Nyt tarjolla mielenkiintoisia työtehtäviä – hae meille!

Avopalveluiden esihenkilöksi? Avopalveluyksikkö Ainon ohjaajaksi? Lue lisää, laita hakemus tulemaan ja liity mukavaan porukkaamme!

Tarjoamme monipuolisia ja mielenkiintoisia töitä voittoa tavoittelemattomassa yhdistyksessä.

Tule meille avopalveluiden esihenkilöksi Jyväskylään!

Etsimme innokasta ja vastuunottokykyistä ammattilaista yhdistyksen avopalveluiden vastuu- ja esihenkilötehtäviin. Avopalveluissa työskentelee 10 työntekijää kolmessa eri työmuodossa. Avopalvelujen työmuotoja ovat avopalveluyksikkö Aino, järjestölähtöinen avopalvelu ja lähisuhdeväkivaltatyö.

Tehtäviisi kuuluvat avopalvelujen toiminnan suunnittelu, kehittäminen ja asiakastyön johtaminen sekä henkilöstöstä ja taloudesta vastaaminen. Tämän lisäksi pääset käyttämään sosiaalityön asiantuntemusta ja varmistamaan, että palvelut vastaavat asiakkaiden tarvetta.

Avopalveluyksikkö Ainossa tuetaan pikkulapsiperheiden vanhempien päihderiippuvuudesta kuntoutumista ja esihenkilö tekee asiakastyötä sosiaalityön asiantuntemusta vaativissa tilanteissa. Järjestölähtöisessä avopalvelussa tuetaan monialaisesti vanhempien jaksamista ja lähisuhdeväkivaltatyössä autetaan väkivallasta irrottautumisessa ja selviämisessä. Kaikkea työtämme ohjaa lapsen etu.

Meillä et jää pähkäilemään työasioita yksin. Lähiesimiehenäsi toimii palvelupäällikkö. Lisäksi pääset osaksi yhdistyksen johtoryhmää ja sitä kautta kehittämään koko yhdistyksen toimintaa. Saat työhösi johtoryhmän, muiden esimiesten, työnohjauksen sekä valtakunnallisen ensi- ja turvakotien liiton tuen. Osaamistasi tuemme koulutuksilla ja liiton työkokouksilla sekä työhyvinvointiasi liikunta- ja kulttuuriseteleillä.

Sinulta edellytämme sosiaalityöntekijän pätevyyttä, rikostaustaotetta (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002) sekä tartuntalain 48 §:n mukaista rokotussuojaa. Arvostamme työkokemusta lastensuojelun sosiaalityön tehtävistä, esihenkilökokemusta, joustavuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika.

Tiedustelut: palvelupäällikkö Sirpa Savolainen puh. 050 5975 188 tai sirpa.savolainen@ksetu.fi
Hakemus ja cv 28.01.2022 klo 15 mennessä: sirpa.savolainen@ksetu.fi
Haastattelut pyritään pitämään 2.2.2022
Työ alkaa: 01.03.2022

Hae ohjaajaksi avopalveluyksikkö Ainoon Jyväskylään!

Etsimme innokasta ja välittävää työntekijää auttamaan päihderiippuvaisia pikkulapsiperheitä. Meillä pääset tukemaan vanhempia sekä raskausaikana että lapsen synnyttyä päihteettömyydessä, vanhemmuudessa ja varhaisessa vuorovaikutuksessa. Pääset myös sanoittamaan lapsen tarpeita ja tukemaan vanhemman kiinnittymistä lapseen.

Työskentelymuotojamme ovat yhteisökuntoutus, perhetapaamiset ja kotikäynnit. Asiakastyön lisäksi tehtäviimme kuuluvat matalan kynnyksen jalkautuvat palvelut ja ennaltaehkäisevä työ.

Pääset osaksi tiivistä ja moniammatillista tiimiä, johon kuuluu viisi työntekijää ja esimies. Meillä et jää asiakastyön asioiden kanssa yksin, vaan pääset pohtimaan niitä sekä työn arjessa että viikoittaisissa henkilöstöpalavereissa. Pääset kanssamme myös ryhmätyönohjaukseen. Osaamistasi tuemme yhdistyksen valtakunnallisen ensi- ja turvakotien liiton koulutuksilla sekä työhyvinvointiasi liikunta- ja kulttuuriseteleillä.

Sinulta edellytämme tehtävään vaadittavaa koulutusta eli sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkintoa sekä hygieniapassia, rikostaustaotetta (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002) ja tartuntalain 48 §:n mukaista rokotussuojaa. Arvostamme työkokemusta päihde- ja mielenterveystyöstä sekä lastensuojelu- ja vauvaperhetyöstä, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä joustavuutta. Tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika. Työssä tarvitset ajokorttia.

Avopalveluyksikkö Aino on osa valtakunnallista Pidä kiinni® -hoitojärjestelmää.

Yhteystiedot: palvelupäällikkö Sirpa Savolainen puh. 050 5975 188 tai sirpa.savolainen@ksetu.fi
Hakemus ja cv 28.01.2022 klo 15 mennessäsirpa.savolainen@ksetu.fi
Haastattelut pyritään pitämään 3.2.2022
Työ alkaa: 01.03.2022

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry on valtakunnallisen Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys. Tarkoituksemme on turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin, tukea vanhemmuutta ja perheenjäsenten keskinäistä vuorovaikutusta, ennaltaehkäistä perheväkivaltaa sekä auttaa ja hoitaa väkivallasta kärsiviä ja kriisitilanteissa olevia perheitä ja perheenjäseniä. Toimintamme täydentää kuntien palveluja.

 

 

 

 

Hae turvakodin ohjaajaksi Jyväskylään!

Tule tekemään kanssamme kriisi- ja väkivaltatyötä Jyväskylän turvakotiin. Lue lisää ja lähetä hakemus viimeistään 7.1.2022 klo 15 mennessä.

Tarjoamme monipuolisen ja mielenkiintoisen työn voittoa tavoittelemattomassa yhdistyksessä. Pääset arvioimaan asiakkaiden turvakotipalvelun tarvetta, antamaan kriisiapua sekä tekemään suunnitelmallista omaohjaajatyöskentelyä kaikenikäisten asiakkaiden kanssa. Lisäksi ohjaajat vastaavat vuorossa turvakodin arjen sujuvuudesta ja yhteisöllisyydestä esimerkiksi kodinhoidollisten tehtävien ja ryhmätoimintojen kautta. Työvuorolistoille voi ilmestyä myös yövuoroja, jolloin tukenasi ja turvanasi on samassa keittiössä kokkaileva ensikodin yövalvoja, ja lisäksi pidät puhelimitse yhteyttä Äänekosken turvakodin yövalvojaan.

Pääset osaksi hyvinvoivaa ja välittävää työyhteisöä, johon kuuluu viisi ohjaajaa, kaksi yövalvojaa, vastaava ohjaaja sekä vastaava sosiaalityöntekijä. Meillä et jää asiakastyön asioiden kanssa yksin, vaan pääset pohtimaan niitä sekä työn arjessa että viikoittaisissa henkilöstöpalavereissa. Pääset kanssamme myös ryhmätyönohjaukseen. Palkkaa maksamme palkkaluokan G24 mukaisesti. Osaamistasi tuemme THL:n kriisi- ja traumatyön koulutuksilla sekä työhyvinvointiasi liikunta- ja kulttuuriseteleillä.

Sinulta edellytämme tehtävään vaadittavaa koulutusta eli sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkintoa (valtioneuvoston asetus turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä 598/2015) sekä hygieniapassia, rikostaustaotetta (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002) ja tartuntalain 48 pykälän mukaista rokotussuojaa. Arvostamme työkokemusta lastensuojelun tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta sekä perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön. Tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tuottaa turvakotipalvelua yhtenä THL:n palveluntuottajana. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville henkilöille ja perheille. Jyväskylän turvakodissa on seitsemän perhepaikkaa.

