Asiakasosallisuuden eettiset haasteet lapsi- ja perhepalveluissa

Juhlavuoden kirjoitussarjamme jatkuu. Johanna Kiili kirjoittaa nyt asiakkaiden kokemustiedon ja ammattilaisten asiantuntijatiedon hyödyntämisestä rinnakkain. Mutta mitä on eettinen vartijuus?

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti 75 v / Kirjoitussarja

Asiakkaiden kokemustietoa ja ammattilaisten asiantuntijatietoa hyödynnetään rinnakkain monissa organisaatioissa. Parhaimmillaan nämä tiedon muodot täydentävät toisiaan ja muokkaavat palveluista asiakkaiden tarpeita vastaavia. Kokemustiedon hyödyntämisessä on usein kyse asiakasosallisuuden, esimerkiksi vertaistuen tai kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisestä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimassa ja Jyväskylän yliopiston kanssa yhteistyössä toteutetussa VerKo-hankkeessa (Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden paikka lapsi- ja perhepalveluissa) asiakasosallisuuteen tartuttiin keskisuomalaisten ammattilaisten kanssa yhdessä kehittäen ja pohtien. Mukana Työsuojelurahaston rahoittamassa VerKo-hankkeessa oli järjestöjä ja julkisia organisaatioita sosiaali- kasvatus- ja terveyspalveluista. Hankkeen tutkimusosiossa tarkastelua kohdennettiin muun muassa asiakasosallisuuden eettisiin haasteisiin.

Eettiset haasteet liittyvät vastuiden, velvollisuuksien ja jaksamisen risteyskohtaan. Lapsi- ja perhepalveluissa toimivat ammattilaiset tunnistavat asiakkaiden osallisuuden voimavarana, jota ei pidä aliarvioida eikä jättää liian vähälle huomiolle, jotta arvokas kokemustieto tulee käyttöön. Samaan aikaan palveluiden käyttäjiä ja kokemusasiantuntijoita on suojattava liialta rasittumiselta ja vastuulta. Tutkimuksessa nimesimme ammattilaisten pohdinnat eettiseksi vartijuudeksi, joka on oleellinen osa asiakasosallisuuden kehittämistä.

Eettisellä vartijuudella tarkoitetaan kokemusasiantuntijoiden tukemista sekä palvelukohtaista analyysia siitä, mikä on kokemusasiantuntijoiden hyvinvoinnin kannalta parasta. Eettistä harkintaa tarvitaan monenlaisissa tilanteissa. Ammattilaiset saattavat esimerkiksi suodattaa kokemusasiantuntijoiden saamia palautteita julkisista esiintymisistä tai yhteistyökokouksiin osallistumisista, jos palautteiden arvioidaan olevan liian kriittisiä tai jopa ilkeitä.

Lisäksi korostettiin ammatillista vastuuta: kokemusasiantuntijoiden vastuulle ei tule siirtää ammatillista harkintaa sisältäviä tehtäviä. Myös identiteettikysymykset puhututtivat, etenkin lasten ja nuorten kohdalla. Lasten tuottamaa tietoa arvostetaan, ja samalla heidän anonymiteettiään halutaan suojata. Ammattilaiset ovat tarkkoja esimerkiksi siitä, että alaikäiset kokemusasiantuntijat eivät esiinny omilla nimillään julkisuudessa.

Asiakasosallisuus on yksi keskeinen kehittämiskohde lapsi- ja perhepalveluorganisaatioissa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ammattilaisen tulee kyetä monitahoisiin ja tarkkoihin arviointeihin eettisyyden näkökulmasta. Tästä syystä eettisiä ratkaisuja ja linjauksia ei tule jättää yksin ammattilaisten tehtäväksi, vaikka lopullinen vastuu onkin ammattilaisella. On tärkeää tarkastella asiakasosallisuuden eettisyyttä yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa – myös tässä asiassa heitä osallistaen.

Tiukka eettinen tulkinta voi pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa asiakasosallisuutta ei haluta kehittää, koska sen nähdään sisältävän liiaksi riskejä. Parhaimmillaan se tuottaa asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluita ja luo tilaa myös kokemustiedon käytölle. Eettisen vartijuuden voi tulkita olevan tapa, jolla lapsi- ja perheammattilaiset tuottavat kokemusasiantuntijoiden kanssa työskentelyssä uutta ammatillista asiantuntijaroolia.

