Suuruspään omenapuut saivat kaverikseen luumupuun

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n juhlavuosi näkyy monin tavoin. Nyt Suuruspäästä siirrettyjen omenapuiden viereen saatiin punaluumupuu, joka on nimeltään yhdistyksen kotipaikkaan sopivasti Kuokkala.

Luumupuu on 75-vuotislahja Jyvässeudun Soroptimisteilta, jotka myös juhlivat tänä 40-vuotista taivaltaan. Soroptimist International täyttää puolestaan tänä vuonna jo 100 vuotta.

“Älä tule paha puu, tule hyvä puu”, Anita Meuronen totesi onnittelupuheessaan. Hän toivoi, että puu saa kasvaa omenapuiden kaverina tontillamme pitkään ja tuottaa toivottavasti pian myös satoa yhdistyksen väen iloksi.

“Juhlapuu, kuki keväisin kauniisti ja houkuttele pörriäisiä hoitamaan tehtävänsä, jotta syksyisin oksillasi kypsyy runsas ja makoisa luumusato”, Meuronen lisäsi.

Toiminnanjohtaja Susanna Huovinen kiitti lämpimästi ihanasta pikkupuusta. “Lupaamme huolehtia luumupuusta hyvin ja jutella sille ohi kulkiessamme mukavia. Kun puu tuottaa luumuja, ne eivät jää hyödyntämättä”.

 

 

Luumupuuta olivat istuttamassa Ulla Rannanheimo (vas.), Gudrun Viergutz, Anita Meuronen ja Virpi Nikander.

Äänekosken turvakoti etsii yövalvojaa ja keikkatyöntekijöitä

Haemme Äänekosken turvakotiin yövalvojaa ja työhön erikseen kutsuttavia keikkatyöntekijöitä. Lue lisää ja hae mukavaan joukkoomme pian.

Yövalvojan paikka

Haemme Äänekosken turvakotiin yövalvojaa yötyöhön 1.7.2021 alkaen tai sopimuksen mukaan. Yövalvoja on asiakkaiden tukena yöaikaan ja tekee kriisityötä. Vuorossa oleva työntekijä arvioi uusien asiakkaiden turvakodin tarpeen. Yövalvojan tehtäviin kuuluu kodinhoidolliset tehtävät ja ruoan valmistus.

Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto (valtioneuvoston asetus turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä 598/2015). Yövalvojan palkkaluokka on G22. Arvostamme työkokemusta lastensuojelun tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta sekä perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön.

Toimeen valittavan tulee ennen toimen vahvistamista esittää rikostaustaote (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Työntekijällä tulee olla hygieniapassi. Edellytämme myös tartuntalain 48 pykälän mukaista rokotussuojaa. Tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika.

  • Tiedustelut 27.5 ja 1.6 klo 9-15 välillä: vastaava sosiaalityöntekijä Minttu Lämsä p. 050 342 3420.
  • Hakemus ja cv: sähköpostitse osoitteeseen minttu.lamsa@ksetu.fi  18.6.2021 klo 15.00 mennessä.

Keikkatyöntekijät

Haemme Äänekosken turvakotiin 3-vuorotyöhön keikkatyöntekijöitä. Työ alkaa sopimuksen mukaan ja sisältää perehdytysvuorot. Erityisesti heinäkuun aikana on paljon työvuoroja tarjolla, mutta tarpeen mukaan myös syksyllä.

Keikkatyöntekijä työskentelee ohjaajan työtehtävissä kolmivuorotyössä. Keikkatyöntekijä tekee kriisityötä sekä aikuisten että lasten kanssa. Vuorossa oleva työntekijä arvioi uusien asiakkaiden turvakodin tarpeen. Keikkatyöntekijät tekevät myös kodinhoidollisia tehtäviä ja hoitavat tarvittaessa lapsia.

Keikkatyöntekijän tehtävässä voi toimia joko sosiaali- tai terveysalan korkeakouluopiskelija tai työntekijä, jolla on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto (valtioneuvoston asetus turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä 598/2015). Arvostamme työkokemusta lastensuojelun tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta sekä perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön.

Työhön valittavien tulee ennen työkeikkojen vahvistamista esittää rikostaustaote (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Työntekijöillä tulee olla hygieniapassi. Edellytämme myös tartuntalain 48 pykälän mukaista rokotussuojaa.

  • Tiedustelut: vastaava ohjaaja Riikka Liekkinen p. 050 517 4700 riikka.liekkinen@ksetu.fi tai vastaava sosiaalityöntekijä Minttu Lämsä p. 050 342 3420.
  • Hakemus ja cv: sähköpostitse osoitteeseen minttu.lamsa@ksetu.fi. Keikkatyöntekijän tehtävään voidaan valita joko yksi tai useampi työntekijä. Valinnat tehdään mahdollisimman pian, kun sopivia työntekijöitä löytyy.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tuottaa turvakotipalvelua yhtenä THL:n palveluntuottajana. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville henkilöille ja perheille. Turvakodissa on seitsemän perhepaikkaa.

Juhlavuosi näkyy lappulampussakin

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti viettää parhaillaan 75-vuotisjuhlavuottaan. Nyt myös Liitukujan ala-aulan lappulamppu on osa juhlavuottamme.

Lampun vaihtuvat laput viestittävät eri asioista vuoden aikana. Kesäkuun alusta yhdistyksen hallituksen jäsenet kiittävät lappulampussa työntekijöitä. Jokainen hallituksen jäsen on saanut itse kirjoittaa kiitoksensa ja niissä näkyy arvostus tekemäämme työtä kohtaan.

“Iloitsemme siitä, että hallituksemme jäsenet ottivat kirjoitushaasteen innolla vastaan ja lappuja syntyi paljon. Niissä kiitetään niin jaksamisesta muutoksen keskellä, hyvästä työilmapiiristä, koronan vastaisesta taistelusta ja suojautumisesta kuin myös ammattitaidosta, ymmärryksestä ja välittämisestä. Haluamme osoittaa vastavuoroisesti isot kiitokset meidän hallituksellemme, joka tekee omaa työtään sitoutuneesti vapaaehtoispohjalta, ilman erillisiä korvauksia”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen sanoo.

Lappulampun tekstit vaihtuvat jälleen syyskuussa, silloin terveisiä pyydetään asiakkailtamme.

Juhlavuosi näkyy yhdistyksen toiminnassa monin tavoin. Syksyllä korona toivottavasti sallii yhdessä juhlinnan, mutta olemme jo juhlistaneet vuottamme kirjoituksilla työstämme sekä vierailevien kirjoittajien teksteillä lapsen osallisuudesta. Kaikki nämä kirjoitukset löydät verkkosivuilta ja somesta.

Kiitos herkullisesta lahjoituksesta!

Saimme jälleen tärkeää apua asiakkaillemme, kun Zonta-kerhon naiset lahjoittivat yhdistykselle kahvia, kaakaota, suklaata ja muita herkkuja.

Olemme iloisia, että työmme saa tukea myös konkreettisten lahjoitusten muodossa. Lahjaherkut suuntaamme suoraan eri yksiköiden asiakkaiden hyväksi.

“Lämmin kiitos lahjoituksesta ja mukavaa kesää myös Zonta-kerholle”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen sanoo.

Zonta-kerho tekee työtä parantaakseen naisten ja tyttöjen yhteiskunnallista, taloudellista, koulutuksellista ja terveydellistä asemaa paikallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti.

