten osallisuus auttaa parantamaan palveluita.
  2. Kunnan on autettava järjestöjä auttamaan – järjestöihin vuosikymmenten aikana kertynyttä osaamista ei ole varaa hukata.
  3. Riskissä olevien vauvaperheiden auttaminen matalalla kynnyksellä ja riittävän vahvasti – tukea tarjottava jo raskausaikana.
  4. Hyvässä kunnassa ei kotona tarvitse pelätä – väkivalta maksaa Suomelle joka vuosi 90 miljoonaa euroa.
  5. Kilpailuttamiseen tarvitaan taitoa ja osaamista – järjestöjen vahvuudet otettava paremmin huomioon.
  6. Koronan jälkiseuraukset hoidettava kunnolla – eriarvoisuuden kasvu tuottaa kalliiksi tulevaa ylisukupolvista syrjäytymistä.

Toivottavasti mahdollisimman moni suomalainen äänioikeutettu käyttää kansalaisoikeuttaan valitakseen oman kunnan päättäjät. Ja toivottavasti mahdollisimman moni äänestäjä tarkistaa, onko oma ehdokas sitoutunut puolustamaan pienimpiä, joiden oikeudet ovat meidän aikuisten velvollisuuksia.

Susanna Huovinen
toiminnanjohtaja
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry

Hae Äänekosken turvakotiin ohjaajaksi

Haemme Äänekosken turvakotiin ohjaajaa 1.8.2021 alkaen tai sopimuksen mukaan. Laitathan hakemuksesi tulemaan 22.6. klo 15 mennessä!

Ohjaaja työskentelee pääsääntöisesti aamu- ja iltavuoroissa, mutta on tarvittaessa valmis työskentelemään myös yövuoroissa. Ohjaaja tekee suunnitelmallista asiakastyötä ja kriisityötä sekä aikuisten että lasten kanssa. Vuorossa oleva työntekijä arvioi uusien asiakkaiden turvakodin tarpeen. Ohjaajat tekevät myös kodinhoidollisia tehtäviä ja hoitavat tarvittaessa lapsia.

Kelpoisuusvaatimuksena ohjaajan tehtävään on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto (valtioneuvoston asetus turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä 598/2015). Ohjaajan palkkaluokka on G24. Arvostamme työkokemusta lastensuojelun tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta sekä perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön.

Toimeen valittavan tulee ennen toimen vahvistamista esittää rikostaustaote (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Työntekijällä tulee olla hygieniapassi. Edellytämme myös tartuntalain 48 pykälän mukaista rokotussuojaa. Tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika.

Tiedustelut ja hakemus
Tiedustelut: vastaava sosiaalityöntekijä Minttu Lämsä p. 050 342 3420.
Hakemus ja cv sähköpostitse osoitteeseen: minttu.lamsa@ksetu.fi  22.6.2021 klo 15.00 mennessä.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tuottaa turvakotipalvelua yhtenä THL:n palveluntuottajana. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville henkilöille ja perheille. Turvakodissa on seitsemän perhepaikkaa.

Kiitämme Yrityskylän lahjoituksesta!

Yrityskylä Keski-Suomi lahjoitti kevään töiden päättymisen kunniaksi kylän kioskin ylimääräiset herkut Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:lle. Lämmin kiitos lahjoituksesta!

Yrityskylä on peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu Yrityskylä toimii valtakunnallisesti 11 alueella, tavoittaa noin 90 000 oppilasta vuodessa ja perustuu suomalaiseen opetussuunnitelmaan. Yrityskylä on osa Talous ja nuoret TATia.

Koska työt ovat tältä keväältä tehty, Yrityskylä Keski-Suomi halusi lahjoittaa kioskista jääneet herkut, kuten suklaat, pähkinät ja keksit, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:lle viestillä: Teette tärkeää työtä!

“Keski-Suomen ensi- ja turvakodin asiakkaiden puolesta iso kiitos lahjoituksesta! Herkut jaettiin eri yksiköiden kesken, joten kaikki asiakkaamme pääsevät osalliseksi tästä lahjoituksesta”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen kiittää.

 

 

 

Kuvassa lahjoittajien puolesta TAT:n aluepäällikkö Jaana Käppi ja aluekoordinaattori Esa Huuskonen.

 

Suuruspään omenapuut saivat kaverikseen luumupuun

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n juhlavuosi näkyy monin tavoin. Nyt Suuruspäästä siirrettyjen omenapuiden viereen saatiin punaluumupuu, joka on nimeltään yhdistyksen kotipaikkaan sopivasti Kuokkala.