Johanna Kiili, YTT, dosentti, yliopistonlehtori
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, sosiaalityön oppiaine
Jyväskylän yliopisto

Teksti perustuu artikkeliin Itäpuisto, Kiili, Malinen, Moilanen & Punna (2021) Perhe- ja lapsityön ammatilliset asiantuntijuudet kokemusasiantuntijuuden kontekstissa. Janus 3(29): 212–228.

Kuva: Petteri Kivimäki

Tytöille tietoa ja tulevaisuudenuskoa!

Maanantaina 11.10. vietetään Kansainvälistä tyttöjen päivää. Se on päivä juhlia tyttöjen voimaa sekä vaatia parannuksia tyttöjen asemaan.

Tänä vuonna tyttöjen päivän teemana on “tytöt ja tieto”. Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry haluaa olla mukana tyttöjen päivän vietossa sekä tukea tyttöjen oikeutta tietoon ja tulevaisuuteen.

Tiedon puute on yksi keskeisimpiä syitä sille, etteivät tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisoikeudet toteudu. Puutteellinen tieto ja haitalliset uskomukset altistavat tyttöjä lapsiavioliitoille, liian varhaisille raskauksille ja syrjinnälle sekä uhkaavat tyttöjen koulunkäyntiä. Plan International haastaa meitä huolehtimaan, että jokaisella tytöllä on oikeus päättää omasta kehostaan ja elämästään. Kun tytöillä on tietoa, he voivat vaatia oikeuksiensa toteutumista.

Näytä olevasi #tyttöjenpuolella!

“On selvää, että ilman oikeaa tietoa liian moni tyttö altistuu liian varhaisille avioliitoille ja raskauksille sekä erilaiselle hyväksikäytölle ja väkivallalle. Juuri siksi on tärkeää tänään tukea tyttöjen päivän teemaa ja tyttöjen oikeutta oikeaan tietoon”, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Susanna Huovinen sanoo.

Planin tyttöjen päivän sivuilla kerrotaan, että teini-ikäiset tytöt ympäri maailmaa eivät tiedä, että heillä on oikeus päättää omasta kehostaan. Myös heidän perheiltään ja yhteisöiltään puuttuu usein tietoa tyttöjen oikeuksista sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä.​ Tiedon puute ja haitalliset normit ovat merkittävimpiä syitä siihen, etteivät tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisoikeudet toteudu. Joka vuosi 12 miljoonaa tyttöä joutuu naimisiin alaikäisenä, ja 16 miljoonaa 15–19-vuotiasta tulee äidiksi – monet heistä tiedon puutteen vuoksi.​

Valheellinen tieto uhkaa tyttöjen turvallisuutta

Susanna Huovinen pitää huolestuttavana tuoretta tutkimusta, jonka mukaan verkossa leviävä valheellinen informaatio uhkaa tyttöjen ja nuorten naisten turvallisuutta, terveyttä ja heikentää heidän mielenterveyttään. Lastenoikeusjärjestö Plan International selvitti internetissä leviävän misinformaation ja disinformaation vaikutuksia tyttöjen elämään yhteensä 33 maassa. Yli 26 000 iältään 15–24-vuotiasta tyttöä ja nuorta naista vastasi kyselytutkimukseen, ja 18 maassa järjestö teki syvähaastatteluja. Kyselytutkimukseen vastanneista tytöistä ja nuorista naisista tuhat oli suomalaisia.

Kyselytutkimuksen vastaajista yhdeksän kymmenestä (87 %) arvioi, että verkossa leviävällä väärällä informaatiolla on haitallisia vaikutuksia heidän elämäänsä. Esimerkiksi feikkiprofiilit ja valetapahtumat sosiaalisessa mediassa sekä epäluotettavat terveysvinkit ovat merkittäviä turvallisuus- ja terveysuhkia. Maailmanlaajuisesti 35 % vastaajista on kokenut stressiä, huolta tai ahdistusta. Suomalaisvastaajista 73 % kokee, että verkon mis- ja disinformaatiolla on heihin negatiivisia vaikutuksia.