Zonta International on 1919 perustettu maailmanlaajuinen palvelujärjestö. Sen 30000 jäsentä kuuluvat 1200 kerhoon 63 maassa. Jäsenet antavat vapaaehtoisesti aikaansa, taitojaan ja taloudellista tukeaan kansainvälisten ja paikallisten hankkeiden toteuttamiseen.

Kiitämme lahjoituksesta!

Jyväskylän Soroptimistiklubi teki yhdistyksellemme rahalahjoituksen asiakkaiden hyvinvointiin ja virkistykseen. Klubi on kerännyt varoja muun muassa arpajaisilla sekä erilaisten tilaisuuksien pääsymaksuilla.

Keski-Suomen ensi- ja turvakodin väki kiittää klubia lämpimästi lahjoituksesta, ja lupaa raportoida sen käytöstä.

“Meille lahjoitukset ovat todella tärkeä tuen muoto, sillä haluamme järjestää asiakkaillemme retkiä, virkistystä ja pieniä juhlahetkiä. Lisäksi lahjoitusvaroilla ostetaan yksiköiden käyttöön leluja, pelejä ja muita toiminnassa tarvittavia tavaroita”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen kertoo.

Soroptimistit on kansainvälinen naisten järjestö, joka pyrkii toiminnallaan parantamaan naisten ja tyttöjen asemaa.

Kuvassa Susanna Huovinen (vas.), klubin seniorijäsen Leena Hänninen, pastpresidentti Eija Virnes ja presidentti Elli Ojaluoto.

”Peloton. Rohkea. Levoton”

Lähisuhdeväkivaltatyö tarjoaa vertaistukiryhmän väkivaltaa kokeneille naisille. Tämä tarina kertoo naisten elämästä.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n eri yksiköt esittäytyvät!

Kuluva vuosi on yhdistyksemme 75-vuotisjuhlavuosi, joten juhlistamme pitkää historiaamme
ja toimintaamme monin eri tavoin. Koska juhlimme pitkälti työn merkeissä, esittelemme
juhlavuoden aikana kaikki yksikkömme verkkosivuillamme ja some-kanavillamme.
Toivomme, että esittelyt avaavat eri työmuotojamme

SYYLLISYYS. Minäkö aiheutin ja annoin syyn puolison reaktioihin, tekoihin ja väkivaltaan? Miksi en lähtenyt heti? Tai aikaisemmin. Miksi en kertonut omille vanhemmilleni. Minä en olekaan syyllinen.

Lähisuhdeväkivaltatyön vertaistukiryhmän kaikki naiset ovat käyneet yksilökäynneillä ja ryhmä kokoontuu noin kymmenen kertaa. Ryhmiä järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri on ryhmän toimimisen kannalta merkittävää, mistä johtuen ryhmä aloitetaan aina luomalla yhteiset pelisäännöt.

Ryhmän tärkeimmät elementit ovat arvostava vuorovaikutus, luottamus ja turvallisuus. Naisten ryhmässä vertaisuus syntyy yhteisten kokemusten jakamisesta. Vertaistuella ja toisten selviytymistarinoilla on keskeinen merkitys silloin, kun ihminen on kohdannut identiteettiään ja koko olemassaoloaan horjuttavia kokemuksia, kuten väkivaltaa.

Vertaisuus auttaa ymmärtämään omia menneisyydessä tehtyjä valintoja suvaitsevaisemmin. Itsensä syyllistäminen väkivallan kohteeksi joutumisesta vähenee, mikä vaikuttaa siihen, että tämä hetki ja tulevaisuus on mahdollista nähdä valoisampina.

Ryhmässä moni on kokenut, että vertaistuki on ollut tärkein omaa toipumista edistävä tekijä. Vertaisuus on kantava voima väkivallasta toipumisessa. Vertaisryhmä voi olla tärkein paikka, joka pystyy kannattelemaan keskeneräisessä, epäselvässä ja epävarmassa elämäntilanteessa.

Vertaisryhmä voi toimia samaan aikaan terapeuttisena vertaistukena ja osallisuutta vahvistavana vaikuttamisen kanavana. Ryhmässä naiset saavat osallisuuden kokemuksen tunteesta, että heidän kuulumisellaan ryhmään on merkitystä, ja että heidän ajatuksensa ovat arvokkaita.

HÄPEÄ. Häpeä siitä, että en uskaltanut kertoa läheisilleni, mitä meillä kotona tapahtuu. Kertominen oli kiellettyä ja vaarallista. Pelkäsin. Ja häpesin.

Ryhmässä toimiminen mahdollistaa uudelleen kokemuksen osallisuudesta, joka väkivaltaa kokeneilta on yleensä kadonnut. Ryhmän vetäjät ja naiset suunnittelevat yhdessä tapaamiskertojen aiheet ja tavoitteet. Ryhmän tavoitteeksi voi muodostua arjen ja yksilötason muutosten lisäksi yhteiskunnallinen vaikuttuminen. Eräässä naistenryhmässä naiset kirjoittivat avoimen kirjeen silloiselle pääministeri Antti Rinteelle, jossa naiset muun muassa nostivat esiin rakenteellisen väkivallan kokijan näkökulmasta.

Joskus avun saaminen on niin vaikeaa, että pahimmillaan systeeminen toimimattomuus traumatisoi. Ryhmä tarjoaa turvallisen paikan ja ajan myös tämän kokemuksen käsittelemiseksi niiden kanssa, jotka ovat kokeneet samanlaisia vähätteleviä ja syyllistäviä kokemuksia ulkopuolisten taholta.

Väkivaltaa kokeneiden vertaistukiryhmän vetäjillä pitää olla osaamista erityisesti väkivaltailmiöstä, väkivallasta selviytymisestä, väkivallan vaikutuksista, traumatisoitumisesta, ryhmän kokoamisesta ja ryhmädynamiikasta, turvallisuudesta, palvelujärjestelmästä sekä lainsäädännöstä. Sisällöllinen tuottaminen vaatii osaamista ja tietoa erilaisista menetelmistä ja niiden soveltuvuudesta ryhmässä.

Ryhmän vetäjien kokemusten mukaan harva ulkopuolinen ymmärtää väkivaltailmiötä ja käsittää, kuinka hajalle ihmisen voi hakata myös henkisesti. Vertaistukiryhmässä pyritään traumaattisten väkivallan kokemusten käsittelemisen lisäksi löytämään oman elämän valopilkkuja ja uusia unelmia. Näiden avulla väkivaltakokemukset eivät enää määrittele naisten menneisyyttä eikä tulevaisuutta. Tällöin naiset alkavat näyttäytyä oman tarinansa selviytyjinä.

VOITTAJA. SELVIYTYJÄ. Saan taas olla hauska, iloinen, hölmö tai ihan mitä haluan, vaikka väsynyt tai hiljainen. Ja silti minun ei tarvitse pelätä, että olen jotenkin väärin.

Juhlavuoden kirjoituksessamme esille nostetut kortit on tehty väkivaltaa kokeneiden naisten vertaistukiryhmässä. Korttien tekstit ovat naisten kertomaa.