Luumupuu on 75-vuotislahja Jyvässeudun Soroptimisteilta, jotka myös juhlivat tänä 40-vuotista taivaltaan. Soroptimist International täyttää puolestaan tänä vuonna jo 100 vuotta.

“Älä tule paha puu, tule hyvä puu”, Anita Meuronen totesi onnittelupuheessaan. Hän toivoi, että puu saa kasvaa omenapuiden kaverina tontillamme pitkään ja tuottaa toivottavasti pian myös satoa yhdistyksen väen iloksi.

“Juhlapuu, kuki keväisin kauniisti ja houkuttele pörriäisiä hoitamaan tehtävänsä, jotta syksyisin oksillasi kypsyy runsas ja makoisa luumusato”, Meuronen lisäsi.

Toiminnanjohtaja Susanna Huovinen kiitti lämpimästi ihanasta pikkupuusta. “Lupaamme huolehtia luumupuusta hyvin ja jutella sille ohi kulkiessamme mukavia. Kun puu tuottaa luumuja, ne eivät jää hyödyntämättä”.

 

 

Luumupuuta olivat istuttamassa Ulla Rannanheimo (vas.), Gudrun Viergutz, Anita Meuronen ja Virpi Nikander.

Äänekosken turvakoti etsii yövalvojaa ja keikkatyöntekijöitä

Haemme Äänekosken turvakotiin yövalvojaa ja työhön erikseen kutsuttavia keikkatyöntekijöitä. Lue lisää ja hae mukavaan joukkoomme pian.

Yövalvojan paikka

Haemme Äänekosken turvakotiin yövalvojaa yötyöhön 1.7.2021 alkaen tai sopimuksen mukaan. Yövalvoja on asiakkaiden tukena yöaikaan ja tekee kriisityötä. Vuorossa oleva työntekijä arvioi uusien asiakkaiden turvakodin tarpeen. Yövalvojan tehtäviin kuuluu kodinhoidolliset tehtävät ja ruoan valmistus.

Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto (valtioneuvoston asetus turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä 598/2015). Yövalvojan palkkaluokka on G22. Arvostamme työkokemusta lastensuojelun tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta sekä perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön.

Toimeen valittavan tulee ennen toimen vahvistamista esittää rikostaustaote (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Työntekijällä tulee olla hygieniapassi. Edellytämme myös tartuntalain 48 pykälän mukaista rokotussuojaa. Tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika.

  • Tiedustelut 27.5 ja 1.6 klo 9-15 välillä: vastaava sosiaalityöntekijä Minttu Lämsä p. 050 342 3420.
  • Hakemus ja cv: sähköpostitse osoitteeseen minttu.lamsa@ksetu.fi  18.6.2021 klo 15.00 mennessä.

Keikkatyöntekijät

Haemme Äänekosken turvakotiin 3-vuorotyöhön keikkatyöntekijöitä. Työ alkaa sopimuksen mukaan ja sisältää perehdytysvuorot. Erityisesti heinäkuun aikana on paljon työvuoroja tarjolla, mutta tarpeen mukaan myös syksyllä.

Keikkatyöntekijä työskentelee ohjaajan työtehtävissä kolmivuorotyössä. Keikkatyöntekijä tekee kriisityötä sekä aikuisten että lasten kanssa. Vuorossa oleva työntekijä arvioi uusien asiakkaiden turvakodin tarpeen. Keikkatyöntekijät tekevät myös kodinhoidollisia tehtäviä ja hoitavat tarvittaessa lapsia.

Keikkatyöntekijän tehtävässä voi toimia joko sosiaali- tai terveysalan korkeakouluopiskelija tai työntekijä, jolla on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto (valtioneuvoston asetus turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä 598/2015). Arvostamme työkokemusta lastensuojelun tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta sekä perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön.

Työhön valittavien tulee ennen työkeikkojen vahvistamista esittää rikostaustaote (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Työntekijöillä tulee olla hygieniapassi. Edellytämme myös tartuntalain 48 pykälän mukaista rokotussuojaa.