Kysy lisää tai lähetä hakemus ja cv:

  • Tiina Nevalainen: p. 050 4412 955 (arkisin klo 9-15), tiina.nevalainen@ksetu.fi
  • Haku päättyy 7.01.2022 klo 15.00
  • Haastattelut pyritään pitämään 13.1.2022

 

 

75-vuotisjuhlavuotemme sai komean päätöksen

Yhdistyksemme pitkä historia sai koronasta huolimatta upean päätöksen juhlaseminaarissa viikko sitten. Lämmin kiitos kaikille!

Juhlavuoden teemana on ollut lapsen osallisuus, ja teemasta ovat kirjoittaneet lukuisat vierailevat kirjoittajat verkkosivuillamme. Juhlaseminaarissa halusimme osallistaa myös juhlaseminaarin vieraat, ja pyysimme heitä kertomaan, mistä he haluavat yhdistystä kiittää. Saimme hienon kiitosten kavalkadin – jokainen kiitos tuntuu tärkeältä ja merkitykselliseltä.

Juhlaseminaariin tervehdyksensä toivat videon välityksellä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov sekä yhdistyksen edustajana liittohallituksessa pitkään toiminut kansanedustaja Riitta Mäkinen. Lisäksi paikan päällä tervehdyksensä esitti Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Selin.

Juhlaseminaarin puhujina olivat STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila etäyhteyden avulla ja paikan päällä puhunut lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Molempien hienot esitykset antoivat juhlaseminaarin osallistujille ajankohtaista tietoa ja uusia näkökulmia. Haluamme vielä kerran kiittää kaikkia tervehtijöitämme sekä puhujia siitä, että he halusivat tehdä juhlapäivästämme omalla osallistumisellaan erityisen.

Juhlaseminaarin lopuksi yhdistys palkitsi kaksi yhdistyksen työssä pitkään toiminutta voimanaista; yhdistyksen entisen puheenjohtajan Raili Frontin ja yhdistyksen entisen toiminnanjohtajan Eija Paloheimon. Molemmat naiset ovat työllään vieneet yhdistystä eteenpäin vaikeissa muutosten tuulissa sisulla ja sydämellä.

Lisäksi yhdistys valitsi vuoden vapaaehtoisen, vuoden lahjoittajan sekä vuoden yhteistyökumppanin. Näistä valinnoista kerromme kuvien kera vielä lisää uuden vuoden puolella.

Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat yhdistyksen työssä olleet mukana tai työtämme tukeneet. Olette kaikki auttaneet meitä auttamaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä!

“Mistä haluat kiittää 75-vuotiasta yhdistystä?”

Näin juhlavieraamme vastasivat:

  • Työstä perheiden hyväksi.
  • Rohkeudesta, lämmöstä ja sinnikkyydestä.
  • Pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta työstä perheiden hyväksi.
  • Luotettavasta kumppanuudesta.
  • Ensityön ja väkivaltatyön erityisosaamisesta keskisuomalaisten asukkaiden hyväksi.
  • Näkyvyydestä, myös digitaalisesti. Lapsille ja nuorille suunnatuista sivuista.
  • Merkittävästä työstä hädänalaisten auttamisessa.
  • Äärimmäisen tärkestä työstä lasten hyväksi.
  • Upesta työstä heikossa asemassa olevien auttamiseksi!
  • Edityksellisestä ja merkityksellisestä työstä. Valtavasta ammattitaidosta, joka on jokaisella työntekijällä.
  • Lasten ja naisten vahvasta tuesta.
  • Onnea vahvasta asiantuntijuudesta, rohkeasta vaikuttamisesta ja sitkeästä työstä lasten ja perheiden hyväksi!
  • Tärkeästä työstä tukea tarvitsevien perheiden hyväksi.
  • Upeasta tystä heikossa asemassa olevien auttamiseksi.
  • Hyvästä työstä kaiken ikäisten perheiden hyväksi sekä pitkäaikaisesta hyvästä yhteistyöstä.
  • Pitkäjänteisestä työstä ja yhteiskunnan haasteisiin vastaavasta kehittämistyöstä lapsiperheiden tueksi ja turvaksi.
  • Rautaisesta ja monipuolisesta osaamista.
  • Hyvästä yhteistyösä ja merkityksellisestä toiminntasta!
  • Sinnikkäästä, pitkäjänteisestä ja rohkeastakin työstä vauvojen ja perheiden tukena ja turvaverkkona.
  • Lämpimät onnitelut ja kiitokset suurella sydämellä tekemästänne työstä.
  • Vaikeassa elämäntilanteessa olevien lasten ja perheiden konkreettisesta, vaikuttavasta tuesta ja heidän puolellaan toimimisesta yhteiskunnassa.

Hae yövalvojaksemme Jyväskylän turvakotiin!

Mikäli tunnet paloa kriisi- ja väkivaltatyöhön, ja pysyt yöaikaan hereillä, hae ihmeessä tätä paikkaa! Laita hakemus tulemaan viimeistään 23.12.2021 klo 15 mennessä.

Tarjoamme työn voittoa tavoittelemattomassa yhdistyksessä, jossa pääset turvaamaan lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden asiakkaiden yöunia, ottamaan vastaan yöaikaan tulevia asiakkaita ja antamaan heille kriisiapua. Saat myös päästää sisäisen kokkisi valloilleen valmistamalla asiakkaiden seuraavan päivän aterian. Työhön kuuluu lisäksi kodinhoidollisia tehtäviä, jotka auttavat pysymään hereillä yön pimeinä tunteina.

Meillä on hyvinvoiva ja välittävä työyhteisö. Pääset tapaamaan päiväaikaan työskenteleviä työkavereita vuoronvaihtojen lisäksi toisinaan myös henkilöstöpalavereissa ja ryhmätyönohjauksessa. Öisin tukenasi ja turvanasi on samassa keittiössä kokkaileva ensikodin yövalvoja. Lisäksi pidät puhelimitse yhteyttä Äänekosken turvakodin yövalvojaan. Palkkaa maksamme palkkaluokan G22 mukaisesti. Osaamistasi tuemme THL:n kriisi- ja traumatyön koulutuksilla ja työhyvinvointiasi liikunta- ja kulttuuriseteleillä.

Sinulta edellytämme tehtävään vaadittavaa koulutusta eli sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkintoa (valtioneuvoston asetus turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä 598/2015) sekä hygieniapassia, rikostaustaotetta (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002) ja tartuntalain 48 pykälän mukaista rokotussuojaa. Arvostamme työkokemusta lastensuojelun tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta sekä perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön. Tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tuottaa turvakotipalvelua yhtenä THL:n palveluntuottajana. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville henkilöille ja perheille. Jyväskylän turvakodissa on seitsemän perhepaikkaa.

Joko kiinnostuit? Kysäisepä lisää tai laita suoraan hakemusta tulemaan!

  • Hakemus ja cv osoitteeseen tiina.nevalainen@ksetu.fi
  • Haastattelut pyritään pitämään 28.12.2021
  • Lisätietoja arkisin klo 9-15 välillä Tiina Nevalainen p. 050 441 2955

Hienoa vapaaehtoisten päivää!

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry haluaa juhlia kaikkia vapaaehtoisia, jotka antavat omaa aikaansa ja osaamistaan erilaisissa järjestöissä ja yhteisöissä toisten ihmisten tukemiseen ja auttamiseen.

Suomi on tunnetusti järjestöjen luvattu maa. Lähes kaikilla meillä on jokin oma kokemus joko vapaaehtoisena toimimisesta tai vapaaehtoisen tuen saamisesta.

