Jokainen saa apua

Ensi- ja turvakotien liitto haluaa nostaa “Jokainen saa apua – alkuperästä, kansalaisuudesta ja kielestä huolimatta” -kampanjallaan 12.-25.10.2020 monikulttuurista työtä yhdistyksissämme. Mukana on myös Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry.

Kampanjan tarkoituksena on yhdistysten palveluiden markkinointi yhdenvertaisina monikulttuurisuusnäkökulmasta yhteistyökumppaneille ja sitä kautta apua tarvitseville monikulttuurisille asiakkaille. “Meille on tärkeää, että myös ne apua tarvitsevat ihmiset, joille palvelumme eivät vielä ole tuttuja, löytäisivät avun äärelle”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen sanoo.

Ensi- ja turvakotien liitto on kerännyt aiheeseen liittyen kommentteja yhdistysten työntekijöiltä, jotka kohtaavat työssään eri kulttuuritaustoista tulevia asiakkaita. Työntekijöiden viesteissä korostuvat esimerkiksi se, että yhdistyksen palvelut ovat voineet tuoda asiakkaan elämään puuttuneen yhteisön, jossa saa olla oma itsensä ja saa tarvittaessa apua. Asiakkaiden välille syntyy ystävyyttä ja vertaisuutta, joka kantaa pidemmällekin.

Työntekijät korostavat myös sitä, että asiakaslapsille on tärkeää tavata muita lapsia, oppia uusia leikkejä ja suomen kieltä. Usein kulttuurieroja ei edes huomaa: äitien ja isien huolet, murheet ja ilot ovat samat erilaisista taustoista huolimatta. Hyväksynnän kokemus on usein kiinni pienistä asioista: eleistä, ilmeistä ja puhetavasta. Kun ihminen kohdataan ihmisenä, hän kyllä huomaa sen.

Myös asiakkaiden kokemuksia on kerätty. Niissä korostuvat neuvojen ja avun saaminen, kunnioittava kohtaaminen ja keskustelujen merkitys. Moni monikulttuurisesta taustasta tuleva asiakas sanoo, että on saanut apua, ja olo on ollut turvallinen. Eräs asiakas kertoo ihmeissään: ”Kerran tein ruokaa ja kutsuin muitakin syömään – olin niin onnellinen, kun kaikki tulivat, olivat iloisia ja ruoka maistui. Tuntui, että minulla oli pöydän äärellä suuri perhe – tämä oli minulle hyvin tärkeää.”

“Monissa toiminnoissamme korostuu asiakkaiden vertaistuen merkitys. Meillä on myös laaja vapaaehtoisten joukko, joista osa on itse entisiä asiakkaita. He haluavat antaa oman kokemuksensa muiden hyödyksi. Meille on tärkeää muistuttaa niin päättäjiä kuin kuntien virkamiehiäkin, että ensi- ja turvakotien liiton yhdistykset eri puolilla Suomea ovat tehneet jo pitkään työtä eri kulttuuritaustoista tulevien asiakkaiden kanssa. Haluamme, että jokainen saa tarvitsemaansa apua oikea-aikaisesti”, Susanna Huovinen korostaa.

Kiitämme lahjoituksesta!

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry saa vuosittain lahjoituksia, jotka ovat meille tärkeitä. Nyt kiitämme Jyvässeudun soroptimisteja lahjoituksesta!

Lahjoitusteksti kuuluu seuraavasti: ”Jyvässeudun soroptimistit haluavat olla tukemassa nuorten äitien ja lasten hyvinvointia arjen keskellä mahdollistamalla pieniä ilon hetkiä heidän virkistys- ja harrastustoimintaan ja siten olla vahvistamassa heitä parempaan ja turvallisempaan elämään.”

Lahjoitusten avulla voimme järjestää palveluidemme piirissä oleville lapsille ja aikuisille virkistystä ja juhlahetkiä.

“Yhdistys kiittää lämpimästi tästä lahjoituksesta. Apu tulee tarpeeseen ja summasta riittää virkistystä kymmenille asiakkaillemme. Uskomme, että myös asiakkaamme arvostavat tätä suuresti. Kuten kaikkien muidenkin lahjoitusten kohdalla raportoimme tarkasti lahjoituksen käytön lahjoittajalle”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen sanoo.

Soroptimist International -järjestö on maailmanlaajuinen eri ammatteja, kulttuureja ja maita edustavien naisten vapaaehtoisjärjestö, joka edistää ihmisoikeuksia, ystävyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Järjestö edistää erityisesti naisten ja tyttöjen asemaa, tasa-arvoa ja koulutusta sekä kannustaa heitä etenemään urallaan ja perustamaan omia yrityksiä. Suomessa on 60 soroptimistiklubia ja noin 1300 soroptimistinaista.

Lahjoituksen kävivät tuomassa Jyvässeudun soroptimistien hallituksen entinen puheenjohtaja Seija Nykänen (vas.) ja nykyinen puheenjohtaja Anita Meuronen. Keski-Suomen ensi- ja turvakotia edusti toiminnanjohtaja Susanna Huovinen.

Uusia tapoja kohtaamisiin poikkeusoloissa

Olimme mukana 8.10. järjestetyssä ”Matka halki Mataran – Suunnistus järjestöjen maailmaan opiskelijoille ja opettajille” -tapahtumassa, joka toteutettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa virtuaalisesti.

Järjestelyistä vastasivat Kansalaistoiminnankeskus Matara ja Keski-Suomen yhteisöjen tuki KYT. Mukana oli paljon eri järjestöjä esittelemässä toimintaansa Jamkin, Gradian, Humakin ja Jyväskylän yliopiston opiskelijoille ja opettajille. Vuosittain järjestettävän tapahtuman tavoitteena on tehdä järjestötoiminta tutuksi opiskelijoille ja opettajille, lisätä järjestötoiminnan arvostusta ja saada opiskelijoita mukaan järjestöjen toimintaan sekä vapaaehtoistyön että opintojen kautta.

”Tapahtuman toteutus virtuaalisesti loi osallistumiseen oman jännityksensä ja teknisiin haasteisiin varauduttiin. Toteutus oli kuitenkin erittäin onnistunut, mistä kiitos järjestäjille! Kaikki sujui hyvin ja oli ilo olla mukana”, toimintaamme tapahtumassa esitellyt ohjaaja Mari Karjalainen sanoo.