Pia Suutari & Riikka Taipale
Lähisuhdeväkivaltatyö
Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti ry

OSALLISUUDEN PIENIÄ JA ISOJA ASIOITA 

”Ei kerrota Sakulle, ollaan ihan hiljaa.” Näin alkaa juhlavuotemme kirjoitussarjan uusi tarina, jonka on kirjoittanut lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti 75 v / Kirjoitussarja

”Ei kerrota Sakulle, ollaan ihan hiljaa.”

Kohotan sormen huulilleni ja sanon ”shhhhh”. Emman silmät säteilevät ja suu kääntyy hymyyn. Kohotan olkapäitäni ja hymyilen lymyillen, johon Emma vastaa kohottamalla olkapäitä ja hymyillen minulle kulmien alta. Hän kääntyy katsomaan huoneeseen astunutta Sakua ja sitten minua. Sitten hän nauraa ääneen. Meillä – 11 kuukauden ikäisellä Emmalla ja minulla – on yhteinen salaisuus. Minä aion hankkia uuden koiran.

Koronavuoden aikana olen saanut tutustua kahteen uuteen ihmiseen, jotka tulivat maailmaan viime keväänä. Toista olin toivottamassa tervetulleeksi synnytyssairaalan heräämössä. Alle tunnin ikäinen vauva tuijotti minua tiukasti tummilla silmillään, kuin kysyen hieman närkästyneenä, miten hän tänne joutui. Selitin hänelle, että tässä on nyt tällainen maailma. Että täällä pitäisi elää ja olla. Kuukausi sitten vietin hänen kanssaan kaksi yötä ja jouduin vastaamaan samaan tuimaan katseeseen, että tässä on nyt tällainen yö. Että nyt pitäisi nukkua.

Näissä hetkissä olen kokenut vahvaa yhteyttä näihin uusiin ihmisiin. Vaikka meillä ei ole ollut yhteistä puhekieltä, meillä on ollut ilmeiden, eleiden ja vahvan myötätunnon jaettu kieli. Yhteys, jota ei sanoin tarvitse selittää. Olemme olleet samassa juonessa mukana, yhteistä hanketta edistämässä tai vain viettämässä yhteistä aikaa. Itse olen näissä hetkissä kokenut olevani osallinen dialogissa, joka ei sanoja kaipaa. Filosofi Roy Bhaskar onkin dialektiikkaa koskevassa teoksessaan todennut, että vuorovaikutuksessa merkityksellisiä ovat erityisesti sanomatta jääneet asiat.

Lasten osallisuuden edistäminen on ollut intensiivisen tutkimuksen ja kehittämisen kohteena koko 2000-luvun. Virastojen käytävillä virkamiehet miettivät kuumeisesti, miten osallisuutta voidaan edistää päätöksenteossa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Kansallisessa lapsistrategiassa osallisuus on määritelty mukanaolon ja vaikuttamisen mahdollisuuksina sekä osallisuuden kokemuksena. Tutkijat erottavat usein demokraattisen osallistumisen ja sosiaalisen osallisuuden toisistaan, jolloin ensimmäinen on vaikuttamista, toinen yhteenkuuluvuutta. Itse ajattelen, ettei osallistumista voi olla ilman osallisuutta tai osallisuutta ilman osallistumista.

Määritelmistä riippumatta osallisuuden matka valtionhallinnon käytäviltä lasten arkeen on pitkä. Se mahdollistuu aktiivisten kuntien, järjestöjen ja ammattilaisten avulla. Tähän osallisuuden edistämistyöhön Ensi- ja turvakotien liitto on ikuistanut omaleimaisen osansa. Liitossa esimerkiksi pienten lasten ja vauvojen osallisuutta on edistetty tukemalla vanhempia synnytyksessä ja arjessa sekä ohjaamalla lasta nukkumaan. Itse olen päässyt edistämään molempia.

Parhaimmillaan nämä pienet teot edistävät lapsen kokemusta osallisuudesta – tunnetta siitä, että olemme tekemässä työtä yhteisen tavoitteen eteen. Samalla vauvat tarvitsevat tahon, joka ajaa heidän asiaansa yhteiskunnassa, kunnes he itse siihen pystyvät. Tätä kaikkea, ja paljon muutakin, on Keski-Suomen ensi- ja turvakodit ry:ssä tehty jo 75 vuotta, josta suuret onnittelut ja kiitokset. Sillä juuri tätä osallisuuden edistäminen on: vaikuttamista ja kanssaelämistä niin elämän pienissä kuin isoissakin asioissa.

Elina Pekkarinen
Lapsiasiavaltuutettu

 

Ministeri Maria Ohisalo vieraili yhdistyksessämme

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n väki sai perjantaina vieraakseen sisäministeri Maria Ohisalon. Ministeri oli kiinnostunut työstämme ja keskustelu kävi vilkkaana muun muassa turvakotien toiminnasta, lähisuhdeväkivaltatyöstä sekä päihteitä käyttävien, raskaana olevien naisten palveluista.

“Meille kansalaisjärjestönä on tärkeää nostaa esiin niitä asioita, joissa asiakkaamme kokevat hankaluuksia, joita itse havaitsemme tai joissa yhteistyössä eri toimijoiden välillä on haastetta. Tänään keskeiset viestimme ministerille olivat turvakotitoiminnan jatkuva kehittäminen, lähisuhdeväkivaltatyön organisointi osana tulevia hyvinvointialueita, yhteistyön tiivistäminen poliisin kanssa, järjestöjen toiminnan varmistaminen ja päihteitä käyttävien, raskaana olevien naisten palveluihin ohjaaminen”, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Susanna Huovinen kertoo.

Ministerin vieraskirjaan kirjoittamat kiitokset jaettiin koko yhdistyksen väelle.

Suurkiitos tärkeästä työstänne yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevien tukena. Olette tärkeä osa turvallisemman arjen ja tulevaisuuden rakentamisessa! 14.5.2021 Maria Ohisalo

“Kaikki työntekijämme tekevät työtään vaativien ja vaikeiden asioiden keskellä. Koronakriisi on tuonut työhön vielä uuden vaikeuskertoimen esimerkiksi tarkan suojautumisen takia. On tärkeää, että työtämme arvostetaan ja siihen halutaan tutustua”, Huovinen kiittää.

Tule mukaan kuntavaalitenttiin!

”Lapsuus on suoralähetys – ei uusintoja. Siksi lapsiperheiden kannalta tärkeimmät kuntavaalit ikinä”
Miten Keski-Suomessa turvataan lasten ja perheiden hyvinvointi oikeilla päätöksillä?  Vastaamassa keskisuomalaisia kansanedustajia. Etänä mutta läsnä. Tule sinäkin!

Aika: 11.5. klo 15-17
Paikka: https://event.prospectumlive.com/etkl-kuntavaalipaneeli-1105
Järjestäjä: Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, Ensi- ja turvakotien liitto

Keskustelemassa kansanedustajat:
Bella Forsgrén (vihr.)
Toimi Kankaanniemi (ps.)
Juho Kautto (vas.)
Joonas Könttä (kesk.)
Riitta Mäkinen (sd.)
Sinuhe Wallinheimo (kok.)

Puheenjohtajina Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä ja Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Susanna Huovinen. Yleisö voi osallistua keskusteluun tapahtumassa olevan chatin välityksellä.