Jokaisella tytöllä on oikeus päättää elämästään

“Meidän täytyy tunnistaa, että oikean tiedon puute ja verkossa leviävät kielteiset ilmiöt vaikuttavat lasten – niin tyttöjen kuin poikien – elämään monin tavoin. Lapset ja nuoret tarvitsevat opetusta ja tukea väärän tiedon tunnistamiseen. Lisäksi tarvitaan matalan kynnyksen mahdollisuuksia kertoa niistä ongelmista, joihin verkossa saattaa joutua. Verkon turvallisen käytön opastus on haaste myös meillä Suomessa”, Huovinen toteaa.

Kansainvälisenä tyttöjen päivänä meidän kaikkien kannattaa kehua, kannustaa ja rohkaista lähellämme olevia tyttöjä. Jokaisella tytöllä on oikeus olla juuri sellainen kuin on ja päättää itse omasta elämästään ja kehostaan.

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät toivat vieraita Liitukujalle

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät keräävät Jyväskylään suuren joukon lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Ohjelma on korkeatasoinen, kuten aina. Päivät järjestetään jo 57. kertaa.

Toiminnanjohtaja Susanna Huovinen sai sovittua kahden lastensuojelupäiville osallistuvan vieraan pikapiipahduksen yhdistyksen toimitalolle Liitukujalle.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) uusi johtaja Hanna Heinonen, jolla on pitkä tausta Lastensuojelun Keskusliitossa sekä Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä pääsivät pikaisesti tutustumaan taloon ja erityisesti STEA- rahoitteisiin toimintoihin. Vieraat ihastelivat tilojen toimivuutta ja värejä. Myös lappulampun viestien äärelle pysähdyttiin keskustelemaan.

Kiitos Hanna ja Riitta, että ehditte käymään meillä. Mukavia Lastensuojelupäiviä toivottaa koko meidän yhdistyksen väki!

 

 

Miinan työ on edelleen kesken

Tänään vietetään Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen juhlapäivää! Tule mukaan juhlimaan kanssamme: vedä lippu salkoon, liputa somessa ja tue järjestöjen työtä liittymällä jäseneksi tai vapaaehtoiseksi.

Miina Sillanpää oli määrätietoinen, rohkea ja edistyksellinen nainen. Hän oli maamme ensimmäinen nainen ministerin tehtävässä, ja hänen valtava panoksensa näkyy tänäkin päivänä monen kansalaisjärjestön työssä.

Me täällä Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla koemme olevamme Miinan perillisiä ja omalta osaltamme hänen työnsä jatkajia. Jokaisessa yksikössämme juhlitaan tänään Miinan päivää kakkukahveilla ja asiakkaille kerromme, kuka Miina oli ja mitä hän teki.

Miinan aloittama urakka ei ole vielä ohi

Miina uskalsi puhua jo 1900-luvun alkuvuosina yksinäisten naisten ja heidän lastensa puolesta. Koska hän uskalsi puhua vaikeasta ja herkästä asiasta, hän kohtasi myös paljon halveksuntaa ja irvailua – nykyisin sanottaisiin vihapuhetta.

Maailma ja Suomi on muuttunut Miinan ja monien hänen kaltaistensa työn ansiosta. Yksin lasta odottava, erilaisia ongelmia ja haasteita mukanaan kantava ihminen saa tänä päivänä apua helpommin. Silti Miinan aloittama urakka ei ole ohi, sillä vanhojen haasteiden rinnalle nousee uusia, joihin myös on tartuttava tomerasti ja pelkäämättä.

Jokainen on turvassa

Me haluamme jatkaa Miinan työtä: tukea ja auttaa vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, lapsia ja perheitä. Liittomme tavoite ja johtolause on: Jokainen on turvassa. Tätä tavoitetta kohti täytyy sinnikkäästi pyrkiä.

Jokainen meistä voi tehdä paljon. Aina voimme kysyä: Onko kaikki hyvin? Tarvitsetko apua? Voinko auttaa?

Olet tervetullut!

Oman tukensa voi osoittaa myös liittymällä sellaisen järjestön jäseneksi, jonka työtä haluaa olla tukemassa. Suuri osa järjestöistä voi ottaa vastaan myös lahjoituksia, osa tarvitsee vapaaehtoisia. Lähde mukaan kansalaisjärjestöjen kiehtovaan maailmaan ja tue samalla apua tarvitsevia ihmisiä.

Toivotan kaikille oikein hyvää Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää!