“Tapahtuma oli hieno osoitus siitä, että luovuudella ja ennakkoluulottomuudella voidaan poikkeusoloissakin kohdata turvallisesti isolla joukolla sekä jakaa tärkeää asiaa.”

Tyttöjen päivänä puhutaan seurusteluväkivallasta

Keski-Suomen ensi- turvakoti ry osallistuu tänään Kansainvälisenä tyttöjen päivänä Ensi- ja turvakotien liiton yhteiseen kampanjointiin.  Teemana on seurusteluväkivallan vastainen työ teemalla Seurustelun ei kuulu satuttaa. Muistutamme jokaisen oikeudesta olla turvassa myös seurustelusuhteessa.

Monien nuorten kohdalla seurustelu on parisuhteen opettelua ja uusien myönteisten asioiden kokemista. Osalle nuorista seurustelun pelisäännöt voivat vielä olla epäselvät ja kumppanin mustasukkaisuus tai omistushaluisuus saatetaan sekoittaa rakkaudeksi. Kansainvälinen tyttöjen päivä nostaa esiin tyttöjen oikeuksia sekä oikeutta saada oikeaa tietoa ja tarvittaessa apua.

“Haluamme muistuttaa tyttöjä jokaisen itsemääräämisoikeudesta, oikeudesta päättää omasta kehostaan ja kannustaa hakemaan tarvittaessa apua. Tyttöjen päivänä valtakunnallinen chat on auki ja siellä voi keskustella nimettömänä ja turvallisesti ammattilaisen kanssa seurusteluun liittyvistä kokemuksista. Myös nettiturvakoti.fi- verkkosivuston kautta voi saada lisää tietoa ja tärkeitä yhteystietoja”, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n puheenjohtaja Merja Närhi sanoo.

Tervetuloa juttelemaan chatiin!

Tyttöjen päivän kunniaksi nuorten chat on auki  klo 14-18, ja muutoin arkisin klo 17.
Tule juttelemaan pelosta tai huolista seurustelusuhteessa: www.nettiturvakoti.fi

Verkkokysely kertoo rankoista kokemuksista

Ensi- ja turvakotien liiton verkkokysely vuodelta 2019 piirtää rankkaa kuvaa nuorten kokemuksista. Kyselyssä kävi ilmi, että henkinen väkivalta seurustelusuhteissa on useimmiten haukkumista ja nimittelyä, pelottelua sekä pakottamista tai painostamista sellaiseen, mitä ei haluaisi tehdä. Fyysinen väkivalta seurustelusuhteissa näyttäytyy useimmiten tönimisenä, vaatteista repimisenä ja lyömisenä avokämmenellä tai seinää vasten heittämisenä.

Seksuaaliväkivalta on useimmiten painostamista tai pakottamista sellaisiin seksuaalisiin tekoihin, joita toinen osapuoli ei haluaisi tehdä. Seksuaaliväkivalta voi olla myös seksuaalista ahdistelua tai jopa raiskaus. Näiden väkivallan tekojen lisäksi seurustelusuhteissa voi näyttäytyä eron jälkeistä vainoa tai kumppanin sosiaalisen median sisältöjen kontrolloimista.

“Verkkokyselyyn vastanneet nuoret kuvaavat monenlaisia väkivallan kokemuksia seurustelusuhteissaan. Kyselyn tuloksissa väkivalta näyttäytyy vakavana ja haavoittavana: neljännes vastaajista kertoo tulleensa raiskatuksi seurustelusuhteessa”, Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Tuulia Kovanen sanoo.

Ensi- ja turvakotien liiton toteuttamaan kyselyyn vastattiin nimettömänä liiton verkkosivuilla ja lähisuhdeväkivaltaan keskittyvällä Nettiturvakoti.fi -verkkosivustolla. Kyselyyn vastasi 290 nuorta.

“Haluamme muistuttaa, että seurustelun ei koskaan kuulu satuttaa. Asiasta puhuminen on ensimmäinen askel kohti turvallisuutta. Apua on tarjolla, ja sitä kannattaa myös hakea. Kyselykin osoittaa, että kukaan nuori ei ole kokemuksensa kanssa yksin – aiheesta ei siis kannata tuntea häpeää tai syyllisyyttä”, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Susanna Huovinen korostaa.

Olemme mukana Roosa nauha -päivän vietossa

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry osallistuu Roosa nauha -päivän viettoon. Viime vuonna meillä oli pinkit täytekakut, tänä vuonna työnantaja on kustantanut kaikille työntekijöille Roosa nauhan 2020.

“Olemme mukana, koska olemme naisvaltainen työpaikka ja rintasyöpä on suomalaisten naisten yleisin syöpä – se voi koskettaa ketä tahansa. Lisäksi Roosa nauha -kampanjalla kerätään varoja muuhunkin syöpätutkimukseen ja sairastuneiden tukemiseen. Syöpätutkimus auttaa meitä kaikkia ymmärtämään lisää eri syövistä, niiden ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Haluamme myös nauhaa käyttämällä osoittaa tukemme kaikille syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen sanoo.

Tämän vuoden nauhan on suunnitellut laulaja, lauluntekijä ja muusikko Juha Tapio. Nauhassa kuvataan hänen oma sormenjälkensä, mikä muistuttaa siitä, että jokainen meistä jättää toiseen ihmiseen jäljen.

“Me ajattelemme, että myös meidän tekemämme tärkeä työ jättää myönteisen jäljen niihin, jotka meidän palveluidemme apua tarvitsevat. On helppo yhtyä Juha Tapion toiveeseen, että suomalaiset osoittaisivat olevansa maailman välittävin kansa. Kukaan ei pärjää yksin. Avun hakeminen itselle ja läheisille ei ole heikkouden vaan vahvuuden merkki”, Huovinen toteaa.

Myös Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:lle suunniteltu hahmo puki ylleen Roosa nauhan.

Vauvatanssit ovat jo vauhdissa

Odotetut vauvatanssit käynnistyivät tänään. Vauvat ja vanhemmat olivat ilolla mukana tanssimassa, laulelun ja kiljahdusten säestäessä tanssin riemua.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti tarjoaa tanssia lahjoitusten turvin niin ensikodin, järjestölähtöisen avopalvelun kuin avopalvelu Ainon asiakasperheille. Vauvatanssissa keskeistä on vauvan ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen.