Näin vapaaehtoisten päivänä haluamme erityisesti nostaa esiin yhdistyksemme mahtavat, upeat ja korvaamattomat vapaaehtoiset. Yhdistys tarjoaa kotipesän yli sadalle vapaaehtoistoimijalle. Olette jokainen meille tärkeä aarre!

Iso kiitos ihan jokaiselle vapaaehtoiselle!

Kiitämme työstänne, sitoutumisestanne ja ajastanne. Kiitämme osaamisesta, sylistä, kokouksesta, leikistä, vaunulenkistä, naurusta, halauksesta, yhteisyydestä – ihan kaikesta siitä, mitä teette meidän yhdistyksemme ja meidän asiakkaidemme hyväksi.

Eilen vietimme vapaaehtoisten joulukahvi-iltaa vapaamuotoisen yhdessäolon, jutustelun ja askartelun sekä lahjojen paketoinnin merkeissä. Olipa mukava ilta! Lopuksi vapaaehtoisemme saivat lukea Liitukujan toimitalomme lappulampun vaihtuneet viestit. Ne kertovat nyt terveisiä ja kiitoksia vapaaehtoisille. Lappuja ovat täyttäneet niin asiakkaamme kuin työntekijämme.

Kiitos vapaaehtoisille! Tänään perjantaina 3.12.2021 vietetään vapaaehtoisten päivää. #VapaaehtoisilleKiitos

Valoa, ei väkivaltaa – näe oranssia!

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry haluaa muistuttaa tänään vietettävästä tärkeästä YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta teemapäivästä: Valoa, ei väkivaltaa!

Oranssit päivät on maailmanlaajuinen kampanja, joka lisää tietoisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja työstä sen vähentämiseksi. Oranssit päivät alkavat tänään Kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11.2021 ja loppuvat Ihmisoikeuksien päivänä 10.12.2021. Oranssi on naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen väri. Se symboloi toivoa tulevaisuudesta, jossa elämä ilman väkivaltaa on jokaisen oikeus.

Oranssi symboloi toivoa tulevaisuudesta!

Joka kolmas nainen maailmassa on kohdannut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Joissain maissa luku nousee jopa 70 prosenttiin. Suurin osa tästä väkivallasta tapahtuu kotona.

Väkivallan muotoja on monia. Sukuelinten silpominen, tyttöjen pakkoavioliitot ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat laajalle levinneitä ihmisoikeusloukkauksia. Konflikteissa raiskausta käytetään suunnitelmallisena aseena, joka kohdistuu erityisesti sivullisiin naisiin ja tyttöihin.

Apua on aina tarjolla!

“Haluamme muistuttaa, että väkivaltatyössä näemme väkivaltailmiöstä vain jäävuoren huipun – ja silti tuo huippu on varsin suuri. Kuinka iso osa väkivallasta jääkään piiloon?”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen kysyy. Samalla hän muistuttaa, että kaikilla on oikeus väkivallattomaan elämään ja yksin ei pidä jäädä. Apua on tarjolla!

Jyväskylässä oranssi teema näkyy laajasti. Koko kahden viikon ajan oranssiksi on valaistuna Kaupunginteatteri, Reimarin julkisivu, Ylistön silta ja Hotelli Alban terassi sekä Vaajakosken voimalaitos (Lumme Energia). Myös Kirkkopuiston Bistro tuo oranssia väriä esiin. Lisäksi torstaina 25.11.2021 ’huivitettiin’ oranssilla huivilla Minna Canthin patsas Kirkkopuistossa.

Lapsen oikeuksien viikko huipentui asiakasperheiden retkeen

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien viikkoa ja päivää vietetään vuosittain marraskuussa. Tavoitteena on lisätä Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta ja lapsen oikeuksien toteutumista. Tämän vuoden teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun.

Viikon kannanotto muistuttaa, että jokaisella lapsella on väliä, ja kaikilla lapsilla on oikeus tulla kohdelluksi hyvin. Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry haluaa olla vahvasti mukana tukemassa lapsen oikeuksien sopimuksen tavoitteita ja jokaisen lapsen oikeutta turvalliseen lapsuuteen.

Lapsen oikeuksien viikon kunniaksi yhdistys järjesti asiakasperheille retken Leon Leikkimaahan. Kymmenet lapset ja aikuiset pääsivät viettämään kivan leikkihetken ja tutustumaan toisiinsa. Osallistujia oli useammasta yhdistyksen yksiköstä. Asiakasperheille tarjotun retken mahdollista Kavli-säätiön antama lahjoitus. Yhdistys kiittää lämpimästi lahjoituksesta!

Odotettu Tyhy-päivä on vihdoin täällä!

Kuten kaikki muutkin yhteiskunnan toimijat, myös yhdistyksemme on pandemian takia joutunut perumaan ja siirtämään monia tilaisuuksia. Siirrettyjen tapahtumien joukkoon on kuulunut henkilöstön tyhy-päivä. Nyt kuitenkin odotettu päivä on koittanut!

Vietämme päivää yhdessäolon, liikunnan, hyvän ruoan ja savusaunan merkeissä. Yhdistyksen hallitus päätti, että päivä on tällä kertaa koko päivän mittainen. Tällä tavoin juhlistamme yhdistyksen 75-vuotisjuhlavuotta ja haluamme samalla kiittää henkilöstöä.

Yhdistyksen henkilöstö on koronan aikana joustanut monin tavoin, jotta laadukas asiakastyö on poikkeusolojen aikana voitu toteuttaa. Päivän aikana on mahdollisuus pitkästä aikaa tavata kaikkia työkavereita, vaihtaa ajatuksia, kokemuksia ja miettiä yhteistyötä sekä samalla rentoutua ja saada voimaa omaan työhön.

Toivotamme täältä tyhyilyn keskeltä kaikille hyvää viikonloppua!

Väkivaltaa kokeneilla lapsilla on oikeus osallisuuteen

Turvakodissa olevat lapset ovat yleensä joko kokeneet itse lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa tai ovat eläneet olosuhteissa, joissa on ollut lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa. Lasten osallisuudesta kirjoittavat THL:n asiantuntijat Tanja Koivula ja Essi Julin.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti 75 v / Kirjoitussarja

Aikuisten ja lasten kokema lähisuhdeväkivalta on melko yleistä ja sillä on negatiivisia seurauksia sekä väkivaltaa kokeneelle että sitä todistaneelle henkilölle. Lapset ja nuoret, jotka todistavat vanhempaan kohdistuvaa väkivaltaa, joutuvat usein myös itse aikuisen väkivallanteon kohteeksi. Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa tulee pyrkiä tunnistamaan ja ehkäisemään mahdollisimman varhain, muun muassa kehittämällä tehokkaita riskinarviointityökaluja sekä tukemalla riskissä olevia perheitä.

Lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden lasten riskinarviointi kartoittaa välitöntä vaaraa, turvallisuuden tunnetta ja väkivallan seurauksia.

Suomalaisissa turvakodeissa ei ole tällä hetkellä yhtenäistä työskentelytapaa, jolla kartoittaa ja arvioida turvakodissa olevan lapsen lähisuhdeväkivallan riski- ja suojatekijöitä.

Vuosina 2019–2020 THL pilotoi ja tutki Suojassa (iRiSk) -menetelmää yhdeksässä suomalaisessa turvakodissa osana palveluiden kehittämistyötä. iRiSk–menetelmä on Ruotsissa sosiaalityöhön kehitetty ja tutkittu kartoitus- ja tukimenetelmä tilanteisiin, joissa lapsi elää lähisuhdeväkivallan vaikutuksen alaisuudessa. Menetelmä on suomennettu Suojassa-menetelmäksi.