Jokainen lapsi on pelastettava elämälle – Miina Sillanpää

Susanna Huovinen
toiminnanjohtaja, kansalaisjärjestöaktiivi
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry

Miinan päivän kahvit nautittiin hyvässä seurassa. Kuvassa sosiaalityöntekijä Kirsi Vekurinmäki sekä ohjaajat Anne Backman, Petri Toivainen, Jyrki Nissinen ja Tuukka Ruotsalainen.

Hae ohjaajaksi Äänekosken turvakotiimme

Haemme Äänekosken turvakotiin ohjaajaa 1.11.2021 alkaen tai sopimuksen mukaan. Laitathan hakemuksen tulemaan viimeistään 7.10.2021 mennessä!

Ohjaaja työskentelee pääsääntöisesti aamu- ja iltavuoroissa, mutta on tarvittaessa valmis työskentelemään myös yövuoroissa. Ohjaaja tekee suunnitelmallista asiakastyötä ja kriisityötä sekä aikuisten että lasten kanssa. Vuorossa oleva työntekijä arvioi uusien asiakkaiden turvakodin tarpeen. Ohjaajat tekevät myös kodinhoidollisia tehtäviä ja hoitavat tarvittaessa lapsia.

Kelpoisuusvaatimuksena ohjaajan tehtävään on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto (valtioneuvoston asetus turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä 598/2015). Ohjaajan palkkaluokka on G24. Arvostamme työkokemusta lastensuojelun tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta sekä perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön.

Toimeen valittavien tulee ennen toimen vahvistamista esittää rikostaustaote (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Työntekijöillä tulee olla hygieniapassi. Edellytämme myös tartuntalain 48 pykälän mukaista rokotussuojaa. Tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika.

  • Tiedustelut: vastaava sosiaalityöntekijä Minttu Lämsä p. 050 342 3420.
  • Hakemus ja cv: sähköpostitse osoitteeseen minttu.lamsa@ksetu.fi  7.10.2021 klo 15.00 mennessä.
  • Haastatteluun kutsutaan erikseen ja haastattelupäivä on alustavasti 11.10.2021.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tuottaa turvakotipalvelua yhtenä THL:n palveluntuottajana. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville henkilöille ja perheille. Turvakodissa on seitsemän perhepaikkaa.

 

Onko päihdeongelmaisella oikeus saada hoitoa?

Mitä varhaisemmassa vaiheessa päihderiippuvainen vanhempi saa apua, sitä parempi. Avopalveluyksikkö Aino on erikoistunut päihdeongelmaisten vauva- ja pikkulapsiperheiden kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n eri yksiköt esittäytyvät!

Kuluva vuosi on yhdistyksemme 75-vuotisjuhlavuosi, joten juhlistamme pitkää historiaamme
ja toimintaamme monin eri tavoin. Koska juhlimme pitkälti työn merkeissä, esittelemme
juhlavuoden aikana kaikki yksikkömme verkkosivuillamme ja some-kanavillamme.
Toivomme, että esittelyt avaavat eri työmuotojamme.

Vanhemman päihdeongelma on suurin
yksittäinen syy lasten huostaanottoihin.

Päihderiippuvuus luokitellaan sairaudeksi. Silti siihen ei saa Suomessa hoitoa läheskään jokainen, joka sitä tarvitsee tai haluaa. Ei vaikka päihdehuoltolaissa velvoitetaan kuntien järjestävän sen laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa oleva tarve edellyttää. Hoidon tarpeen arvioi joku muu, kuin asiakas itse, vaikka niin asiakkaan suusta kuultuna kuin tutkimustiedonkin valossa merkittävin päihteettömyyttä tukeva asia on ihmisen oma motivaatio.

Hoitamaton päihdeongelma aiheuttaa yhteiskunnalle suuria taloudellisia kustannuksia, puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä, joita se aiheuttaa niin ongelmaiselle itselleen kuin hänen läheisilleen. Vanhemman päihdeongelma on suurin yksittäinen syy lasten huostaanottoihin.

Noin kuudellalla prosentilla odottavista äideistä on päihdeongelma, joka on riski sikiön ja vauvan terveydelle ja terveelle kehitykselle. Tämä tarkoittaa, että vuosittain 3000-6000 odottavan äidin sikiövauvaa on vaarassa vaurioitua. Vuosittain arviolta neljä prosenttia vastasyntyneistä ovat FASD (Fetal Alcohol Spectrum Disorders) -lapsia (Kehitysvammaliitto, Pajulo). Tutkimustiedon mukaan oikeanlainen ja oikea-aikainen hoito odotusaikana motivoi äitiä ja isää siihen muutostyöhön, jota päihteettömyys ja vanhemmaksi kasvaminen edellyttävät.