”Tavoitteena on saada vauvatanssihetkeen lämmin ja hyvä vuorovaikutus, jossa vauva saa vanhemmaltaan tai vanhemmiltaan täyden huomion ja keskittymisen. Hetkessä on mukana liikettä, tanssia, kosketusta, laulua ja loruttelua. Opastan aidonnäköisen vauvanuken kanssa vanhempia, jotka tekevät vauvan kanssa oman näköisensä tulkinnan liikkeestä”, vauvatanssin ohjaaja, tanssipedagogi Teija Häyrynen kertoo 20 vuoden kokemuksella.

Vauvatanssia pyritään järjestämään koko syksyn ajan siten, että viikoittain vauvatanssiin voi osallistua yhteensä neljä vauvaa vanhempineen. Jokainen tanssihetki on aluksi puolen tunnin mittainen.

“Olemme iloisia, että voimme tukea asiakasperheitämme vauvalähtöisellä ja varhaista vuorovaikutusta korostavalla vauvatanssilla. Teijan hienoilla vinkeillä perhe voi jatkaa tansseja myös kotona. Samalla ohjaajamme saavat koulutusta hyödyntää vauvatanssin elementtejä omassa työssään. Kiitämme lahjoituksesta Alko Oy:n Lasten seurassa -ohjelmaa. Alko Oy on mukana myös Keski-Suomen ehkäisevän päihdetyön hankkeessa”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen sanoo.


Vauvatanssin ohjaaja, tanssipedagogi Teija Häyrinen, neuvoo vanhemmille, miten toimia oikean näköisen vauvanuken kanssa.

Tänään juhlitaan Miina Sillanpään elämäntyötä

Lokakuun 1. päivä on vakiintunut Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päiväksi. Tutustu nyt Miinan mittavaan elämäntyöhön.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:ssä työtä tekevät ammattilaiset sekä kymmenet vapaaehtoiset ja luottamushenkilöt ovat osaltaan Miinan elämäntyön jatkajia. Miinan periksiantamattoman ja sitkeän työn tuloksena avioliiton ulkopuolella syntyneille lapsille ja heidän äideilleen perustettiin eri puolille Suomea koteja, joissa turvattomat, usein perheidensä hylkäämät naiset saivat apua. Moni heistä sai ensikodin avun ansiosta elämänsä järjestykseen ja lapsista kasvoi – taustastaan huolimatta – yhteiskunnassa pärjääviä aikuisia.

“Koko Miinan elämäntyö tähtäsi juuri siihen, että jokaisella on oikeus saada tukea vaikeassa elämäntilanteessa, löytää oma polkunsa ja olla osallisena yhteiskunnassa. Hän omisti oman elämänsä muiden auttamiselle. Tunnen suurta kunnioitusta tätä rohkeaa ja sisukasta naista kohtaan, joka nousi kaiken kohtaamansa pilkan ja irvailun yläpuolelle. Miina oli aikansa järjestöjyrä, hän toimi elämänsä aikana niin lasten ja perheiden kuin vanhustenkin asiaa ajavissa järjestöissä kantavana voimana”, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Susanna Huovinen sanoo.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry juhlii Miinaa tarjoamalla kakkukahvit kaikille työntekijöilleen sekä niille asiakkailleen, jotka tänään palveluiden piirissä ovat. Asiakkaille kerrotaan Miinan elämäntyöstä ja katsellaan yhdessä oheinen YLEn tuottama video Miinan elämäntyöstä.

“Jokainen lapsi on pelastettava elämälle.”
Miina Sillanpää

https://areena.yle.fi/1-50641580

Keski-Suomen ensi- ja turvakodissa tanssitaan vauvojen kanssa

Tänään Jyväskylässä vietetään Vauvan päivää. Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry järjestää vauvojen kunniaksi syksyn aikana omien asiakasperheidensä vauvoille ja vanhemmille vauvatanssia yhdistyksen tiloissa.

Tanssia tarjotaan niin ensikodin, järjestölähtöisen avopalvelun kuin avopalvelu Ainonkin asiakasperheille. Vauvantanssi järjestetään lahjoituksen turvin. Vauvatanssissa – kuten yhdistyksen muussakin vauvatyössä – keskeistä on vauvan ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen.

”Tavoitteena on saada vauvatanssihetkeen lämmin ja hyvä vuorovaikutus, jossa vauva saa vanhemmaltaan tai vanhemmiltaan täyden huomion ja keskittymisen. Hetkessä on mukana liikettä, tanssia, kosketusta, laulua ja loruttelua. Opastan aidonnäköisen vauvanuken kanssa vanhempia, jotka tekevät vauvan kanssa oman näköisensä tulkinnan liikkeestä”, vauvatanssin ohjaaja, tanssipedagogi Teija Häyrynen kertoo 20 vuoden kokemuksella.

Vuorovaikutusta ja välittämistä

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n asiakasperheillemme vauvatanssi on hieno mahdollisuus saada ammattilaisen ohjaamaa, korkeatasoista ja vuorovaikutusta vahvistavaa toimintaa. Vauvaperheiden vanhemmat tulevat yhdistyksen erilaisiin palveluihin eri reittejä pitkin, mutta kaikkia yhdistää jonkinlaisen avun tai tuen tarve vauvan kanssa.

”Keskeinen tavoitteemme on vahvistaa tutkimuksissakin tärkeäksi todettua vuorovaikutusta vauvan ja vanhemman välillä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opastamme vanhempia välittämään vauvalle hyväksyntää ja välittämistä sekä tulkitsemaan vauvan sanattomia viestejä. Vauvatanssi tuo tähän työhömme lisäarvoa”, ensikodin ja avopalvelu Ainon vastaavat sosiaalityöntekijät Piritta Jetsu ja Kirsi Vekurinmäki sanovat.

Lämmin kiitos tukijoille

Vauvatanssia pyritään järjestämään koko syksyn ajan niin, että viikoittain vauvatanssiin voi osallistua yhteensä neljä vauvaa vanhempineen. Jokainen tanssihetki on aluksi puolen tunnin mittainen.