Tilaisuudessa keskustellaan, miten turvataan jatkossa lasten ja perheiden hyvinvointi oikeilla päätöksillä? Miten lapsivaikutuksia arvioidaan ja ketkä voivat vaikuttaa päätösten valmisteluun? Vauva-ajalla on erittäin suuri merkitys lapsen koko tulevaisuudelle. Tunnistetaanko ja otetaanko se kunnassa huomioon? Miten kunta turvaa lähisuhdeväkivaltaan apua tarvitsevien palvelut? Mitkä asiat ratkaisevat palveluhankinnoissa ja järjestöyhteistyössä?

Tilaisuuden järjestävät Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry ja Ensi- ja turvakotien liitto.

Kaksi pientä vauvaa

Ensikodissa vauvalla ja vanhemmalla on lupa kasvaa ja kehittyä

Kuka haluaa olla yksin? Entä jos sinut on jätetty yksin? Ensikotiin tulevien vauvaperheiden vanhemmilla on usein haavoittavia ja vaikeita kokemuksia takanaan. Elämän aiheuttamat surut ja pettymykset ovat voineet olla esteenä pysyvien ja turvallisten ihmissuhteiden luomiselle. Toimitaan niin kuin on opittu, vaikka malleja ei juuri ole ollut.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n eri yksiköt esittäytyvät!

Kuluva vuosi on yhdistyksemme 75-vuotisjuhlavuosi, joten juhlistamme pitkää historiaamme
ja toimintaamme monin eri tavoin. Koska juhlimme pitkälti työn merkeissä, esittelemme
juhlavuoden aikana kaikki yksikkömme verkkosivuillamme ja some-kanavillamme.
Toivomme, että esittelyt avaavat eri työmuotojamme. 

Vaikeudet ihmissuhteissa ovat vaikeuksia vuorovaikutussuhteissa. Ne heijastuvat myös vanhemmuuden tärkeimpiin asioihin vauvan ensimmäisinä elinkuukausina: vauvan ymmärtämiseen, näkemiseen ja hoivaamiseen. Jos vanhemmalla ei ole voimia oman elämän hallintaan, mistä vanhempi kaivaa voimia vauvakäärön hoitamiseen, joka vaatii jatkuvaa huomiota ja aikaa? Kun sensitiivinen kyky huolehtia vauvan tarpeista ei ole vielä herännyt, vauvan voi sivuuttaa tai jättää odottamaan.

Miksi vauvan kanssa pitää koko ajan jutella?

Miksi en voi vain nukkua, koska mua väsyttää? Kyllä kai vauva pärjää itsekseenkin välillä? Tässä voisi olla muutamia kysymyksiä ensikotivanhempien vaikeiden hetkien UKK-palstalta (usein kysytyt kysymykset), jos meillä sellainen olisi.

Vauvan ensimmäiset elinkuukaudet ja koko ensimmäinen vuosi ovat korvaamattoman tärkeää aikaa aivojen kehitykselle, jota ei myöhemmällä iällä voi täysin korvata. Säikeet aivoissa joko syntyvät tai eivät synny, kehityksemme on näin yksinkertaista. Ymmärrys sekä vauvan että vanhemman tarpeista mahdollistaa varhaisen vuorovaikutussuhteen tukemisen tilanteissa, joissa myös vanhempi tarvitsee aikuisen rinnalleen itseään tukemaan. Siten vanhempi voi ja pystyy huomioimaan ikiomaa vauvaa.

Ensikodissa yöllä annettu apu on pysyvästi vanhempien top 3 -listalla.

”Se, että mua autettiin, vaikka en edes tajunnut apua tarvitsevani ja se, että muhun luotettiin ja kunnioitettiin mua vanhempana”, on paras kiitos, minkä ensikotityöstä voi vanhemmalta saada. Jokainen vuorokauden hetki, kun apua on tarjolla, on tärkeä.

Vauvan palaute on meillä jatkuvasti läsnä. Se on ihastelluin asia ensikodissa. Vauvan katse, hymy, lohduton itku, syliin uinahtaminen, leikistä innostuminen, uuden oppiminen, omaan vanhempaan luottaminen. Kun vanhemman ilo vauvasta ylittää arjen pienet ja isommat hankaluudet, meidän työsarkamme on tehty – rinnalla kulkeminen vauvaperheen kanssa.

Sirpa Savolainen
palvelupäällikkö
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry

Tarja Filatov Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajaksi

Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajaksi on valittu kansanedustaja Tarja Filatov. Hän aloittaa tehtävän tilanteessa, jossa apua hakevia on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

“Korona-ajan vaikutukset ovat olleet kaikkein suurimmat perheisiin, joilla entuudestaan on ollut vaikeuksia. Myönteistä on, että apua on osattu ja rohjettu hakea. Liiton apua tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan”, Tarja Filatov sanoo.

Apua tarvitsevien määrä on kasvanut paljon

Ensi-ja turvakotien liitosta sai viime vuonna apua yhteensä 23 787 ihmistä eli yli 6500 enemmän kuin edellisenä vuonna. Nimettömien chattien kautta apua hakeneiden määrä viisinkertaistui.

Yleisimmin vanhemmat ovat hakeneet apua lähisuhdeväkivallan vuoksi, vuorovaikutukseen pulmiin ja jatkuvaan riitelyyn tai lasten asioista sopimiseen. Myös nuoret ovat ottaneet moninkertaisesti enemmän yhteyttä ja kertoneet kärsivänsä perheen ahdistavasta ja riitaisesta tilanteesta.

Korona-ajan pitkittyessä, myös perheiden tilanteet ovat vaikeutuneet. Jo vuosi sitten perheille tehty nettikysely kertoi, että korona-aika on entisestään syventänyt perheiden ongelmia ja tilanteiden ennakoitiin vaikeutuvan, mikäli korona jatkuisi.

Tuula Haataisen kaudet täyteen puheenjohtajana

Liiton hallitusta yhdeksän vuoden ajan johtanut ministeri Tuula Haatainen luopui puheenjohtajan tehtävästä liiton sääntöjen mukaisten korkeintaan kolmen kauden tultua täyteen.

“Ensi- ja turvakotien liitto sekä muut järjestöt ovat korona-aikana jälleen osoittautuneet erittäin tärkeiksi ja nopeasti reagoiviksi, hädässä olevien perheiden auttajiksi. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on korvaamaton rooli suomalaisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja demokratian mahdollistajana. Järjestöjen autonomia ja toimintaedellytykset tulee turvata tulevaisuudessa. Ilman järjestöjä ja niiden osaamista ihmiset ja Suomi eivät pärjää”, Haatainen sanoo.

Haataiselle myönnettiin Ensi- ja turvakotien liiton Martta Salmela-Järvinen -mitali tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta lasten ja perheiden parhaaksi.

 

Pääsevätkö lapset ja nuoret ääneen yhteiskunnassamme?

Juhlavuoden kirjoitussarjamme jatkuu. Sanomalehti Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen kirjoittaa nyt aiheesta “Pääsevätkö lapset ja nuoret ääneen yhteiskunnassamme?”

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti 75 v / Kirjoitussarja

Suomessa on kaikilla oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä ­– vai onko? Kuuluuko yhteiskunnassamme myös lasten ja nuorten ääni? Mielestäni ei lainkaan siinä määrin kuin olisi tarpeellista. Tämä on asia, johon myös tuoreen lapsistrategian toteutuksessa tulisi kiinnittää huomiota.