Miksi päihdeongelman puheeksi ottaminen
on vaikeaa ammattilaisillekin?

Emme tiedä perheiden päihdeongelmasta, jos emme uskalla kysyä siitä. Tyypillistä päihteidenkäyttäjääkään ei ole, se voi olla meistä kuka tahansa. Ongelmaan ei ole yhtä helppoa ja nopeaa ratkaisua/hoitomuotoa. Ihminen, joka kamppailee päihdeongelman kanssa, tarvitsee apua ja tukea monella tasolla. Ennen kaikkea hän tarvitsee ihmisen, joka uskoo häneen ja pitää kiinni tiukan paikan tullen.

Avopalveluyksikkö Aino on erikoistunut päihdeongelmaisten vauva- ja pikkulapsiperheiden kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen. Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän tavoitteena on ehkäistä sikiövaurioita, tukea lapsen ja  vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta sekä kuntouttaa vanhempaa päihderiippuvuudesta toipumisessa.

Päihdeongelman häpeällisyyden vuoksi
apua on saatavilla nimettömänä.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa päihderiippuvainen vanhempi saa apua, sitä parempi on ennuste sille, että hän toipuu ja voi jatkaa elämää lapsensa kanssa. Me Ensi- ja turvakotien liiton avopalveluissa ja ensikodeissa työskentelevät ammattilaiset olemme koulutettuja kohtaamaan, tunnistamaan ja hoitamaan päihdeongelmaa vauvaperheissä.

Työmme on kohdata asiakkaat ihmisinä ja nähdä päihdeongelmien taustalle sekä toimia vauvan äänenä. Meiltä voivat myös ammattilaiset kysyä neuvoa päihteidenkäytön puheeksiottamisesta.

Päihdeongelman häpeällisyyden vuoksi on tärkeää se, että apua on saatavilla matalalla kynnyksellä ja nimettömänä. Verkkosivuiltamme voi varata ajan sähköisestä ajanvarauskalenterista nimettömänä. Keskusteluapua ja tukea saa työntekijältä, jos sinua mietityttää oma tai lapsesi toisen vanhemman päihteiden käyttö.

Älä jää yksin, apua on tarjolla!

Avopalveluyksikkö Aino

Kirsi Vekurinmäki
vastaava sosiaalityöntekijä
Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti
Avopalveluyksikkö Aino

 

Lappulamppu kertoo kiitokset ja terveiset

Pelastit meidän elämän! Olet enkeli! Täällä on aina hyvä olla! Liitukujan ala-aulan upea lappulamppumme on saanut uudet viestinsä.

Lappulamppu on osa Keski-Suomen ensi- ja turvakodin 75-vuotisjuhlavuotta vaihtuvin viestein. Syyskuussa lamppuun ilmestyivät uudet laput, joissa asiakkaamme antavat palautetta yhdistyksen tekemästä työstä ja lähettävät terveisiä yhdistyksen väelle. Ihastuttavat viestit on koottu eri yksiköidemme kohtaamilta asiakkailta.

Viestit kertovat kauniisti muun muassa työn tärkeydestä, tuen ja turvan saamisesta, kohtaamisista, ammattitaidosta ja uusista aluista.

  • Sä oot mun paras aikuinen
  • Turvakoti auttaa ihmistä uusien alkujen äärelle
  • Olen saanut riittävästi tukea arjesta selviämiseen
  • Pelastit meidän elämän!
  • Ihania ammattilaisia isolla sydämellä
  • Minua todella kuunneltiin kiireettömästi
  • Tietoa, turvaa, tukea
  • Tilaa ja rauhaa – olla sekä levätä
  • Kiitos arvokkaasta työstänne
  • Kiitos, että autatte vahvistumaan tukemalla.
  • Ympäristö on meille turvallinen, hyväksyvä ja olemme saaneet vertaistukea monen vuoden ajan
  • Mukavaa tulla ensikodille tapaamaan äitiä.
  • Olet enkeli!
  • Täällä on aina hyvä olla!