”Vauvatanssin piti alkaa meillä jo viime keväänä, mutta koronaepidemia sotki suunnitelmiamme. Nyt teemme tanssihetket yksilöllisesti, jotta voimme varmistaa turvavälit. Ohjaaja ei koske vanhempaan eikä vauvaan ja muutoinkin huolehdimme hygieniasta tarkasti, jotta vauvatanssit voivat tapahtua turvallisesti”, yhdistyksen toiminnanjohtaja Susanna Huovinen toteaa.

Huovisen mukaan lahjoittajien avulla asiakkaille voidaan tarjota elämyksiä, virkistystä ja retkiä, jotka eivät muuten olisi mahdollisia. Huovinen kiittää kaikkia yhdistyksen työtä koronavuoden aikana tukeneita lahjoittajia lämpimästi.

”Olemme todella iloisia siitä, että niin monet ovat halunneet tukea ja auttaa meitä tärkeässä työssämme. Tätä tukea kaipaamme myös jatkossa. Kerromme kaikille lahjoittajille tarkasti, mihin lahjoitettuja varoja on käytetty. Keräämme toimintaamme osallistuvilta vanhemmilta myös palautetta, joka toimitetaan lahjoittajille tiedoksi”, Huovinen kertoo.

Ensi- ja turvakotien liitossa ennätysmäärä avunhakijoita

Tällä viikolla 75 vuotta täyttäneen Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa on apua tarvitsevia perheitä enemmän kuin koskaan. Liitossa autetaan vuodessa yli 16 000 ihmistä, joista lapsia on 5 500. Määrä on kasvanut yli kolmanneksella viimeisen viiden vuoden aikana.

Perheet tarvitsevat entistä enemmän apua. Apua hakevien määrät ovat kasvaneet eniten lähisuhdeväkivaltaan apua tarjoavissa palveluissa. Kotona tapahtuvaan väkivaltaan liitosta hakee vuodessa apua yli 7300 ihmistä. Määrä on kasvanut yli puolella viimeisen 10 vuoden aikana. Luku kertoo enemmän avun hakemisen lisääntymisestä kuin väkivallan määrän kasvusta. Palveluita on enemmän kuin aiemmin ja niihin pääsee aiempaa helpommin.

“Monessa asiassa on menty paljon eteenpäin. Turvakodit saivat valtion rahoituksen viisi vuotta sitten, turvakotipaikkojen ja avopalvelun määrä on kasvanut ja apua haetaan entistä rohkeammin”, Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä sanoo.

Liiton jäsenyhdistykset tarjoavat apua monissa perhe-elämän ja parisuhteeseen liittyvissä elämänvaiheissa. Yhtä perhettä auttaa vauvan uniohjaus, toista väkivallan katkaiseminen. Apua tarjotaan myös, kun päihteet tai mielenterveysongelmat vaarantavat lapsen turvallisen kasvun tai kun perhe on eroamassa. 

Osa perheistä vaikeassa tilanteessa

Avun hakemisessa tapahtuneesta asennemuutoksesta kertoo se, että tänä päivänä apua haetaan rohkeammin ja koko perheenä. Tämä koskee erityisesti vanhemmuuteen liittyvää tukea. Muutos on ollut näkyvä, ja apua haetaan entistä enemmän jo ongelmien alkuvaiheessa, jolloin auttamisessa myös päästään parhaimpiin tuloksiin. Omatoimisesti apua hakevat näkyvät ennen kaikkea matalankynnyksen palveluissa, kuten nimettömissä chateissa.

“Lastensuojelun kautta palveluihin ohjautuvat ovat selvästi entistä huonomassa tilanteessa olevia. Vakavista mielenterveysongelmista kärsiviä vauvaperheitä on tulossa palveluihin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Usein taustalla on se, että perheen ongelmiin ei ole puututtu riittävän aikaisin ja tilanne on päässyt kehittymään todella vaikeaksi. Osa vauvaperheistä on niin vakavissa vaikeuksissa, ettei heitä voida auttaa ensikodissa ennen kuin mielenterveyden akuutit ongelmat on saatu hoidettua”, Särkelä kertoo.

Avun tarjoaminen ja esimerkiksi ensikotiin ohjaaminen on hyvin riippuvaista kuntien taloudesta. Aina kunnissa ei huomata, että odotus- ja vauvavaiheessa hoitamatta jättäminen merkitsee vielä suurempia kustannuksia jatkossa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että odotusaikana ympärivuorokautiseen kuntoutukseen päässeiden määrä on romahtanut aikaisemmasta.

Vaikeastakin tilanteesta voi selvitä

Apua hakevien määrän kasvaminen kertoo myös siitä, että perheiden ongelmat eivät ole hyvinvointi-Suomesta poistuneet. Liitossa iloitaan kuitenkin jokaisesta apua hakevasta perheestä.

“Avun hakeminen on ensimmäinen askel siihen, että perheen tilanne voi muuttua. Näemme jatkuvasti, kuinka todella vaikeastakin elämän tilanteesta voi selviytyä ja perhe saa mahdollisuuden uuteen alkuun”, Särkelä sanoo.

Auttamisen hyvistä tuloksista kertoo muun muassa se, että päihteitä käyttävistä odottavista ja vauvaperheiden äideistä kaksi kolmasosaa kuntoutuu liiton Pidä kiinni -palveluissa niin hyvin, että he voivat toimia vauvan ensisijaisena huoltajana ja vauvat voivat hyvin. Ilman riittävän pitkää kuntoutusta he eivät pääsisi irti vuosia kestäneestä päihteiden käytöstä eikä vauvan huostaanotolta voisi välttyä.

“Perheiden ympärivuorokautinen kuntoutus maksaa, mutta se on moninkertaisesti edullisempaa ja inhimillisesti parempi ratkaisu kuin hoitamatta jättäminen. Mitä aikaisemmin perheitä voidaan auttaa, sen parempia tuloksia saadaan. Samalla vältytään elämänmittaisilta kustannuksilta”, Särkelä toteaa.

Vakavissa päihdeongelmissa odottavia- ja vauvaperheitä kuntouttavat Pidä kiinni -ensikodit ja -avopalvelut auttavat vuosittain 220 perhettä.