Lasten ja nuorten ääni jää kuulumattomiin usein siksi, että heidän mielipiteitään ei yksinkertaisesti pidetä niin tärkeinä kuin aikuisten ajatuksia. Vähättely ei useinkaan ole tietoista, vaan pitkän kulttuurisen perimän tulosta. Vähättely ei ole myöskään välttämättä pahantahtoista, vaan me aikuiset pyrimme usein rajoittamaan lasten ja nuorten sananvapautta suojellaksemme heitä. Näin tapahtuu, vaikka itse asiassa lasten ja nuorten sananvapauden turvaamisen pitäisi olla aikuisille yksi tärkeimpiä tehtäviä.

Ihmisellä on lapsesta alkaen oikeus oman mielipiteen kertomiseen. Kyse on perustuslaillisesta oikeudesta, joka on kirjattu myös YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. Sananvapautta käsitellään kahdessa eri artiklassa.

  • 12. artiklassa sanotaan: ”Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.”
  • 13 artikla toteaa: ”Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä. Tämä oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa.”

Viimeksi mainitun oikeuden käytölle voi toki käytännössä olla laissa säädettyjä rajoituksia esimerkiksi muiden oikeuksien tai maineen kunnioittamiseksi tai kansallisen turvallisuuden vuoksi.

Medialla on oma vastuunsa lasten ja nuorten sananvapauden edistämisessä. Sanomalehdet ovatkin jo vuosikymmenet pitäneet asiaa esillä erityisesti mediakasvatuksen näkökulmasta. Lehdet ovat tehneet Sanomalehti opetuksessa -työtä; sillä on yli 50 vuoden perinne suomalaisissa kouluissa.

Koulujen perinteinen, helmikuun alkuun sijoittuva Sanomalehtiviikko muuttui tänä vuonna Uutisten viikoksi. Yksi teema oli juuri lasten ja nuorten osallisuus mediassa. Viikon kynnyksellä Uutismedian Liitto (entinen Sanomalehtien Liitto) julkaisi sekä koulujen että toimitusten käyttöön Lapset ja nuoret äänessä -oppaan. Siinä on erilaisia näkökulmia lasten ja nuorten haastattelutilanteisiin. Oppaan voi ladata käyttöönsä veloituksetta verkosta.

Valtaosa uutissisällöissä esiintyvistä ihmisistä on aikuisia. Lapset ja nuoret pääsevät heikosti ääneen silloinkin, kun kyseessä ovat heitä itseään koskevat asiat ja päätökset.

Miten tilannetta voisi parantaa? Koulut ovat tässä avainasemassa. Yleensä kouluilla suhtaudutaankin myönteisesti median pyyntöihin päästä kuvaamaan ja haastattelemaan nuoria. Mutta on niitäkin kouluja, joissa suhtaudutaan toimittajien ja kuvaajien pyyntöihin nihkeästi. Yhteistyö median kanssa koetaan vaivalloiseksi, muuta työtä häiritseväksi ja turhan paljon aikaa vieväksi.

Joskus opettajat pyrkivät suojelemaan oppilaitaan julkisuudelta; se kertonee epäluottamuksesta mediaan. Tällöin usein vedotaan siihen, että mediassa esiintymiseen ei ole lupaa oppilaiden vanhemmilta.

Joskus opettajat pyrkivät ohjailemaan, kuka pääsee ääneen ”nuorten edustajaksi”. Yhteiskunnallisesti vaikuttavinta olisi, jos esille pääsisivät mahdollisimman monenlaiset nuoret – eivät vain luokkien priimukset.

On kuitenkin hyvä muistaa, että suomalaisia toimittajia ohjaavat työssään Journalistin ohjeet. Niiden noudattamista valvoo Julkisen sanan neuvosto (JSN). Nämä eettiset itsesääntelyohjeet määrittelevät vastuullisen median toimintatavat.

Ohjeiden mukaan alle seitsemänvuotiaita ei haastatella ilman vanhempien lupaa. Lupa tarvitaan myös 7–14-vuotiaiden vanhemmilta, lukuun ottamatta julkisia tilanteita ja tallenteita. Julkinen tilanne voi olla vaikka onnettomuus koulun pihalla. Tällöin lasta voi haastatella mutta niin, että siitä ei saa aiheutua traumaa.

Yhteistyö median kanssa voi tuntua opettajista ja muista kasvattajista vaivalloiselta mutta se on sananvapauden – tärkeän perusoikeuden – mahdollistamista. Se on myös tapa osoittaa lapsille ja nuorille arvostusta.

Inkeri Pasanen
Sanomalehti Keskisuomalaisen varapäätoimittaja

 

Hahmo sai pitkään odotetun nimen!

Juhlavuoden kunniaksi oma hahmomme sai nimen, joka on lasten äänestämä ja valitsema. Hän on Mustikka!

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry juhlii tänä vuonna 75-vuotista taivaltaan. Juhlahumu painottuu koronatilanteen vuoksi kevään aikana sähköisille kanaville, verkkosivuillemme ja sosiaaliseen mediaan. Näissä kanavissa kerromme muun muassa eri yksiköidemme työstä ja nostamme esiin juhlavuoden teemaa, lapsen osallisuutta. Aiheesta kirjoittavat sivuillamme myös vierailevat kirjoittajat.

“Lasten osallisuus näkyi ja kuului tänäänkin. Kun muutimme uuteen toimitaloomme vuonna 2019, meille tehtiin oma hahmo. Sen luoja on keskisuomalainen sarjakuvataiteilija Pete Revonkorpi. Halusimme antaa lapsille mahdollisuuden päättää hahmon nimestä”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen kertoo.

Ensin lapset saivat ehdottaa nimiä. Ehdotuksia tuli toistakymmentä, joista lopulliseen äänestykseen valittiin: Esko, Mustikka, Nappe, Sinikka ja Sulo. Asiakaslapsemme ovat saaneet alkuvuoden ajan äänestää näistä nimistä ja tänään laskimme juhlallisesti äänet. Virallisia valvojia oli niin Jyväskylässä kuin Äänekoskellakin runsaasti paikalla.

“Meidän hahmomme nimi on Mustikka! Kaikki ehdotetut nimet saivat ääniä ja kilpailu oli varsin tasaväkinen. Tämä kertoo siitä, että kaikki nimet olivat hyviä ehdotuksia. Myös vauvat äänestivät, mutta he tekivät valintansa värikkäistä pahvilapuista ja vauvan valitsemassa lapussa oleva nimi sai äänen”, Huovinen sanoo.

Lapsia pitää kuulla ja kuunnella. Heillä on paljon sanottavaa asioista. Heidän mielipiteellään pitää olla merkitystä. Hahmoäänestyksessä lapset olivat innokkaita äänestämään. Äänestystilanne oli monelle tärkeä ja jopa jännittävä – vähän niin kuin aikuistenkin vaalitilanne. Yhdistyksemme osallistui tällä tavoin myös osaltaan lasten demokratiakasvatukseen.

“Olemme ylpeitä, että olemme saaneet hahmollemme hienon nimen. Vielä ylpeämpiä olemme siitä, että nimi on lasten valitsema”, Huovinen iloitsee.

Kiinnostaisiko työ ensikodissa – hae meille

Haemme ensikotiin työntekijää aikavälille 7.6.-31.8.2021 sekä tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä aamu-, ilta- ja yövuoroihin. Lisäksi haemme työntekijää pelkästään yövuoroihin aikavälille 14.6.-6.8.2021.