Paljon onnea Anni!

Ensi- ja turvakotien liitto palkitsee säännöllisesti pitkäaikaisia yhdistysten työntekijöitä. Tällä kertaa hopeinen ansiomerkki luovutettiin osana Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n työhyvinvointi-iltapäivää Jyväskylän turvakodin ohjaajalle Anni Kokkoselle.

Hopeisen ansiomerkin edellytyksenä on 10 vuoden työ yhdistyksessä lasten, perheiden ja apua tarvitsevien ihmisten hyväksi. Hienoa, että saimme kiinnittää arvokkaan merkin Annin rintapieleen ja kiittää häntä hienosta työstä, asiakkaita arvostavasta otteesta sekä kannustavasta työtoveruudesta. Onnea Anni!

 

Onnistuuko lastensuojelu saavuttamaan lapsen luottamuksen? 

Juhlavuoden kirjoitussarjamme jatkuu. Marja Heikkilä kirjoittaa nyt lasten osallisuudesta, luottamuksesta ja toivoa lastensuojelutyöhön tuovasta systemaattisesta mallista.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti 75 v / Kirjoitussarja

Lastensuojelutyötä on viime vuodet kehitetty systeemisen ajattelun ja työmallin pohjalta. Työ on aloitettu valtakunnallisessa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) ja sitä jatketaan mm. sosiaalialan osaamiskeskusten vetämissä lastensuojelun kehittämishankkeissa, kuten Keski- ja Itä-Suomen LUMO-hankkeessa. Vaikka systeemisellä työotteella on juuret Iso-Britanniassa, se sisältää paljon Suomessakin hyväksi koettuja ja tutkittuja elementtejä. Ne on mallissa koottu systemaattiseksi, tosiaan tukevaksi kokonaisuudeksi, joka edellyttää pitkäjänteistä, suhdeperustaista ja tutkivaa työotetta.

Systeemisen asiakastyön periaatteita ovat mm. hyvän ja luottamuksellisen suhteen luominen lapseen ja perheenjäseniin. Työssä luotetaan perheen asiantuntijuuteen ja huomioidaan sen historia ja kokemukset.  Erityistä painoarvoa annetaan lapselle ja perheelle tärkeiden suhteiden tutkimiseen. Mallissa ei tarjota yhtä ratkaisuvaihtoehtoa, vaan ollaan avoimia uusille tulkinnoille, suunnitelmille ja oivalluksille.  Tavoitteena on pitää yllä toiveikkuutta ja löytää konkreettisia, pienten askelten ratkaisuja. Työtä tehdään monialaisena tiiminä avoimen dialogin periaatteita noudattaen.

Jotta lapsen kokemukset ja näkökulma pysyvät keskiössä ja systeeminen työote voi toteutua, toimintamalli edellyttää hyvää johtamista. Johdon tulee vastata systeemisten tiimien perustamisesta, muutosprosessin ja uuden toimintakulttuurin käynnistämisestä, osaamisen tuesta, työtä tukevista rakenteista ja resursoinnista. Kokemukset systeemisestä työotteesta ovat olleet hyviä, mikäli työolot on kyetty järjestämään siten, että asiakasperheitä on sopiva määrä. Koska työskentely perustuu luottamuksen rakentamiselle, se edellyttää, että työntekijät pysyvät toimissaan ja vaihtuvuus on mahdollisimman pientä. Kyseessä on valtava haaste tämän päivän työelämässä!

Systeeminen malli on pitkästä aikaa ensimmäinen, toivoa antava lastensuojelun työtapa, joka antaa ammattilaisille mahdollisuuden tehdä työnsä eettisesti kestävällä tavalla. Sitä ei saa hylätä, vaikka sen toteutus on alkumetreillä vaativaa ja hidasta. Kokemuksen ja arviointitiedon karttuessa työtapaa on voi myös muokata. Systeemiseen työotteeseen on sisään rakennettu lupaus lapsen arvostavasta kohtaamisesta ja ymmärtävästä kuulemisesta, jotka ovat edellytyksiä luottamuksen syntymiselle. Niin kuin tiedämme, tämä voi olla lastensuojelussa joskus jopa elämän ja kuoleman kysymys.