Suojassa-hankkeen tavoitteena oli yhtenäistää ja kehittää suomalaisissa turvakodeissa tehtävää asiakastyötä tuomalla puolistrukturoitu ja systemaattinen työväline lasten lähisuhdeväkivallan riski- ja turvatekijöiden kartoitukseen ja arviointiin.

Lapsikeskeistä riskinarviointia tulee tehdä ainakin kolmesta eri näkökulmasta. Ensimmäinen arviointi koskee asiakkaan välitöntä vaaraa tai arviointia väkivallan tekijän vaarallisuudesta. Lisäksi tulee arvioida lapsen ja nuoren kokemusta läheisistä ihmissuhteistaan ja erityisesti turvallisuuden tunnetta niissä. Tämä näkökulma on keskeinen taattaessa lapsen oikeus suojeluun. Aikuisen tulee kuunnella lapsen ja nuoren huolenaiheita tarkasti, jotta hänen oma äänensä tulee kuuluviin sekä tarjota lapselle tukea.

Kolmas näkökulma painottaa väkivallan seurauksia ja lapsen toipumisen tarvetta. Lapsi ja nuori voi tarvita monenlaista tukea käsitellessään väkivallasta aiheutuneita seurauksia. Osana arviointia tulee kiinnittää huomiota myös lapselle aiheutuviin mahdollisiin kehitystä uhkaaviin riskeihin.

Turvakotien ja lastensuojelun välinen palveluketju kaipaa systemaattisuutta ja sujuvoittamista.

Erityisen tärkeää on ollut saada lapsen väkivaltakokemukset systemaattisesti kartoitettua ja lapselle mahdollisuus keskustella omista kokemuksistaan turvakotijakson aikana.

Jokaiselle lapselle nimetään oma työntekijä, joka varaa aikaa lapsen kanssa työskentelyyn. Alustavat tutkimustulokset osoittavat Suojassa-menetelmän soveltuvan suomalaisiin turvakoteihin, joten se tullaan ottamaan käyttöön kaikissa Suomen turvakodeissa. Turvakodeissa on käytössä myös useita muita eri menetelmiä, jolla tukea lapsen ikätasoista osallisuutta.

Turvakodin työntekijä laatii arvion lapsen tilanteesta Suojassa-menetelmän ja muihin esiin tulleisiin tietoihin perustuen, joka toimitetaan tarpeen mukaan lapsen asuinkunnan sosiaalityöntekijälle. Arviolla pyritään saamaan lapsen tilanteesta systemaattinen kokonaiskäsitys sekä tukemaan viranomaisia jatkoselvityksissä ja tarpeellisten suojelutoimien käynnistämisessä.

Moniammatillinen yhteistyö ja sen kehittäminen on keskeinen painopiste nyt ja tulevaisuudessa, jota edistetään esimerkiksi kouluttamalla THL:ssä lastensuojelun ammattilaisia lähisuhdeväkivallasta, systeemisestä toimintamallista ja riskinarvioinnista.

Jokaisen lapsen yhdenvertainen osallistaminen on mahdollista ja tämän edistäminen kuuluu kaikille.

Turvakodeissa on Suomessa vuositasolla noin 5 000 asiakasta, joista noin puolet on lapsia. Koska turvakotijaksot ovat yleensä melko lyhyitä, lastensuojelun ja turvakotien ammattilaisten yhteistä tekemistä tarvitaan paitsi jakson aikana, myös sen päättyessä, jotta lapsen tarpeet ja turvallisuus tulevat arvoiduiksi riittävällä tavalla.

Toiveena on, että lapsen yhdenvertaista osallistumista ei unohdettaisi tässä palveluiden nivelvaiheissa vaan ammattilaiset voisivat toinen toistaan tukien muistuttaa asiasta ja tukea sen toteutumisessa. Jokaisen lapsen yhdenvertainen osallistaminen on mahdollista ja tämän edistäminen kuuluu kaikille.

Yhteisten mallien hyödyntäminen olisi tulevaisuudessa tärkeää, jotta eri toimijoiden välillä olisi yhteinen näkymä, josta saisi toivoa ja turvan tunnetta ”pirullisten ilmiöiden” edessä. Sellaisia lapsiin ja väkivaltaan nivoutuvat kysymykset väistämättä ovat.

Tanja Koivula, erityisasiantuntija, THL
Essi Julin, erikoissuunnittelija, THL

Essi Julin

Kuvissa Tanja Koivula ja Essi Julin

Keskisuomalaiset järjestöt tarjoavat osaamistaan hyvinvointialueiden rakentamiseen

Keskisuomalaiset järjestöt tarjoavat aktiivisesti asiantuntijuutta hyvinvointialueen valmistelun käyttöön. Keski-Suomen järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä on laatinut listauksen käytettävissä olevista järjestöjen ammattilaisista ja asiantuntijoista.

Listaus, joka kattaa kumppanuuspöydän 14 järjestöjen toimialojen edustajan lisäksi 21 muuta mukaan lupautunutta järjestöjen asiantuntijaa, toimitettiin Keski-Suomen hyvinvointialueen valmistelun edustajille 2.11.2021.

”Haluamme järjestöinä olla aktiivisesti ja määrätietoisesti mukana rakentamassa tulevaa hyvinvointialuetta”, kumppanuuspöydän puheenjohtaja Petri Lehtoranta kuvailee.

Listalla on monipuolinen kokoonpano järjestöjen ammattilaisia ja asiantuntijoita, joilla on osaamista tarjottavaksi aina johtamisen ja palvelutuotannon teemoista hoito- ja palveluketjuihin, vertaistukeen ja moninaisten erityisryhmien kysymyksiin. Nyt kerätty asiantuntijalistaus esittelee kattauksen järjestöjen laajasta asiantuntija- ja ammattilaisjoukosta, ja sitä voidaan edelleen täydentää tarpeen mukaan.

Järjestöjen asiantuntemus tuo lisäarvoa hyvinvointialueen rakentamiseen.

Keski-Suomessa toimii noin 5 300 yhdistystä ja järjestöä, joiden toiminta koskettaa lähes kaikkia asukkaita. Järjestöjen tuottamaa ja koordinoimaa vapaaehtoistyötä ja vertaistukea julkinen palvelujärjestelmä ei voi korvata.

Keski-Suomen järjestöjen yhteinen tavoite on tarjota niiden vahva osaaminen valmistelun käyttöön oikea-aikaisesti ja ennakoivasti. Järjestöjen asiantuntemus tuo lisäarvoa hyvinvointialueen rakentamiseen, jota ei kannata jättää hyödyntämättä.

Lue kirjelmä: https://www.yhdistystori.fi/2021/11/02/jarjestojen-asiantuntemusta-hyvinvointialueen-valmisteluun/

Kumppanuuspöydän järjestöedustajat toivovat tämän avauksen innostavan hyvinvointialueen valmistelussa mukana olevia käymään aktiivista vuoropuhelua järjestöjen kanssa ja kutsumaan niiden ammattilaisia ja asiantuntijoita mukaan valmistelun eri vaiheisiin.

 

Turvakotityön historian havinaa

Marraskuu on turvakotikuukausi. THL kampanjoi yhdessä meidän turvakotitoimijoiden kanssa turvakotien tunnettuuden lisäämiseksi. Samalla turvakotikuukausi on osa yhdistyksemme 75-vuotisjuhlaa. Turvakotien toiminnan historiasta ja tästä päivästä kirjoittavat turvakotiemme sosiaalityöntekijät Tuija Sojakka ja Minttu Lämsä.

1980-luvulle tultaessa Jyväskylän ensikodissa kaivattiin lisätilaa turvakotitoiminnan aloittamiseksi. Turvakotien tarve oli tullut esiin ensikotitoiminnan kautta. Perheväkivalta oli lisääntynyt ja turvakotipaikkojen tarve oli tullut ajankohtaiseksi, kun ensikodissa oli majoitettu perheväkivallan uhreja.