  • Tiedustelut: vastaava ohjaaja Riikka Liekkinen p. 050 517 4700 riikka.liekkinen@ksetu.fi tai vastaava sosiaalityöntekijä Minttu Lämsä p. 050 342 3420.
  • Hakemus ja cv: sähköpostitse osoitteeseen minttu.lamsa@ksetu.fi. Keikkatyöntekijän tehtävään voidaan valita joko yksi tai useampi työntekijä. Valinnat tehdään mahdollisimman pian, kun sopivia työntekijöitä löytyy.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tuottaa turvakotipalvelua yhtenä THL:n palveluntuottajana. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville henkilöille ja perheille. Turvakodissa on seitsemän perhepaikkaa.

Juhlavuosi näkyy lappulampussakin

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti viettää parhaillaan 75-vuotisjuhlavuottaan. Nyt myös Liitukujan ala-aulan lappulamppu on osa juhlavuottamme.

Lampun vaihtuvat laput viestittävät eri asioista vuoden aikana. Kesäkuun alusta yhdistyksen hallituksen jäsenet kiittävät lappulampussa työntekijöitä. Jokainen hallituksen jäsen on saanut itse kirjoittaa kiitoksensa ja niissä näkyy arvostus tekemäämme työtä kohtaan.

“Iloitsemme siitä, että hallituksemme jäsenet ottivat kirjoitushaasteen innolla vastaan ja lappuja syntyi paljon. Niissä kiitetään niin jaksamisesta muutoksen keskellä, hyvästä työilmapiiristä, koronan vastaisesta taistelusta ja suojautumisesta kuin myös ammattitaidosta, ymmärryksestä ja välittämisestä. Haluamme osoittaa vastavuoroisesti isot kiitokset meidän hallituksellemme, joka tekee omaa työtään sitoutuneesti vapaaehtoispohjalta, ilman erillisiä korvauksia”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen sanoo.

Lappulampun tekstit vaihtuvat jälleen syyskuussa, silloin terveisiä pyydetään asiakkailtamme.

Juhlavuosi näkyy yhdistyksen toiminnassa monin tavoin. Syksyllä korona toivottavasti sallii yhdessä juhlinnan, mutta olemme jo juhlistaneet vuottamme kirjoituksilla työstämme sekä vierailevien kirjoittajien teksteillä lapsen osallisuudesta. Kaikki nämä kirjoitukset löydät verkkosivuilta ja somesta.

Kiitos herkullisesta lahjoituksesta!

Saimme jälleen tärkeää apua asiakkaillemme, kun Zonta-kerhon naiset lahjoittivat yhdistykselle kahvia, kaakaota, suklaata ja muita herkkuja.

Olemme iloisia, että työmme saa tukea myös konkreettisten lahjoitusten muodossa. Lahjaherkut suuntaamme suoraan eri yksiköiden asiakkaiden hyväksi.

“Lämmin kiitos lahjoituksesta ja mukavaa kesää myös Zonta-kerholle”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen sanoo.

Zonta-kerho tekee työtä parantaakseen naisten ja tyttöjen yhteiskunnallista, taloudellista, koulutuksellista ja terveydellistä asemaa paikallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti.

Zonta International on 1919 perustettu maailmanlaajuinen palvelujärjestö. Sen 30000 jäsentä kuuluvat 1200 kerhoon 63 maassa. Jäsenet antavat vapaaehtoisesti aikaansa, taitojaan ja taloudellista tukeaan kansainvälisten ja paikallisten hankkeiden toteuttamiseen.

Kiitämme lahjoituksesta!

Jyväskylän Soroptimistiklubi teki yhdistyksellemme rahalahjoituksen asiakkaiden hyvinvointiin ja virkistykseen. Klubi on kerännyt varoja muun muassa arpajaisilla sekä erilaisten tilaisuuksien pääsymaksuilla.

Keski-Suomen ensi- ja turvakodin väki kiittää klubia lämpimästi lahjoituksesta, ja lupaa raportoida sen käytöstä.

“Meille lahjoitukset ovat todella tärkeä tuen muoto, sillä haluamme järjestää asiakkaillemme retkiä, virkistystä ja pieniä juhlahetkiä. Lisäksi lahjoitusvaroilla ostetaan yksiköiden käyttöön leluja, pelejä ja muita toiminnassa tarvittavia tavaroita”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen kertoo.

Soroptimistit on kansainvälinen naisten järjestö, joka pyrkii toiminnallaan parantamaan naisten ja tyttöjen asemaa.

Kuvassa Susanna Huovinen (vas.), klubin seniorijäsen Leena Hänninen, pastpresidentti Eija Virnes ja presidentti Elli Ojaluoto.