Jokaisella on oikeus olla turvassa

Ensi- ja turvakotien liiton 30 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea tarjoaa vankkaa ammatillista apua sekä vapaaehtois- ja vertaistukea. Ammattilaisten rinnalla on 2000 sitoutunutta vapaaehtoista, joita motivoi halu auttaa. Liiton vetovoimasta kertoo myös se, että sen jäsenyhdistykset saivat 600 uutta jäsentä viime vuonna.

Ensi- ja turvakotien liiton lapsiperhekyselyn mukaan viidennes vastanneista kertoi jääneensä ilman apua. Paljon hätää on jäänyt kotien seinien sisälle. Koronaepidemia lisäsi avun tarvetta, jonka myötä on saatu kymmenkertainen määrä yhteydenottoja chatin kautta viime vuoteen verrattuna.

“Juuri nyt Ensi- ja turvakotien liittoa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Järjestöt ovat nopeasti ja joustavasti vastanneet tarpeisiin. Siihen pitää olla mahdollisuus jatkossakin. Jokaisella on oikeus olla turvassa ja sen eteen teemme työtä myös tulevaisuudessa”, Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen korostaa.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry onnittelee Ensi- ja turvakotien liittoa 75-vuotissynttäripäivän johdosta ja kiittää kuluneista yhteistyön vuosikymmenistä!

Kuva: Tiuku Pennola

Työhyvinvointia ja yhdessä tekemistä Finlandia-tapahtumissa

Jyväskylässä oli viikonloppuna jälleen paljon tapahtumia. Olimme mukana lauantaina 19.9.2020 Finlandia Marathonin tapahtumissa: kävelyllä (5 km), varttimaratonilla (10,5 km) ja puolimaratonilla (21,1, km).

Sää suosi ja aurinko paistoi lähes koko päivän – tosin navakka tuuli hiljensi ainakin Kuokkalan sillalla osallistujien menoa. Tunnelma tapahtumassa oli kohdillaan, ja jokaiseen kävelyyn/juoksuun lähtijät saivat kuulla ennen lähtöä Sibeliuksen Finlandia-hymnin.

“Koronan takia yhdistyksen keväinen opintomatka jouduttiin siirtämään. Myös muita yhteisiä tapahtumia on pitänyt harkita uudestaan. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota työhyvinvointiimme, josta Finlandia-tapahtumiin osallistumisen tukeminen oli yksi osoitus”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen sanoo.

Yhä useampi hakee apua lähisuhdeväkivaltaan chatissa

Avun hakeminen kotoa käsin on moninkertaistunut tänä vuonna. Chateista ja verkkopalveluista haetaan apua myös vakaviin tilanteisiin.

Ensi- ja turvakotien liiton Apua väkivaltaan -chat-keskusteluja on käyty kuusinkertainen määrä verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna. Korona-aika on lisännyt avunhakemista, mutta osa chattiin tulijoista sanoo, ettei hakisi apua mistään muualta.

Ensi- ja turvakotien liiton chateista on haettu tänä vuonna apua jo yli 3000 kertaa. Kaikista chat-keskusteluista  useammassa kuin joka kolmannessa apua on haettu kotona tapahtuvaan väkivaltaan. Apua haetaan chatista erityisesti silloin, kun tilanne kotona on muuttunut kireäksi tai uhkaavaksi.

Väkivallan loppumiseen tarvitaan monenlaista apua, mutta chat voi olla yksi avun muoto varsinkin silloin, jos väkivallan kokemukset eivät ole jatkuneet kovin pitkään. Apua hakevan tilannetta voi helpottaa pelkästään se, että on saanut kertoa jollekin asiasta ja joku on kuunnellut. Chatissa apua hakevat saavat omaan tilanteeseensa sopivat ohjeet ja neuvot siitä, miten toimia.

Uutta: lasten ja nuorten oma chat

Ensi- ja turvakotien liitto avasi syyskuun alussa vanhempien eroa, riitelyä ja kotona tapahtuvaa väkivaltaa käsittelevän chat-avun lapsille ja nuorille. Lapset ja nuoret ovat jo löytäneet chatin ja keskustelijoiden määrä on kasvamassa.

Chattiin yhteyttä ottavat lapset ja nuoret kertovat jatkuvista riidoista sisarusten ja vanhempien välillä, sisarusten välisestä henkisestä ja fyysisestä väkivallasta sekä omista mielenterveyden pulmistaan. Nuorten kohtaama väkivalta jää usein piiloon, kokemukset ohitetaan eikä kukaan perheen ulkopuolinen aikuinen puutu nuoren hätään.

Matala kynnys hakea apua

Chatissa vastaa 70 väkivaltatyön ammattiauttajaa Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhteisöjen avopalveluyksiköistä. Chat auttaa arkisin joka päivä 9 tuntia ja viikonlopun kumpanakin päivänä 4 tuntia. Ensi- ja turvakotien liiton chatin vahvuus on, että samat työntekijät auttavat myös kasvokkain paikallisissa jäsenyhdistyksissä ja voivat ohjata suoraan apuun jo nimettömässä keskustelussa.

Chatit löytyvät osoitteesta www.ensijaturvakotienliitto.fi

Järjestöjen rahoituksen turvaaminen oli tärkeä päätös

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry iloitsee siitä, että maan hallitus päätti tämän viikon budjettiriihessään esittää ensi vuoden talousarviossa järjestörahoituksen täysimääräistä kompensaatiota.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry piti keväältä koronakriisin vuoksi siirtyneen vuosikokouksensa poikkeuksellisesti syksyllä. Kokouksessa käsiteltiin myös järjestöjen rahoitusta uhannutta satojen miljoonien leikkausta,koska Veikkauksen tuotot ovat alentuneet merkittävästi koronakriisin takia.

“Järjestöihin vuosikymmenten aikana kerätty osaaminen ei saa valua hukkaan – varsinkaan juuri nyt, kun apua on poikkeuksellisesta pandemiatilanteesta johtuen haettu paljon”, yhdistyksen puheenjohtajaksi uudelleen valittu Merja Närhi muistuttaa.

Järjestöjen työn puolesta vetosivat ennen riihtä monet tahot, sillä järjestöjen työ nähdään merkittävänä yhteiskunnallisena lisäarvona julkisille palveluille ja koko hyvinvointiyhteiskunnalle.