Voit olla esimerkiksi sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakouluopiskelija tai jo alalle valmistunut. Arvostamme kokemusta vauvoista tai vauvaperhetyöstä sekä työelämästä, joustavuutta ja kykyä tarttua uusiin tilanteisiin ennakkoluulottomasti. Lastensuojelutyön kokemus katsotaan eduksi.

Valittavien tulee ennen tehtävän vastaanottamista esittää rikostaustaote (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Työntekijällä tulee olla hygieniapassi. Tehtävässä edellytetään tartuntatautilain 48 §:n mukaista rokotussuojaa. Ajokortti katsotaan eduksi.

Tiedustelut

  • Ensisijaisesti: vastaava ohjaaja Taina Lakanen p. 050 4488 028, taina.lakanen@ksetu.fi
  • Mikäli et saa Tainaa kiinni, voit olla yhteydessä myös: vastaava sosiaalityöntekijä Riikka Huuskoon p. 050 5669 539, riikka.huusko@ksetu.fi
  • Voit myös lähettää hakemuksesi ja CV:si suoraan sähköpostitse osoitteeseen taina.lakanen@ksetu.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakotiyhdistyksen ensikoti tarjoaa perhekohtaista ja yhteisöllistä työskentelyä vauva- ja pikkulapsiperheille, jotka tarvitsevat pitkäkestoista, ympärivuorokautista tukea. Työskentelyssä on keskeistä varhaisen vuorovaikutussuhteen tukeminen ja vanhemman arjen vakauttaminen.

Hae ohjaajaksi Äänekosken turvakotiin

Haemme Äänekosken turvakotiin ohjaajaa 1.6.2021 alkaen tai sopimuksen mukaan. Lähetä hakemuksesi 15.4.2021 klo 15 mennessä!

Ohjaaja työskentelee pääsääntöisesti aamu- ja iltavuoroissa, mutta tarvittaessa on oltava valmius työskennellä myös yövuoroissa. Ohjaaja tekee suunnitelmallista asiakastyötä ja kriisityötä sekä aikuisten että lasten kanssa. Vuorossa oleva työntekijä arvioi uusien asiakkaiden turvakodin tarpeen. Ohjaajat tekevät myös kodinhoidollisia tehtäviä ja hoitavat tarvittaessa lapsia.

Kelpoisuusvaatimuksena ohjaajan tehtävään on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto (Valtioneuvoston asetus turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä 598/2015). Ohjaajan palkkaluokka on G24. Arvostamme työkokemusta lastensuojelun tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta sekä perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön.

Toimeen valittavien tulee ennen toimen vahvistamista esittää rikostaustaote (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Työntekijöillä tulee olla hygieniapassi. Edellytämme myös tartuntalain 48 pykälän mukaista rokotussuojaa. Tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika.

Tiedustelut 9.4 ja 12.4 klo 9-15 välillä: vastaava sosiaalityöntekijä Minttu Lämsä p. 050 342 3420.

Hakemus ja cv: sähköpostitse osoitteeseen minttu.lamsa@ksetu.fi 15.4.2021 klo 15.00 mennessä.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tuottaa turvakotipalvelua yhtenä THL:n palveluntuottajana. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville henkilöille ja perheille. Turvakodissa on seitsemän perhepaikkaa.

Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeuskysymys

Yhdistyksemme hallituksen jäsen ja liittokokousedustajamme Jani Kokko puhui viime viikolla naisiin kohdistuvasta väkivallasta Euroopan neuvoston Kunta- ja aluehallintokongressin kokouksessa.

Puheenvuorossaan Jani Kokko totesi olevansa syvästi pettynyt ja huolissaan, kun Turkki on vetäytynyt niin sanotusta Istanbulin sopimuksesta. Kyseinen sopimus velvoittaa sen allekirjoittaneita Euroopan neuvoston jäsenmaita toimimaan aktiivisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

“Tämä ei ole vain naiskysymys, vaan tämä on ihmisoikeuskysymys”, Kokko korosti.

Kokko kertoo kokeneensa tärkeäksi nostaa asia esiin, koska hän aktiivisesti mukana sekä liiton että yhdistyksemme työssä. Istanbulin sopimus on tärkeä myös Suomelle, ja meilläkin riittää vielä työtä velvoitteiden täyttämiseksi.

“On hämmentävää, että sitten Euroopan neuvoston perustamisen 1947, tämä on vasta toinen kerta, kun jäsenmaa vetäytyy kansainvälisestä sopimuksesta”, Kokko ihmettelee.

Niin Kokko kuin koko yhdistyksemme iloitsee siitä, että puheenvuoro noteerattiin laajasti. Monen muunkin maan edustajat korostivat samaa asiaa. Kokko haluaa alleviivata, että Istanbulin sopimus on tärkeä väline saada jäsenmaissa aikaan konkreettista muutosta.

“On valitettavaa, että edelleen on maita, joissa nainen on lähtökohtaisesti vähempiarvoinen kuin mies. Tällä asetelmalla saatetaan myös oikeuttaa väkivaltaa. Juuri tällaiseen rakenteelliseen väkivaltaan sopimuksella pyritään puuttumaan”, Kokko sanoo.

“Tarvitaan hyviä esimerkkejä, joten Suomen kannattaisikin olla näissä asioissa hyvän lainsäädännön ja toimintatapojen edelläkävijä. Olen hyvin ylpeä siitä työstä, jota oma yhdistyksemme ja koko liiton jäsenyhdistykset tekevät Istanbulin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.”

 

Jani Kokko on toiminut kunta- ja aluehallintokongressissa jo neljän vuoden ajan.
Hän on tällä hetkellä Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja sekä
monitorointikomitean toinen varapresidentti. (kuva: Tomi Rantanen)

Kokemusasiantuntija on tulkki ja työpari

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry on mukana VerKo- eli Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden paikka lapsi- ja perhepalveluissa -hankkeen toiminnassa.

TIEDOTE 31.3.2021

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa etsitään uusia keinoja hyödyntää kokemusasiantuntijoita palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omaa kokemusta esimerkiksi sairastamisesta, kuntoutumisesta, omaisena olemisesta ja/tai palveluiden käyttämisestä. Keski-Suomessa kehittämistyötä kokemustiedon entistä laajempaan hyödyntämiseen on tehty viime vuosina usean sote-organisaation yhteistyönä.

Kokemusasiantuntijat osana perhepalveluiden kenttää

Kokemusasiantuntijatoiminnan yleistyminen kytkeytyy laajempaan muutokseen asiakasroolissa: kun aiemmin asiakas tai potilas nähtiin palveluissa vastaanottajana, nykyisin heidät on alettu mieltää aktiivisina toimijoina ja tiedon tuottajina sekä ammattilaisten rinnalla toimivina yhteistyökumppaneina. Yhtäältä osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen voidaan nähdä asiakkaan oikeutena, toisaalta keinona laadukkaampaan palvelujen tuottamiseen.

“Toivomme, että kokemusasiantuntijat voisivat olla nykyistä laajemmin ammattilaisten työpareina myös sosiaalipalveluissa. Monesti perhepalveluiden sosiaalityö menee ns. perheen sisälle ja tunteet ovat silloin hyvin pinnassa. Voi olla jännittävää vanhemmille, kun ammattilaiset tulevat kotiin, kuuntelevat perhe-elämää ja mahdollisesti puuttuvat siihen, vaikka pyrkivätkin antamaan tukea arkeen ja perheen pyörittämiseen. Kokemusasiantuntijat voivat toimia ammattilaisen työparina tulkkaamassa ja sanoittamassa asioita niin perheelle päin kuin perheeltä ammattilaisille”, hankkeessa mukana olevat keskisuomalaiset kokemusasiantuntijat Maaret Kokkonen ja Annukka Harjula pohtivat.