Marja Heikkilä, johtaja
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Koske

Marja Heikkilä, johtaja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Koske

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti sai uuden hallituksen

Yhdistyksen vuosikokous kokoontui viime viikolla riittävillä turvaväleillä kauniiseen Aalto-saliin. Jo toisen kerran peräkkäin vuosikokousta jouduttiin siirtämään koronapandemian vuoksi. Sääntömääräiset asiat käsiteltiin kokeneen puheenjohtaja Merja Närhin johdolla.

Jäsenistöä kiinnosti, miten järjestön työ on onnistunut koronan keskellä ja mitkä ovat olleet keskeisimpiä haasteita. Keskusteluissa huolta herätti veikkausvoittovaroilla toteutetun toiminnan tulevaisuus ja uusien hyvinvointialueiden valmistelutyö sekä järjestöjen rooli uusilla alueilla. Lisäksi käytiin läpi Liitukujan toimitalohankkeen kokonaisuus.

Vuosikokouksen yksimielisen päätöksen mukaisesti puheenjohtajana jatkaa Merja Närhi. Lisäksi neljän erovuoroisen hallituksen jäsenen tilalle valittiin uudet jäsenet. Perinteiseen tapaan asiasta äänestettiin. Jäseninä jatkavat Jani Kokko, Tuija Mäkinen ja Eila Tiainen. Uutena jäsenenä hallitukseen tuli valituksi Jussi Maasola.

Onnea kaikille valituille ja kiitos, kun teette hallituksen jäseninä tärkeää vapaaehtoistyötä yhdistyksen puolesta!

 

Ryhmäkuvassa uusi hallitus: Merja Närhi (vas.), Mirja Hirvensalo, Jani Kokko, Eila Tiainen, Hanna Hämäläinen, Tuija Mäkinen, Jussi Maasola, Aila Kruus ja Meri Lumela.

Väkivaltaa käyttävät hakevat apua yhä enemmän

Lähes neljäsosa Ensi- ja turvakotien liiton avopalveluiden asiakkaista on väkivallan tekijöitä. Tekijöiden auttaminen on erityisen tärkeää, jotta väkivalta saadaan loppumaan. Samalla autetaan koko perhettä. Korona-aika on kiristänyt perheiden tilannetta entisestään.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset auttoivat vuonna 2020 yli 10 000 väkivaltaisesta elämäntilanteesta kärsivää tekijää, kokijaa tai lasta. Apua on saatavilla kaikille osapuolille. Lähisuhdeväkivalta koskettaa aina koko perhettä ja usein myös väkivaltaisesti käyttäytyvä kärsii tilanteesta. Valtaosa apua hakevista väkivallan käyttäjistä on miehiä.

“On tärkeää, että myös väkivaltaa käyttävät löytävät avun piiriin. Omasta käytöksestä vastuun ottaminen auttaa koko perhettä. Julkinen puhe lähisuhdeväkivallasta on lisääntynyt ja se helpottaa myös tekijöiden avun hakemista”, Ensi- ja turvakotien liiton perhe- ja lähisuhdeväkivallan asiantuntija Jaana Autto sanoo.

Väkivaltaiseen käytökseen on syytä puuttua heti

Apua tulisi hakea viimeistään silloin, kun omat keinot eivät riitä tilanteen muuttamiseen. Erityisen tärkeää se on, jos perheessä on lapsia tai väkivalta on jatkunut jo kauan. Väkivallalla on tapana raaistua pitkittyessään, joten väkivaltaiseen käytökseen on syytä puuttua heti. Elämässä tapahtuvat suuret muutokset, kuten lapsen syntymä tai työttömyys, voivat lisätä väkivallan riskiä. Korona-aika on voinut kärjistää perheen tilanteita entisestään.

Väkivaltaista käytöstä on esimerkiksi läheisen sanallinen uhkailu tai fyysinen satuttaminen, huutaminen ja haukkuminen, esineiden paiskominen tai rikkominen. Apua kannattaa hakea myös silloin, kun pelkää, ettei hallitse omaa käytöstään tai sen ryöstäytymisestä omasta hallinnasta. Korostunut mustasukkaisuus tai tarve rajoittaa perheenjäsenten elämää on myös väkivaltaa.