Jyväskylän turvakoti otettiin käyttöön ympärivuorokautisesti vuonna 1986 ensikodin vanhoissa tiloissa. Toiminnan alussa turvakotiin tultiin puolison vuoksi ja tulija oli yleensä aina nainen. Turvakotiin pääsi ainoastaan sosiaalitoimen myöntämillä maksusitoumuksilla, joita tehtiin ainoastaan lapsiperheille. Turvakotitoiminnan alussa 1990 -luvulla työskenneltiin myös väkivallan tekijöiden kanssa eikä pyritty enää salaamaan väkivallantekijältä tietoa puolison turvakodissa olosta. Koko perhettä pyrittiin auttamaan kokonaisvaltaisesti.

Lama-aikana tulijoita turvakotiin olisi ollut, mutta kunnat eivät pystyneet myöntämään maksusitoumuksia. 1990-luvun lopulla alettiin kiinnittää huomiota lasten kanssa työskentelyyn: lapsi tuli kuulluksi ja hänen kanssaan työskenneltiin ikätason mukaisesti. Aikuisten kanssa työskentelyssä alkoi painottua kriisi- ja traumatyö.

Turvakotipalvelu on saatavilla kaikille lähisuhdeväkivallan kokijoille

Ensi- ja turvakoti eriytyivät omiksi yksiköikseen vuonna 2011, jolloin pystyttiin entistä paremmin keskittymään lähisuhdeväkivaltatyöhön. Turvakotilaki tuli voimaan vuonna 2015, jolloin toiminnan rahoitus siirtyi valtiolle ja toimintaa alkoi koordinoimaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Muutoksen myötä turvakotipalvelu on saatavilla kaikille lähisuhdeväkivallan kokijoille. Asiakas voi hakeutua myös itse turvakotiin ja palvelu on maksutonta. Etenkin ilman lapsia turvakotiin tulevien määrä on kasvanut. Turvakotiin hakeutuvissa on myös aiempaa enemmän miehiä.

Tänä päivänä turvakotiin tullaan lähisuhdeväkivallan vuoksi, jonka tekijänä on nykyinen tai entinen puoliso, oma lapsi, vanhempi, sisarus tai muu läheinen. THL:n koordinoinnin myötä asiakas voi hakeutua mihin tahansa turvakotiin Suomessa – ja saada laadultaan samankaltaista palvelua. Turvakotien asiakaspalautteiden perusteella sekä aikuisten että lasten kokemus turvakotipalvelusta on erittäin myönteinen. THL kouluttaa jatkuvasti turvakotien työntekijöitä ja kehittää palvelun laatua.

Nykyisin turvakodeissa on asiakkaita vauvasta vaariin

Kasvaneen palvelutarpeen vuoksi yhdistys perusti toisen turvakodin Äänekoskelle vuonna 2019. Äänekosken turvakodille on ollut tarvetta ja se vastaa erityisesti pohjoisen Keski-Suomen tarpeisiin. Nykyisin turvakodeissa on asiakkaita vauvasta vaariin, niin miehiä kuin naisia. Turvakodin asiakkaista lähes kaikki ovat kokeneet henkistä väkivaltaa ja noin puolet myös fyysistä väkivaltaa. Turvakotiin voi tulla myös väkivallan uhan vuoksi.

Nykyisin monet turvakodin asiakkaat ovat kokeneet digitaalista väkivaltaa, kuten älylaitteiden kautta tapahtuvaa vainoamista. Digitaalista väkivaltaa kartoitetaan lähes jokaiselta asiakkaalta ja työntekijät ovat kouluttautuneet ja perehtyneet aiheeseen.

Minttu Lämsä
vastaava sosiaalityöntekijä
Äänekosken turvakoti

Tuija Sojakka
vastaava sosiaalityöntekijä
Jyväskylän turvakoti

Pupusiskot kävivät perheillassa Huhtasuolla

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry on aktiivisesti mukana Huhtasuon perhekeskuksen toiminnassa. Tällä viikolla lahjoittajamme Eilan tekemät ihanat puput olivat mukana perheiden illassa. Pupusiskoilla oli virkeä ilta ja ne leikkivät innokkaasti lasten kanssa.

Perhekeskuksen toimintaa toteutetaan Huhtasuolla tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, seurakunnan ja eri järjestöjen kanssa. Kaikki perheet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. Tiistaisin Huhtasuolla voi piipahtaa aamupäivällä perhekahvilassa tai viivähtää illansuussa perheiden illassa.

Yhdistyksen oma kokemustoimijakoulutus käynnistyi

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n oma Kokijasta toimijaksi -kokemustoimijakoulutus on nyt käynnissä! Olemme todella iloisia, että saimme koulutukseen neljä aktiivista osallistujaa.

Koulutuksen vetäjät, ohjaajat Anne Backman ja Heidi Arkivuo, ovat innoissaan alkaneesta koulutuksesta.

“Koulutuksen tavoitteena on antaa työkaluja ja perusvalmiuksia kokemustoimijana toimimiseen. Tulevat kokemustoimijat välittävät kokemustietoa esimerkiksi yhdistyksen yhteistyökumppaneille, ammattilaisille ja opiskelijoille. Koulutuksen käyneet saavat yhdistyksen tuen toiminnalleen. Yhdessä etsimme jokaiselle kokemustoimijalle oman näköiset paikat ja tehtävät”, Anne ja Heidi kertovat.

Kokemustoimijat voivat toimia erilaisissa tehtävissä vaikka kokemuspuhujina, mukana eri työmuotojen kehittämisessä tai työparina työntekijän kanssa.

“Meille kokemustoimijakoulutuksen käynnistyminen on merkittävä ja iso avaus. Kokemustoimijat tuovat toimintaamme tärkeän lisäarvon. Toivomme, että saamme myös arvokasta palautetta omasta työstämme, jotta osaamme kehittää toimintaamme edelleen”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen sanoo.

Koulutus päättyy joulukuussa juhlalliseen todistusten jakoon.

Suomalainen eroseminaari lapsiperheiden vanhemmille

Suomalaista eroseminaaria on järjestetty Keski-Suomen ensi- ja turvakodissa lapsiperheiden vanhemmille vuodesta 2019 alkaen. Tutustu toimintaan ja lue, miten osallistujat ovat saaneet apua ja tukea omassa elämässä jaksamiseen.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n toiminta esittäytyy!

Kuluva vuosi on yhdistyksemme 75-vuotisjuhlavuosi, joten juhlistamme pitkää historiaamme
ja toimintaamme monin eri tavoin. Koska juhlimme pitkälti työn merkeissä, esittelemme
juhlavuoden aikana toimintaamme verkkosivuillamme ja some-kanavillamme.
Toivomme, että esittelyt avaavat eri työmuotojamme.

On saanut nauraa ja puhua, ja sitä kautta asiat ovat normalisoituneet.

Suomalainen eroseminaari on koulutetun ohjaajan vetämä vertaisryhmä, jossa käsitellään eroon liittyviä kysymyksiä, tunteita ja tapahtumia. Ryhmässä käydään läpi eroon johtaneet mekanismit, parisuhteiden rakenteet sekä käsitellään eroon liittyvää vihaa, pelkoja, surua ja yksinäisyyttä. Eron käsittely antaa aikuiselle valmiudet tukea myös lasta eron aiheuttaman hämmennyksen, suuttumuksen ja surun keskellä.