Kun perheen rinnalla on kokemusasiantuntija, joka on kokenut samanlaisia, vaikeitakin asioita, luottamus voi syntyä nopeammin kuin ainoastaan ammattilaisen kanssa. Useat järjestöt ja kansalaisopistot järjestävät kokemusasiantuntijakoulutuksia. Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaankin usein nimenomaan henkilöä, joka on omien kokemuksien käsittelyn lisäksi saanut tehtävään koulutuksen ja saa tehtävästään palkkion.

Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla arvostetaan kokemustietoa

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:ssä on ollut vertaistoimijoita ja kokemusasiantuntijoita mukana erilaisissa tehtävissä jo pitkään.

“On arvokasta, että ihminen, joka on itse ollut aikoinaan vaikeassa elämäntilanteessa, haluaa olla mukana auttamassa muita samassa tilanteessa olevia, kehittämässä palveluita edelleen tai nostamassa asioita laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen toteaa.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:ssä kokemustoimijat voivat ovat mukana tuomassa esille asiakkaan ääntä erilaisissa työryhmissä, kokemusedustajina ja -kehittäjinä toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä, kokemuspuhujina pitämässä alustuksia ja puheenvuoroja. Konkreettisia esimerkkejä kokemustoimijoiden mukanaolosta on useita. Vastikään toteutetussa ensikotityön ja Baby blues -työn auditoinneissa oli mukana asiakkaita, jotka kertoivat saamastaan avusta ja tuesta omasta näkökulmastaan.

“Arvostamme kokemustoimijoidemme jakamaa tietoa korkealle ja koemme, että heidän osallistumisensa hyödyttää koko yhdistystä, ja on myös heille itselleen tärkeää ja merkityksellistä”, Huovinen painottaa.

Keski-Suomessa kehitetään ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyötä

Kokemusasiantuntijuuden aiempaa laajempi hyödyntäminen edellyttää ammattilaisilta ja organisaatioilta käytänteiden ja toimintakulttuurin muutosta. Keskisuomalaiset lapsi- ja perhepalveluorganisaatiot ovat kehittäneet yhdessä kokemusasiantuntijuuteen liittyvää toimintaansa osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun VerKo – Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden paikka lapsi- ja perhepalveluissa -hanketta. Osana hanketta on toteutettu myös haastattelututkimus, jossa tarkastellaan esimerkiksi ammattilaisten ja kokemustoimijoiden välistä yhteistyötä ja tällaisen toiminnan johtamista.

Kokemusasiantuntijatoiminta herättää organisaatioissa ja ammattilaisten keskuudessa paljon mielenkiintoa ja samalla kysymyksiä esimerkiksi vastuuseen ja hyvinvoinnin tukemiseen liittyen. Millaista osaamista kokemusasiantuntijoiden kanssa toimiminen edellyttää ammattilaisilta ja organisaatioilta? Entä kuinka huomioida kokemusasiantuntijan oma hyvinvointi?”, projektipäällikkö, vanhempi tutkija Kaisa Malinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kuvailee.

Hanketta toteutetaan vuosina 2019–2021 yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa, ja sitä rahoittaa Työsuojelurahasto.

Haastattelut
Lisätietoja
  • Kaisa Malinen, VerKo-hankkeen projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 050 360 2104, kaisa.malinen@jamk.fi
  • Susanna Huovinen, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti, 040 7691 786, susanna.huovinen@ksetu.fi

KSETU vapaaehtoisdoulatoiminta

Tapaamispaikassa tavataan turvallisesti

Esittelemme yksiköidemme työtä 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Ensimmäisenä esittelyssä on tärkeä ja turvallinen Tapaamispaikka.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n eri yksiköt esittäytyvät!

Kuluva vuosi on yhdistyksemme 75-vuotisjuhlavuosi, joten juhlistamme pitkää historiaamme ja toimintaamme monin eri tavoin.
Koska juhlimme pitkälti työn merkeissä, esittelemme juhlavuoden aikana kaikki yksikkömme verkkosivuillamme ja some-kanavillamme.
Toivomme, että esittelyt avaavat eri työmuotojamme. 

Turvallista tapaamista tukemassa

Tapaamispaikan huoneen pelit ja lelut on asetettu leikkien jälkeen siististi paikoilleen. Lasten toiveita kuunnellen tapaamispaikasta löytyy Afrikan tähti, legoja ja erilaisia askartelu sekä piirustustarvikkeita.  Toisesta huoneesta löytyy myös pleikkari, jota varsinkin isommat lapset tykkäävät pelata. Viereisessä jumppahuoneessa voi ottaa vaikka ”painimatsia” äidin tai isän kanssa.

Lasten toiveet olivat tärkeitä, kun lähdimme miettimään tiloja, joissa lapsi pääsee tapaamaan muualla asuvaa vanhempaansa. Halusimme, että paikka on houkutteleva ja mahdollistaa rennon yhdessäolon – lapsen ehdoilla. Lapsilta ja vanhemmilta saamamme palautteen perusteella olemmekin siinä onnistuneet. Erityisesti kiitosta on tullut jumppahuoneesta ja kauniisti toteutusta sisustuksesta. Tapaamishuoneissa on myös mahdollisuus laittaa ja lämmittää ruokaa tai vaikka leipoa yhdessä.

Lapsen oikeus pitää yhteyttä ja tavata molempia vanhempiaan on vahva.

Haluamme tapaamispaikkatoiminnassamme korostaa, että tämä oikeus toteutuu turvallisesti myös silloin, jos vanhemmalla on päihteiden käyttöä tai mielenterveysongelmia, lapseen kohdistuu vanhemman rikosepäily, vanhemmilla on riitaisuutta erotilanteessa tai etävanhempi tarvitsee tukea lapsen hoidossa tai vuorovaikutuksessa.

Tapaamispaikassa varmistamme, että vanhempi on riittävän hyvässä kunnossa tapaamiseen tullessa, ja että lapsen ei tarvitse olla huolissaan vanhemman voinnista. Lapsi kantaa usein huolta muualla asuvasta vanhemmastaan ja tarvitsee vahvistusta sille, että vanhemmalla on kaikki hyvin.

Haluamme mahdollistaa sen, että jokainen lapsi kokisi olevansa vanhemmalleen arvokas ja rakas.

Lapselle turvallisuuden tunne tapaamisten aikana on tärkeää. Haluamme toiminnallamme lisätä turvallisuuden tunnetta ja toimimaan niin, että lapsi voisi keskittyä olemaan hänelle tärkeän vanhemman kanssa ilman huolta. Ihan pienen lapsen tapaamisessa työntekijä on lähellä ja auttaa perushoidossa sekä ohjaa esimerkiksi vauvan käsittelyssä. Isompien lasten kohdalla voidaan lapsen kanssa sopia turvasana tai merkki, josta työntekijä tietää, että lapsi haluaa pois tapaamisesta.