“Iloitsemme varsinkin siitä, että lapsi- ja perhejärjestöjen tekemän työn tueksi tulivat esimerkiksi perhekeskuskehittäjät eri puolilta Suomea. He muistuttivat tärkeässä kannanotossaan, että perhekeskusmallissa ja sen kehittämisessä on ollut koko ajan mukana järjestöjen vahva osaaminen. He totesivat myös, että järjestöjen työ on ollut erityisen tärkeää esimerkiksi vanhemmuuden ja parisuhteen tukemisessa, lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisemisessä, erotilanteisiin liittyvissä asioissa sekä vapaaehtoisuuden ja vertaisuuden mahdollistamisessa. Tätä kaikkea mekin olemme veikkausvoittovaroilla yhdistyksessä tehneet”, yhdistyksen toiminnanjohtaja Susanna Huovinen toteaa.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry toivoo, että nyt käynnistetään laaja yhteistyö, jolla järjestöjen työ ja tulevaisuus voidaan turvata myös pitkäjänteisesti. Yhdistys toivoo myös, että järjestöjen asiantuntemus otetaan tiiviisti mukaan tähän valmistelutyöhön.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n hallitukseen tulivat valituiksi Mirja Hirvensalo, Hanna Hämäläinen, Aila Kruus, Jani Kokko, Meri Lumela, Tuija Mäkinen, Eila Tiainen ja Maija Örnmark.

Hae Äänekosken turvakotiin ohjaajaksi

Haemme Äänekosken turvakotiin ohjaajaa kolmivuorotyöhön 1.11.2020 alkaen tai sopimuksen mukaan. Lähetäthän hakemuksesi 30.9.2020 klo 15 mennessä!

Turvakodin ohjaaja tekee suunnitelmallista asiakastyötä ja kriisityötä aikuisten ja lasten kanssa. Vuorossa oleva työntekijä arvioi uusien asiakkaiden turvakodin tarpeen. Ohjaajat tekevät myös kodinhoidollisia tehtäviä ja hoitavat tarvittaessa lapsia.

Kelpoisuusvaatimuksena ohjaajan tehtävään on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto (valtioneuvoston asetus turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä 598/2015). Ohjaajan palkkaluokka on G24. Arvostamme työkokemusta lastensuojelun tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta sekä perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön.

Toimeen valittavien tulee ennen toimen vahvistamista esittää rikostaustaote (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Työntekijöillä tulee olla hygieniapassi. Edellytämme myös tartuntalain 48 pykälän mukaista rokotussuojaa. Tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika.

Tiedustelut
18.9. ja 25.9 klo 9-13 välillä: vastaava sosiaalityöntekijä Minttu Lämsä, p. 050 342 3420

Hakemus ja cv
30.9.2020 klo 15 mennessä osoitteeseen: minttu.lamsa@ksetu.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tuottaa turvakotipalvelua yhtenä THL:n palveluntuottajana. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville henkilöille ja perheille. Turvakodissa on seitsemän perhepaikkaa.

Iso hätä: järjestöjen tulevaisuus on vaakalaudalla

Keskisuomalaiset sosiaali-, terveys- ja eläkeläisjärjestöt sekä nuoriso-, liikunta- ja kulttuurijärjestöt ovat huolissaan valtionvarainministeriön budjettiesityksen mittavista leikkauksista Veikkauksen avustusmäärärahaan.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia on esitetty vähennettävän 127 miljoonaa euroa. Nuorisoalaan kohdistuu 14,5 miljoonan, liikuntaan 40 miljoonan ja kulttuuriin 140 miljoonan euron leikkaus. Vaikutukset ovat hyvinvointia edistävien järjestöjen jäsenille, asiakkaille ja osallisille kohtalokkaita.

Tärkeää työtä laajalla rintamalla

Keski-Suomessa on 5300 järjestöä, joilla on noin 100 000 jäsentä ja noin 100 000 vapaaehtoista toimijaa. Järjestöille myönnetyillä avustuksilla tuetaan Keski-Suomessa monenlaista yhteisöllistä toimintaa laajalla rintamalla. Palveluille on suurta tarvetta.

Hallitusohjelmassa ja sote-uudistuksen lakiluonnoksissa luvataan turvata järjestöjen toimintaedellytykset sekä vahvistaa ennaltaehkäisevää toimintaa. Nyt hallitukselta toivotaankin budjettiriihessä ensi viikolla viisaita päätöksiä: yleishyödyllisten järjestöjen rahoitusongelmaan on löydettävä kestävä ratkaisu.

Keski-Suomen järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän järjestöedustajien lisäksi kannanotto on saanut tuekseen suuren joukon alan muita järjestöjä. Mukana on luonnollisesti myös Keski-Suomen ensi- ja turvakotien liitto.

Keski-Suomen järjestöt ja maakunnan kumppanuuspöydän järjestöedustajien kannanotto asiasta annettiin 8.9.2020.

ksetu tarvitsetko apua

Neuvoloiden ammattilaisia vieraina

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti sai Jyväskylän Liitukujalle vieraakseen JYTE-alueen neuvoloiden ammattisia. Vieraat tutustuivat yhdistyksen toimintaan ja eri työmuotoihin ammattilaistemme kanssa.

“Neuvolat ovat meille tärkeä yhteistyökumppani, sillä teemme yhdistyksessä paljon työtä raskaana olevien ja vauvaperheiden kanssa. On tärkeää, että neuvoloiden ammattilaiset tietävät, millaista toimintaa yhdistyksessä on tarjolla ja kehen he voivat olla tarvittaessa yhteydessä”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen kertoo.

Neuvoloiden väkeä kiinnostivatkin erityisesti ensikodissa tehtävä varhaisen vuorovaikutuksen työ, Ensi- ja turvakotien liiton ja yhdistysten kehittämä Pidä kiinni -hoitojärjestelmä päihteitä käyttävien äitien kuntoutuksessa sekä vaativan vauvan vanhemmille tarkoitettu matalan kynnyksen tuki.