Suomalainen eroseminaari on alun perin amerikkalaisen psykologin Bruce Fisherin kehittämä ja parisuhdeterapeutti Kari Kiianmaan sekä Marianna Stolbown suomalaiseen muotoon muokkaama menetelmä. Keski-Suomen ensi- ja turvakodin eroseminaari on tarkoitettu lapsiperheiden vanhemmille. Suomalainen eroseminaari on luotettava, vakiintunut eroauttamisen menetelmä. Eroseminaari sisältää keskustelua, luentoja, pienryhmätyöskentelyä sekä toiminnallisia harjoituksia.

Asiat, joita pelkään, häpeän ja jotka ovat vaikeita, ovat samoja muillekin.

Eroseminaariin osallistuminen avaa uusia näkökulmia omaan itseen, omaan historiaan, itsetuntoon ja parisuhdekäyttäytymiseen. Työskentelyn painopiste on omassa kasvun prosessissa. Eroseminaariin voi tulla missä eroprosessin vaiheessa tahansa – myös silloin kun ero on vasta harkinta-asteella. Eroseminaarissa korostuu vertaistuen merkitys; on helppo puhua, kun kaikki ryhmäläiset ovat kokeneet samanlaisia asioita.

Eroseminaari on auttanut selviytymään erosta.

Eroseminaariin tullessa pohditaan usein vastauksia seuraaviin kysymyksiin: miten selvitä erosta, miten päästä yli erovihasta ja -surusta, miten kehittää omaa itsetuntoa ja miten on mahdollista onnistua tulevaisuuden parisuhteissa. Eroseminaarissa tarkastellaan esimerkiksi omaa historiaa: miten voimme oppia käyttäytymään suhteissamme viisaasti ja itseä kunnioittaen sekä miten voimme rakentaa itsellemme parempaa tulevaisuutta.

Vertaistuki, tämä ryhmä oli tärkein.

Palaute osallistujilta on ollut hyvää ja seminaariin osallistuneet ovat kokeneet saaneensa apua ja tukea omassa elämässä jaksamiseen. Osallistujat ovat kokeneet saaneensa apua erosta selviytymisessä, ihmisenä kasvamisessa ja oman onnen löytymisessä. Palautteiden mukaan seminaariin osallistuminen on rauhoittanut mieltä ja vahvistanut ihmisenä. Eroseminaariin voi tulla juuri sellaisena kuin on. Tunnelma on avoin ja hyväksyvä.

Tutustu eroseminaariin

  • Eroseminaarin ohjaaja on osallistujien käytettävissä koko seminaarin ajan.
  • Suomalainen eroseminaari kokoontuu Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla 11 kertaa kerran viikossa kolme tuntia kerrallaan ilta-aikaan. (Tulevaisuutta ajatellen on pohdittu myös päivätoteutusta).
  • Eroseminaaria ohjaavat Ulla Ahvo ja Teresa Vilen. Ohjaajat ylläpitävät ammattitaitoaan säännöllisillä lisäkoulutuksilla ja työnohjauksella.
  • Keski-Suomen ensi- ja turvakodissa Suomalaista eroseminaaria on järjestetty 2019 alkaen. Tavoitteena on järjestää kaksi ryhmää vuodessa.
  • Eroseminaarin voi ilmoittautua sähköpostilla eroseminaari@ksetu.fi

Lähteenä on käytetty Marianna Stolbown Erosta eteenpäin-kirjaa (WSOY, 2014), jota käytetään eroseminaarissa myös työskentelyn pohjana. Sitaateissa olevat kohdat ovat lainauksia eroseminaariin osallistujien palautteista.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry
Eroseminaarin ohjaajat kävivät lokakuussa 2021 kouluttautumassa Marianna Stolbown ja Elina Tanskasen johdolla kauniissa Meri-Rastilan kartanossa.

Asiakasosallisuuden eettiset haasteet lapsi- ja perhepalveluissa

Juhlavuoden kirjoitussarjamme jatkuu. Johanna Kiili kirjoittaa nyt asiakkaiden kokemustiedon ja ammattilaisten asiantuntijatiedon hyödyntämisestä rinnakkain. Mutta mitä on eettinen vartijuus?

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti 75 v / Kirjoitussarja

Asiakkaiden kokemustietoa ja ammattilaisten asiantuntijatietoa hyödynnetään rinnakkain monissa organisaatioissa. Parhaimmillaan nämä tiedon muodot täydentävät toisiaan ja muokkaavat palveluista asiakkaiden tarpeita vastaavia. Kokemustiedon hyödyntämisessä on usein kyse asiakasosallisuuden, esimerkiksi vertaistuen tai kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisestä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimassa ja Jyväskylän yliopiston kanssa yhteistyössä toteutetussa VerKo-hankkeessa (Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden paikka lapsi- ja perhepalveluissa) asiakasosallisuuteen tartuttiin keskisuomalaisten ammattilaisten kanssa yhdessä kehittäen ja pohtien. Mukana Työsuojelurahaston rahoittamassa VerKo-hankkeessa oli järjestöjä ja julkisia organisaatioita sosiaali- kasvatus- ja terveyspalveluista. Hankkeen tutkimusosiossa tarkastelua kohdennettiin muun muassa asiakasosallisuuden eettisiin haasteisiin.

Eettiset haasteet liittyvät vastuiden, velvollisuuksien ja jaksamisen risteyskohtaan. Lapsi- ja perhepalveluissa toimivat ammattilaiset tunnistavat asiakkaiden osallisuuden voimavarana, jota ei pidä aliarvioida eikä jättää liian vähälle huomiolle, jotta arvokas kokemustieto tulee käyttöön. Samaan aikaan palveluiden käyttäjiä ja kokemusasiantuntijoita on suojattava liialta rasittumiselta ja vastuulta. Tutkimuksessa nimesimme ammattilaisten pohdinnat eettiseksi vartijuudeksi, joka on oleellinen osa asiakasosallisuuden kehittämistä.

Eettisellä vartijuudella tarkoitetaan kokemusasiantuntijoiden tukemista sekä palvelukohtaista analyysia siitä, mikä on kokemusasiantuntijoiden hyvinvoinnin kannalta parasta. Eettistä harkintaa tarvitaan monenlaisissa tilanteissa. Ammattilaiset saattavat esimerkiksi suodattaa kokemusasiantuntijoiden saamia palautteita julkisista esiintymisistä tai yhteistyökokouksiin osallistumisista, jos palautteiden arvioidaan olevan liian kriittisiä tai jopa ilkeitä.

Lisäksi korostettiin ammatillista vastuuta: kokemusasiantuntijoiden vastuulle ei tule siirtää ammatillista harkintaa sisältäviä tehtäviä. Myös identiteettikysymykset puhututtivat, etenkin lasten ja nuorten kohdalla. Lasten tuottamaa tietoa arvostetaan, ja samalla heidän anonymiteettiään halutaan suojata. Ammattilaiset ovat tarkkoja esimerkiksi siitä, että alaikäiset kokemusasiantuntijat eivät esiinny omilla nimillään julkisuudessa.

Asiakasosallisuus on yksi keskeinen kehittämiskohde lapsi- ja perhepalveluorganisaatioissa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ammattilaisen tulee kyetä monitahoisiin ja tarkkoihin arviointeihin eettisyyden näkökulmasta. Tästä syystä eettisiä ratkaisuja ja linjauksia ei tule jättää yksin ammattilaisten tehtäväksi, vaikka lopullinen vastuu onkin ammattilaisella. On tärkeää tarkastella asiakasosallisuuden eettisyyttä yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa – myös tässä asiassa heitä osallistaen.

Tiukka eettinen tulkinta voi pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa asiakasosallisuutta ei haluta kehittää, koska sen nähdään sisältävän liiaksi riskejä. Parhaimmillaan se tuottaa asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluita ja luo tilaa myös kokemustiedon käytölle. Eettisen vartijuuden voi tulkita olevan tapa, jolla lapsi- ja perheammattilaiset tuottavat kokemusasiantuntijoiden kanssa työskentelyssä uutta ammatillista asiantuntijaroolia.