Turvallisuuden tunnetta lisää ja jännitystä vähentää myös se, että lapsella mahdollisuus käydä ennen tapaamisten alkamista tutustumiskäynnillä tapaamispaikassa. Tällöin työntekijät ja tilat tulevat tutuiksi lapselle jo etukäteen.

Turvallisuutta lisää myös tarkasti mietityt ovien paikat, ohjaajien ammattitaito puuttua tapaamisen kulkuun sekä viime aikoina erityisesti hygieniatason huomiointi. Tapaamispaikan tilojen siisteydestä huolehditaan korona-aikana erityisen tarkasti, ja kaikki pinnat pyyhitään jokaisen tapaamisen jälkeen. Työntekijät ohjeistavat asiakkaita maskin käytössä yleisissä tiloissa ja muissa terveysturvallisuuteen vaikuttavissa asioissa. Myös lapsia ohjataan tarvittaessa käsien pesemisessä. Tapaamispaikan työntekijät käyttävät maskia kaikissa tapaamisissa ja noudattavat yleisiä koronaohjeistuksia.

Tapaamispaikan asiakaslapset ovat päässeet tänä keväänä äänestämään Keski-Suomen ensi- ja turvakodin nallehahmolle nimeä.

Lapset ovat olleet äänestämisestä innostuneita ja iloisia siitä, että he pääsevät vaikuttamaan nallen nimeen. Koemmekin tärkeänä, että lasten ajatuksista ja toiveista kysytään heiltä itseltään ja lapsille annetaan konkreettisia mahdollisuuksia vaikuttaa.

Onnittelemme Minttua!

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n työntekijöistä monet täydentävät osaamistaan erilaisilla opinnoilla. Nyt onnittelemme Äänekosken turvakodin vastaavaa sosiaalityöntekijää, Minttu Lämsää.

Minttu sai tammikuussa 2021 päätökseen kognitiivisen lyhytterapian opinnot. Onnea Minttu!

Onnittelut ja kukitus ovat odottaneet koronan takia, mutta tällä viikolla toiminnanjohtaja Susanna Huovinen oli Äänekoskella ja pääsi onnittelemaan Minttua keväisellä kimpulla koko yhdistyksen väen puolesta.

“Olemme iloisia, että meillä on töissä koulutettua ja osaavaa väkeä”, Huovinen iloitsee.

Riitta Särkelä avaa juhlavuoden kirjoitussarjan

Juhlavuoden kirjoitussarja alkaa Ensi- ja turvakotien liitto ry:n pääsihteeri Riitta Särkelän kirjoituksella: Osallisuus on avainasia lapsen oikeuksien toteutumisessa.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti 75 v / Kirjoitussarja

Osallisuus on avainasia lapsen oikeuksien toteutumisessa

Kansallinen lapsistrategia julkistettiin helmikuussa. Se on hyvin merkittävä edistysaskel siinä, että Suomessa päästään pirstaleisesta ja lyhytjänteisestä lapsipolitiikasta eri hallinnonalojen ja -tasojen sekä eri toimijoiden yhteiseen, pitkäjänteiseen ja yli hallituskaudet ulottuvaan otteeseen. Nyt tarvitaan hyvä toimeenpanosuunnitelma askelmerkkeineen ja resursseja työn tekemiseen.

Haluaisin ajatella niin, että emme tarvitse välttämättä erillistä lapsipolitiikkaa, vaan sitä, että lapsi omine tarpeineen on läsnä kaikissa politiikoissa ja päätöksissä. Siihen pääseminen edellyttää, että käytännössä otamme tosissamme, että kaikilla päätöksillä on lapsivaikutuksia. Arvioimme vaikutukset ja varmistamme, että arviointimme muuttaa tarpeen mukaan valmisteltavia päätöksiä.

Jotta näin voi tapahtua, se edellyttää, että lapsivaikutusten arviointia tehdään ennakoivasti, ei vain jälkikäteen. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi ovat keskeisiä välineitä siinä, että lapsen edun ensisijaisuus toteutuu. Kansallisen lapsistrategian strateginen linjaus onkin, että lapsiin ja perheisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi otetaan systemaattiseksi osaksi päätöksentekoa ja toimintaa hallinnon kaikilla tasoilla.

Lapsen oikeus osallisuuteen on tärkeä perus- ja ihmisoikeus. Tämä lähtökohta on vahvasti mukana kansallisen lapsistrategian linjauksissa. Aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kehittymisen kannalta on tärkeää, että jokaiselle lapselle syntyy kokemus siitä, että omalla mielipiteellä on merkitystä, tulee kuulluksi ja voi vaikuttaa. Kyse on myös siitä, että lapsi saa riittävästi tietoa itseään koskevista suunnitelmista ja päätöksistä. Tähän meitä velvoittaa kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö.

Osallisuus on aitoa vasta, kun se lähtee lasten ja nuorten omista tarpeista. Europe Kids want -kyselyn mukaan lähes puolet Euroopan lapsista ja nuorista kokee, etteivät he tule kuulluksi päätöksenteossa. On syytä kysyä, miten minun kunnassasi lasten ja nuorten ääni kuuluu? Onko sille olemassa lainsäädännön edellyttämät rakenteet? Onko se läsnä arjen työssä? Miten lasten ja nuorten ääni ja näkemykset kuuluvat omassa organisaatiossani ja toiminnan kehittämisessä? Entä kotona? Lapsen osallisuus ei ole vain joidenkin toisten asia, vaan meidän jokaisen, minun ja sinun.

Kaikkein haavoittavimmassa tilanteessa elävien lasten ääni uhkaa jäädä kokonaan kuulumatta. Sama koskee kaikkein pienimpiä ja vauvoja. Heidän äänestään ei aina kuulu edes kuiskausta. Toisin voi ja pitää jatkossa olla. Ensi- ja turvakotien liitossa ja jäsenyhdistyksissä teemme työtä juuri haavoittavissa tilanteissa elävien lasten kanssa. Se velvoittaa meitä aktiivisesti ponnistelemaan, että lapselta aina kysytään, miten hän voi ja mitä hän toivoo ja vaikuttamaan, että niin myös eri palveluissa tapahtuu. Kuntavaaleissa meillä on hyvä vaikuttamisen paikka. Ollaan siis kaikki aktiivisesti lasten asialla haastamassa ehdokkaita.

Toistuvasti esimerkiksi Nuorten erofoorumissa ja Nuorten väkivaltafoorumissa tulee esille, että aikuisten kanssa palveluissa kyllä puhuttiin, mutta kukaan ei kysynyt minulta. Viesti on ollut myös se, että perheen ongelmia ei ole uskallettu ottaa lapsen kanssa puheeksi. Esimerkiksi sen kysyminen, koetko olosi turvalliseksi, ei vahingoita. Sen sijaan vaikeneminen vahingoittaa, koska se estää lapselta hänen tarpeidensa mukaisen avun saamisen.

Viime vuosina on kehitetty paljon hyviä työmenetelmiä eri tahoilla avuksi. Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitossa on kehitetty Turva10- välineet eri ikäisten lasten kanssa turvallisuudesta keskustelemiseen ja niihin kouluttaudutaan hyvin. Paljon muutakin on tarjolla.

Lämpimät onnittelut 75 vuotta täyttävälle Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:lle ja kiitos uraauurtavasta työstänne lasten oikeuksien ja osallisuuden puolesta!

Riitta Särkelä
YTT, pääsihteeri
Ensi- ja turvakotien liitto ry