“Oli ilo huomata, että neuvola-ammattilaisille ymmärrettävästi tärkeiden raskaana olevien ja vauvojen asioiden lisäksi tärkeitä keskusteluja syntyi myös esimerkiksi turvakotien työstä ja lähisuhdeväkivaltatyöstä. Sovimme neuvolaväen kanssa, että kutsumme heitä jatkossakin vierailuille, jotta yhteydet säilyvät tiiviinä”, Huovinen toteaa.

 

Sote-järjestöjen työtä uhkaa romahdus

Perheet ovat hakeneet korona-aikana Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n palveluista apua poikkeuksellisen paljon. Lue Keskisuomalaisessa 29.8. aiheesta julkaistu mielipidekirjoitus.


Korona-aika on aiheuttanut kriisitilanteita myös sellaisissa perheissä, jotka eivät aiemmin apua tarvinneet. Pandemian paineet näkyvät perheissä väsymyksenä, ahdistuksena, taloudellisina vaikeuksina sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltana. Myös poliisin kotihälytysten määrä on kasvanut.

 

Lähisuhdeväkivaltaan apua hakevien määrä kasvoi valtakunnallisesti yli 40 prosenttia. Myös Keski-Suomessa asiakasmäärä kasvoi huhtikuusta elokuulle 30 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti lapsiperheet ovat olleet kovilla. Perheiden ahdingosta kertoo se, että valtakunnallisesti erotilanteisiin on haettu apua 60 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kun Ensi- ja turvakotien liitto kartoitti perheiden kokemusta saadusta tuesta korona-aikana, juuri järjestöt nousivat esiin tärkeinä auttajina.

 

Valtion talousarvioesityksessä järjestöiltä aiotaan 127 miljoonaa eli joka kolmas euro. Vaikka veikkausvoittovarojen kokonaispotissa puhutaan sadoista miljoonista euroista, maakuntiin tulevissa avustuksissa kyse on pienemmistä summista. Järjestöjen toiminnalle näillä varoilla on kuitenkin aivan keskeinen merkitys. Kuluvalle vuodelle keskisuomalainen sote-järjestökenttä sai veikkausvoittovaroista tärkeään ihmisten auttamistyöhön jokaista asukasta kohti laskettuna 28,60 euroa.

 

Jos budjettiehdotusta ei korjata hallituksessa tai eduskunnassa, sosiaali- ja terveysjärjestöjen veikkausvoittovaroilla rahoitettu toiminta on vaarassa romahtaa. Näin suuret leikkaukset tarkoittaisivat sitä, että ihmisille maksutonta, matalan kynnyksen auttamistyötä voitaisiin jatkossa tehdä merkittävästi vähemmän.


Osa toiminnoista loppuisi todennäköisesti kokonaan, vaikka tarvetta työllemme olisi päinvastoin nykyistä enemmän. Ihmisten hätä tulisi kaatumaan jo valmiiksi kovassa paineessa olevien kuntien vastuulle ja maksettavaksi. Apua tarvitsevat ihmiset ja koko yhteiskuntamme tarvitsee järjestöjen tekemää työtä.

 

Riitta Särkelä, Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri

Susanna Huovinen, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja

Ehdokkaamme Jani Kokko valittiin liittohallitukseen – onnea!

Keski-Suomen ensi- ja turvakodin hallituksen jäsen Jani Kokko (32 v) on valittu Ensi- ja turvakotien liiton liittohallitukseen. Lämpimät onnittelut Janille!

Jani Kokko toimii jo kuudetta vuotta Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n hallituksessa. Viikonloppuna hänet valittiin ehdokkaanamme Ensi- ja turvakotien liiton liittohallituksen jäseneksi.

”Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tunnetaan ennakkoluulottomana yhdistyksenä ja siitä kertoo myös minun asettamiseni ehdokkaaksi liittohallitukseen. Viimeisen 12 vuoden ajan olen toiminut kuntapäättäjänä ja tunnen tätä kautta ensi- ja turvakotien tarjoamat palvelut niiden tilaajan näkökulmasta. Tästä asemasta olen tuonut yhdistyksemme toimintaan näkökulmaa siitä, miten laadukkaita palveluita pystytään tarjoamaan kilpailukykyisesti kunnille”, Jani kertoo.

Muuramesta kotoisin oleva väitöskirjatutkija tunnetaan aktiivisena, asioihin perehtyvänä ja kantaaottavana toimijana. ”Samalla linjalla tulen toimimaan myös liittohallituksessa”, Jani toteaa.

 

Suuruspään Peltoniemi vaihtoi omistajaa

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n yli 70 vuotta Suuruspään Peltoniemen tilalla jatkunut toiminta on nyt lopullisesti päättynyt, kun yhdistys teki tänään alueesta kiinteistökaupan Peab Oy:n kanssa. Yhdistyksen Jyväskylän toiminnot muuttivat jo viime syksynä kolmesta eri osoitteesta Kuokkalan Liitukujalle uuteen toimitaloon. Yhdistykselle Suuruspään kiinteistöjen kohtalo ja uusien toimitilojen pohdinta on ollut yksi historian suurimmista projekteista.

“Yhdistyksen toiminta on vuosien saatossa laajentunut, ja olemme nykyisin yksi Keski-Suomen merkittävimmistä järjestötoimijoista lasten ja perheiden auttamisessa ja tukemisessa. Turvakotitoiminnassa olemme maakunnan ainoa toimija. Suuruspään kiinteistöt eivät enää vastanneet kasvaneisiin tarpeisiimme eivätkä myöskään toiminnan valvojien asettamiin vaatimuksiin. Niinpä edessä oli uusien ratkaisujen tekeminen. Projekti on kaiken kaikkiaan ollut vireillä 10 vuotta, joten tämän päiväinen kauppakirjan lopullinen allekirjoitus oli yhdistykselle ison projektin päätös”, kertoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Merja Närhi.

Suuruspään Peltoniemen tilan kiinteistöjen myynnillä yhdistys rahoittaa uuden toimitalonsa rakentamisen kustannukset. Yhdistys olisi toivonut, että kiinteistökauppa olisi voitu solmia jo heti uusien tilojen valmistuttua, mutta alueen kaavasta tehty valitus viivästytti tilannetta vuodella.

“On selvää, että uuden kaavan mukainen rakentaminen alueella aiheutti paljon keskustelua, ja osasimme odottaa valitusta kaavasta. Samalla se tarkoitti kuitenkin yhdistykselle kymmenien tuhansien eurojen rahoituskustannusten nousua”, toteaa Närhi.