Johanna Kiili, YTT, dosentti, yliopistonlehtori
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, sosiaalityön oppiaine
Jyväskylän yliopisto

Teksti perustuu artikkeliin Itäpuisto, Kiili, Malinen, Moilanen & Punna (2021) Perhe- ja lapsityön ammatilliset asiantuntijuudet kokemusasiantuntijuuden kontekstissa. Janus 3(29): 212–228.

Kuva: Petteri Kivimäki

Tytöille tietoa ja tulevaisuudenuskoa!

Maanantaina 11.10. vietetään Kansainvälistä tyttöjen päivää. Se on päivä juhlia tyttöjen voimaa sekä vaatia parannuksia tyttöjen asemaan.

Tänä vuonna tyttöjen päivän teemana on “tytöt ja tieto”. Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry haluaa olla mukana tyttöjen päivän vietossa sekä tukea tyttöjen oikeutta tietoon ja tulevaisuuteen.

Tiedon puute on yksi keskeisimpiä syitä sille, etteivät tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisoikeudet toteudu. Puutteellinen tieto ja haitalliset uskomukset altistavat tyttöjä lapsiavioliitoille, liian varhaisille raskauksille ja syrjinnälle sekä uhkaavat tyttöjen koulunkäyntiä. Plan International haastaa meitä huolehtimaan, että jokaisella tytöllä on oikeus päättää omasta kehostaan ja elämästään. Kun tytöillä on tietoa, he voivat vaatia oikeuksiensa toteutumista.

Näytä olevasi #tyttöjenpuolella!

“On selvää, että ilman oikeaa tietoa liian moni tyttö altistuu liian varhaisille avioliitoille ja raskauksille sekä erilaiselle hyväksikäytölle ja väkivallalle. Juuri siksi on tärkeää tänään tukea tyttöjen päivän teemaa ja tyttöjen oikeutta oikeaan tietoon”, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Susanna Huovinen sanoo.

Planin tyttöjen päivän sivuilla kerrotaan, että teini-ikäiset tytöt ympäri maailmaa eivät tiedä, että heillä on oikeus päättää omasta kehostaan. Myös heidän perheiltään ja yhteisöiltään puuttuu usein tietoa tyttöjen oikeuksista sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä.​ Tiedon puute ja haitalliset normit ovat merkittävimpiä syitä siihen, etteivät tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisoikeudet toteudu. Joka vuosi 12 miljoonaa tyttöä joutuu naimisiin alaikäisenä, ja 16 miljoonaa 15–19-vuotiasta tulee äidiksi – monet heistä tiedon puutteen vuoksi.​

Valheellinen tieto uhkaa tyttöjen turvallisuutta

Susanna Huovinen pitää huolestuttavana tuoretta tutkimusta, jonka mukaan verkossa leviävä valheellinen informaatio uhkaa tyttöjen ja nuorten naisten turvallisuutta, terveyttä ja heikentää heidän mielenterveyttään. Lastenoikeusjärjestö Plan International selvitti internetissä leviävän misinformaation ja disinformaation vaikutuksia tyttöjen elämään yhteensä 33 maassa. Yli 26 000 iältään 15–24-vuotiasta tyttöä ja nuorta naista vastasi kyselytutkimukseen, ja 18 maassa järjestö teki syvähaastatteluja. Kyselytutkimukseen vastanneista tytöistä ja nuorista naisista tuhat oli suomalaisia.

Kyselytutkimuksen vastaajista yhdeksän kymmenestä (87 %) arvioi, että verkossa leviävällä väärällä informaatiolla on haitallisia vaikutuksia heidän elämäänsä. Esimerkiksi feikkiprofiilit ja valetapahtumat sosiaalisessa mediassa sekä epäluotettavat terveysvinkit ovat merkittäviä turvallisuus- ja terveysuhkia. Maailmanlaajuisesti 35 % vastaajista on kokenut stressiä, huolta tai ahdistusta. Suomalaisvastaajista 73 % kokee, että verkon mis- ja disinformaatiolla on heihin negatiivisia vaikutuksia.

Jokaisella tytöllä on oikeus päättää elämästään

“Meidän täytyy tunnistaa, että oikean tiedon puute ja verkossa leviävät kielteiset ilmiöt vaikuttavat lasten – niin tyttöjen kuin poikien – elämään monin tavoin. Lapset ja nuoret tarvitsevat opetusta ja tukea väärän tiedon tunnistamiseen. Lisäksi tarvitaan matalan kynnyksen mahdollisuuksia kertoa niistä ongelmista, joihin verkossa saattaa joutua. Verkon turvallisen käytön opastus on haaste myös meillä Suomessa”, Huovinen toteaa.

Kansainvälisenä tyttöjen päivänä meidän kaikkien kannattaa kehua, kannustaa ja rohkaista lähellämme olevia tyttöjä. Jokaisella tytöllä on oikeus olla juuri sellainen kuin on ja päättää itse omasta elämästään ja kehostaan.

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät toivat vieraita Liitukujalle

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät keräävät Jyväskylään suuren joukon lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Ohjelma on korkeatasoinen, kuten aina. Päivät järjestetään jo 57. kertaa.

Toiminnanjohtaja Susanna Huovinen sai sovittua kahden lastensuojelupäiville osallistuvan vieraan pikapiipahduksen yhdistyksen toimitalolle Liitukujalle.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) uusi johtaja Hanna Heinonen, jolla on pitkä tausta Lastensuojelun Keskusliitossa sekä Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä pääsivät pikaisesti tutustumaan taloon ja erityisesti STEA- rahoitteisiin toimintoihin. Vieraat ihastelivat tilojen toimivuutta ja värejä. Myös lappulampun viestien äärelle pysähdyttiin keskustelemaan.

Kiitos Hanna ja Riitta, että ehditte käymään meillä. Mukavia Lastensuojelupäiviä toivottaa koko meidän yhdistyksen väki!

 

 

Miinan työ on edelleen kesken

Tänään vietetään Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen juhlapäivää! Tule mukaan juhlimaan kanssamme: vedä lippu salkoon, liputa somessa ja tue järjestöjen työtä liittymällä jäseneksi tai vapaaehtoiseksi.

Miina Sillanpää oli määrätietoinen, rohkea ja edistyksellinen nainen. Hän oli maamme ensimmäinen nainen ministerin tehtävässä, ja hänen valtava panoksensa näkyy tänäkin päivänä monen kansalaisjärjestön työssä.

Me täällä Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla koemme olevamme Miinan perillisiä ja omalta osaltamme hänen työnsä jatkajia. Jokaisessa yksikössämme juhlitaan tänään Miinan päivää kakkukahveilla ja asiakkaille kerromme, kuka Miina oli ja mitä hän teki.

Miinan aloittama urakka ei ole vielä ohi

Miina uskalsi puhua jo 1900-luvun alkuvuosina yksinäisten naisten ja heidän lastensa puolesta. Koska hän uskalsi puhua vaikeasta ja herkästä asiasta, hän kohtasi myös paljon halveksuntaa ja irvailua – nykyisin sanottaisiin vihapuhetta.

Maailma ja Suomi on muuttunut Miinan ja monien hänen kaltaistensa työn ansiosta. Yksin lasta odottava, erilaisia ongelmia ja haasteita mukanaan kantava ihminen saa tänä päivänä apua helpommin. Silti Miinan aloittama urakka ei ole ohi, sillä vanhojen haasteiden rinnalle nousee uusia, joihin myös on tartuttava tomerasti ja pelkäämättä.

Jokainen on turvassa

Me haluamme jatkaa Miinan työtä: tukea ja auttaa vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, lapsia ja perheitä. Liittomme tavoite ja johtolause on: Jokainen on turvassa. Tätä tavoitetta kohti täytyy sinnikkäästi pyrkiä.

Jokainen meistä voi tehdä paljon. Aina voimme kysyä: Onko kaikki hyvin? Tarvitsetko apua? Voinko auttaa?

Olet tervetullut!

Oman tukensa voi osoittaa myös liittymällä sellaisen järjestön jäseneksi, jonka työtä haluaa olla tukemassa. Suuri osa järjestöistä voi ottaa vastaan myös lahjoituksia, osa tarvitsee vapaaehtoisia. Lähde mukaan kansalaisjärjestöjen kiehtovaan maailmaan ja tue samalla apua tarvitsevia ihmisiä.

Toivotan kaikille oikein hyvää Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää!

Jokainen lapsi on pelastettava elämälle – Miina Sillanpää

Susanna Huovinen
toiminnanjohtaja, kansalaisjärjestöaktiivi
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry

Miinan päivän kahvit nautittiin hyvässä seurassa. Kuvassa sosiaalityöntekijä Kirsi Vekurinmäki sekä ohjaajat Anne Backman, Petri Toivainen, Jyrki Nissinen ja Tuukka Ruotsalainen.

Hae ohjaajaksi Äänekosken turvakotiimme

Haemme Äänekosken turvakotiin ohjaajaa 1.11.2021 alkaen tai sopimuksen mukaan. Laitathan hakemuksen tulemaan viimeistään 7.10.2021 mennessä!

Ohjaaja työskentelee pääsääntöisesti aamu- ja iltavuoroissa, mutta on tarvittaessa valmis työskentelemään myös yövuoroissa. Ohjaaja tekee suunnitelmallista asiakastyötä ja kriisityötä sekä aikuisten että lasten kanssa. Vuorossa oleva työntekijä arvioi uusien asiakkaiden turvakodin tarpeen. Ohjaajat tekevät myös kodinhoidollisia tehtäviä ja hoitavat tarvittaessa lapsia.

Kelpoisuusvaatimuksena ohjaajan tehtävään on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto (valtioneuvoston asetus turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä 598/2015). Ohjaajan palkkaluokka on G24. Arvostamme työkokemusta lastensuojelun tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta sekä perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön.

Toimeen valittavien tulee ennen toimen vahvistamista esittää rikostaustaote (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Työntekijöillä tulee olla hygieniapassi. Edellytämme myös tartuntalain 48 pykälän mukaista rokotussuojaa. Tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika.

  • Tiedustelut: vastaava sosiaalityöntekijä Minttu Lämsä p. 050 342 3420.
  • Hakemus ja cv: sähköpostitse osoitteeseen minttu.lamsa@ksetu.fi  7.10.2021 klo 15.00 mennessä.
  • Haastatteluun kutsutaan erikseen ja haastattelupäivä on alustavasti 11.10.2021.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tuottaa turvakotipalvelua yhtenä THL:n palveluntuottajana. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville henkilöille ja perheille. Turvakodissa on seitsemän perhepaikkaa.

 

Onko päihdeongelmaisella oikeus saada hoitoa?

Mitä varhaisemmassa vaiheessa päihderiippuvainen vanhempi saa apua, sitä parempi. Avopalveluyksikkö Aino on erikoistunut päihdeongelmaisten vauva- ja pikkulapsiperheiden kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n eri yksiköt esittäytyvät!

Kuluva vuosi on yhdistyksemme 75-vuotisjuhlavuosi, joten juhlistamme pitkää historiaamme
ja toimintaamme monin eri tavoin. Koska juhlimme pitkälti työn merkeissä, esittelemme
juhlavuoden aikana kaikki yksikkömme verkkosivuillamme ja some-kanavillamme.
Toivomme, että esittelyt avaavat eri työmuotojamme.

Vanhemman päihdeongelma on suurin
yksittäinen syy lasten huostaanottoihin.

Päihderiippuvuus luokitellaan sairaudeksi. Silti siihen ei saa Suomessa hoitoa läheskään jokainen, joka sitä tarvitsee tai haluaa. Ei vaikka päihdehuoltolaissa velvoitetaan kuntien järjestävän sen laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa oleva tarve edellyttää. Hoidon tarpeen arvioi joku muu, kuin asiakas itse, vaikka niin asiakkaan suusta kuultuna kuin tutkimustiedonkin valossa merkittävin päihteettömyyttä tukeva asia on ihmisen oma motivaatio.

Hoitamaton päihdeongelma aiheuttaa yhteiskunnalle suuria taloudellisia kustannuksia, puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä, joita se aiheuttaa niin ongelmaiselle itselleen kuin hänen läheisilleen. Vanhemman päihdeongelma on suurin yksittäinen syy lasten huostaanottoihin.

Noin kuudellalla prosentilla odottavista äideistä on päihdeongelma, joka on riski sikiön ja vauvan terveydelle ja terveelle kehitykselle. Tämä tarkoittaa, että vuosittain 3000-6000 odottavan äidin sikiövauvaa on vaarassa vaurioitua. Vuosittain arviolta neljä prosenttia vastasyntyneistä ovat FASD (Fetal Alcohol Spectrum Disorders) -lapsia (Kehitysvammaliitto, Pajulo). Tutkimustiedon mukaan oikeanlainen ja oikea-aikainen hoito odotusaikana motivoi äitiä ja isää siihen muutostyöhön, jota päihteettömyys ja vanhemmaksi kasvaminen edellyttävät.

Miksi päihdeongelman puheeksi ottaminen
on vaikeaa ammattilaisillekin?

Emme tiedä perheiden päihdeongelmasta, jos emme uskalla kysyä siitä. Tyypillistä päihteidenkäyttäjääkään ei ole, se voi olla meistä kuka tahansa. Ongelmaan ei ole yhtä helppoa ja nopeaa ratkaisua/hoitomuotoa. Ihminen, joka kamppailee päihdeongelman kanssa, tarvitsee apua ja tukea monella tasolla. Ennen kaikkea hän tarvitsee ihmisen, joka uskoo häneen ja pitää kiinni tiukan paikan tullen.

Avopalveluyksikkö Aino on erikoistunut päihdeongelmaisten vauva- ja pikkulapsiperheiden kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen. Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän tavoitteena on ehkäistä sikiövaurioita, tukea lapsen ja  vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta sekä kuntouttaa vanhempaa päihderiippuvuudesta toipumisessa.

Päihdeongelman häpeällisyyden vuoksi
apua on saatavilla nimettömänä.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa päihderiippuvainen vanhempi saa apua, sitä parempi on ennuste sille, että hän toipuu ja voi jatkaa elämää lapsensa kanssa. Me Ensi- ja turvakotien liiton avopalveluissa ja ensikodeissa työskentelevät ammattilaiset olemme koulutettuja kohtaamaan, tunnistamaan ja hoitamaan päihdeongelmaa vauvaperheissä.

Työmme on kohdata asiakkaat ihmisinä ja nähdä päihdeongelmien taustalle sekä toimia vauvan äänenä. Meiltä voivat myös ammattilaiset kysyä neuvoa päihteidenkäytön puheeksiottamisesta.

Päihdeongelman häpeällisyyden vuoksi on tärkeää se, että apua on saatavilla matalalla kynnyksellä ja nimettömänä. Verkkosivuiltamme voi varata ajan sähköisestä ajanvarauskalenterista nimettömänä. Keskusteluapua ja tukea saa työntekijältä, jos sinua mietityttää oma tai lapsesi toisen vanhemman päihteiden käyttö.

Älä jää yksin, apua on tarjolla!

Avopalveluyksikkö Aino

Kirsi Vekurinmäki
vastaava sosiaalityöntekijä
Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti
Avopalveluyksikkö Aino