Hallinto-oikeuden kesäkuisen päätöksen myötä kaava on nyt vahvistunut, ja kiinteistökaupan teko saatiin viimein vireille. Peab Oy aloittaa alueen kaavan mukaiset muutostyöt välittömästi ja yhdistys on kauppahetkellä luovuttanut ison kassillisen avaimia uudelle omistajalle.

“Tuntuu, että antamiimme avaimiin liittyvät kaikki ne tuhannet ensikodin äidit ja lapset, tapaamispaikassamme vierailleet lapset vanhempineen, turvakotiin väkivallalta turvaan tulleet sekä lukuisiin muihin toimintoihimme osallistuneet jäsenemme, työntekijämme, asiakasperheemme, yhteistyökumppanimme ja vapaaehtoisemme. Hetki oli hieno, mutta samalla haikea”, toteaa Närhi.

Suuruspäässä vuosikymmenten saatossa tehty työ on näkyvillä myös uudessa toimitalossa; Suuruspäästä tehtyjä maalauksia on eri puolilla uutta taloa ja entiseltä kauniilta pihalta siirrettiin uudelle pihalle perennojen lisäksi kaksi omenapuuta, joista toinen on rouva Tellervo Koiviston 80- luvulla uudisrakennuksen avajaisissa istuttama.

“Olemme hyvin kiitollisia niille ennakkoluulottomille, ahkerille ja aikaansaaville yhdistyksen perustajille, jotka jo 1940- luvulla ottivat ensikotiasian omakseen ja kovalla vapaaehtoisuuteen perustuvalla työllään hankkivat Peltoniemen tilan ja rakennuttivat sille ensimmäisen ensikodin – vaikka kaukaista niemen kärkeä tuolloin pidettiin syrjäisenä paikkana ja liian tuulisena vauvoille. Näiden rohkeiden naisten ja miesten työ mahdollisti yhdistykselle nyt historiallisen ja järjestömaailmassa harvinaisen siirtymisen uusiin, ajanmukaisiin ja toimintaamme varten suunniteltuihin tiloihin”, iloitsee puheenjohtaja Merja Närhi.

Lisätiedot:

puheenjohtaja Merja Närhi puh. 050 463 0585

toiminnanjohtaja Susanna Huovinen puh. 040 7691 786

 

Susanna Huovinen

Toiminnanjohtaja

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti

Kesälläkin voit osallistua kyselyymme

Miten koronakevät haastoi perheitä ja millaista apua haasteisiin olisi kaivattu tai kaivataan? Osallistu nyt lyhyeen kyselyymme, jotta saamme arvokasta tietoa tulevaisuutta ajatellen.

Keskikesän juhlaa saadaan viettää lämpimässä ja aurinkoisessa säässä. Kiitämme kaikkia yhdistyksen asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja verkostoja yhteisistä ponnistuksista koronakevään aikana. Yhdessä olemme onnistuneet taltuttamaan taudin tällä erää, ja toivottavasti jaksamme edelleenkin olla tarkkana, jotta tauti ei saa uutta vauhtia.

Koronan takia moni toiminto on ollut kevään aikana suljettuna tai toiminut poikkeuksellisesti. Kouluissa oltiin pitkään etäopetuksessa ja monien perheiden elämäntilanteet ovat vaikeutuneet lomautusten ja työttömyyden myötä.

Ensi- ja turvakotien liitto ja me jäsenyhdistykset olemme keränneet tietoa perheiden kokemuksista kaikille lapsiperheille suunnatulla verkkokyselyllä. Omalta alueeltamme saatiinkin jo alkukeväällä hyvin vastauksia, mutta tietoa tarvitaan lisää ja siksi toivomme, että kyselyä voitaisiin edelleen jakaa somessa ja ihmiset osallistuisivat kyselyyn. Tietoa kootaan mm. siitä, mitkä asiat ovat erityisesti koronakevään aikana haastaneet perheitä ja millaista apua näihin asioihin olisi kaivattu tai kaivattaisiin.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry haastaa kaikki kesälaitumilla, laiturinnokassa, työpaikan kahvitauolla tai bussimatkalla olevat vastaamaan lyhyeen kyselyyn ja tekemään näin näkyväksi perheiden tilanteita koronakevään jäljiltä. Saamme kyselystä myös alueellisesti tehtyjä koosteita, joilla pystymme perustelemaan oman alueemme päättäjille, miksi lasten ja perheiden auttaminen on välttämätöntä.

Tule mukaan kartuttamaan tietoa poikkeuksellisen kevään jäljiltä ja auttamaan meitä vaikuttamistyössämme!

Klikkaa tästä kyselyyn: https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=1184353529&_k=oWe5-wdXJH2OmtogH7OT_H0WhzEHPhQmvAsVoeFisVCkQpIkSFcbhVu78suqbaHc

Siirretyt omenapuut kukoistavat

Uusien toimitilojemme pihalle Liitukujalle siirretyt omenapuut kukoistavat. “Olemme iloisia, että siirto onnistui ja saimme näin Suuruspäästä mukaamme konkreettisen muiston”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen sanoo.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n Jyväskylän toiminnot siirtyivät viime syksynä kauan odotettuihin uusiin toimitiloihin Jyväskylän Liitukujalle. Samalla päättyi yhdistyksen yli 70 vuotta jatkunut työ Suuruspäässä.

“Olemme halunneet uusissakin tiloissa pitää esillä tärkeää historiaamme. Suuruspäästä tehtyjä maalauksia on seinillä, vanhoja muistoesineitä esillä ja Suuruspään kuva yhdistyksen kestokassissa”, Huovinen kertoo.

“Lisäksi halusimme siirtää kaksi omenapuuta Suuruspäästä uuden talomme tontille. Toinen omenapuista on rouva Tellervo Koiviston istuttama, kun hän kävi 1980-luvun alussa vihkimässä Suuruspään uudemman rakennuksen käyttöön. Puita valmisteltiin siirtoon huolella ja olemme nyt saaneet iloita, että ne näyttävät selvinneen rankasta siirrosta. Molemmat vihertävät ja toinen kukkii kauniisti. Kiitämme ammattilaisia, jotka huolehtivat siirrosta.”