Ensisijaisena tavoitteena on väkivallan loppuminen

Väkivaltaa käyttävien kanssa työskennellessä tavoitteena on löytää yksilölliset keinot haastavien tilanteiden ennakoimiseen ja väkivallan käytön lopettamiseen. Lisäksi käydään läpi väkivaltaista käyttäytymistä ja puretaan uhkaaviin ja väkivaltaisiin tilanteisiin johtavia stressitekijöitä sekä opetellaan tunnistamaan läheisten pelkoa ja omia tunteita.

“Ensisijaisena tavoitteena on aina väkivallan loppuminen sekä väkivaltaa kokeneiden tai sitä todistaneiden lasten turvallisuus. Väkivalta ei lopu itsestään eikä sen kanssa pidä jäädä yksin. Apua on saatavilla yhdistyksissä ja verkossa joka päivä”, Jaana Autto sanoo.

Parhaisiin tuloksiin väkivallan ehkäisyyn tähtäävässä työssä päästään, kun väkivallan kaikkia osapuolia autetaan ja apua saadaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Turvakodista voidaan olla tekijään yhteydessä, ellei se vaaranna kenenkään turvallisuutta, ja ohjata hänet väkivaltatyön avopalveluihin. Näin koko perhe voi saada apua samanaikaisesti.

Vuonna 2020 apua haettiin enemmän kuin koskaan

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten väkivaltatyön avopalveluista sai vuonna 2020 apua 4916 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Asiakkaiden määrä kasvoi lähes tuhannella edellisestä vuodesta. Neljännes apua hakeneista oli väkivallan tekijöitä. Avopalveluista saavat apua kaikki väkivallan osapuolet; naiset, miehet ja lapset. Usein ensimmäinen askel apuun on nimetön chat, jossa vastaamassa on yhdistysten väkivaltatyön ammattilaiset.

Ensi- ja turvakotien liitto järjesti Väkivaltatyön foorumin 25.-26.8.2021. Foorumin teemana oli väkivallan tekijät ja heidän auttamisensa. 

Avaimia lasten osallisuuden edistämiseen

Juhlavuotemme kirjoitussarja jatkuu. Eija Sevón, Eija Salonen ja Maarit Alasuutari kirjoittavat nyt lasten osallisuudesta. Miten se toteutuu käytännössä?

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti 75 v / Kirjoitussarja

Lasten osallisuudella tarkoitetaan heidän mahdollisuuttaan osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin päivittäisiin toimiin ja päätöksiin.  Osallisuus perustuu vapaaehtoisuuteen. Sen kannalta on tärkeää, että lapset voivat ilmaista näkemyksensä turvalliselle aikuiselle, oman ikänsä ja kehitystasonsa mukaisin keinoin. Lasten osallisuuden toteutuminen edellyttää, että heidän näkemyksensä myös kuullaan ja otetaan huomioon, kun tehdään heitä ja heidän yhteisöjään koskevia päätöksiä.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen nojalla lasten osallisuus on huomioitava kaikessa heitä koskevassa päätöksenteossa. Lasten osallisuutta tulee siten edistää niin varhaiskasvatuksessa ja koulussa kuin erilaisissa perhepalveluissa ja lastensuojelussa. Näistä lainsäädäntöön kirjatuista tavoitteista huolimatta lasten osallisuuden toteutumiseen liittyy monia jännitteitä ja haasteita.

Varhaiskasvatuksessa ja koulussa esimerkiksi erilaisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten osallisuus ei aina toteudu opetusryhmissä. Myös pienimpien, muutoin kuin sanoin kommunikoivien lasten osallisuuden tukeminen vaatii ammattilaisilta erityistä osaamista. Lastensuojelun alueella kohdataan niin ikään tilanteita, joissa lasten osallisuus on tärkeää, mutta haastavaa toteuttaa käytännössä. Monet lasten parissa työskentelevät ammattilaiset kokevatkin lasten osallisuutta koskevat tietonsa ja taitonsa riittämättömiksi.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen OIVA – Lasten oikeudet ja osallisuus varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa -hanke vastaa tähän koulutustarpeeseen. Hankkeen tavoitteena on edistää lasten kanssa toimivien ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamista lasten oikeuksista, osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta sekä vahvistaa näiden asioiden toteutumista varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Tavoitteen saavuttaminen tukee niin lasten oikeuksien ja osallisuuden toteutumista kuin heidän kehitystään kohti demokraattista kansalaisuutta.

Lasten oikeuksien ja osallisuuden kysymyksiin perehdytään OIVA-hankkeen tuottamilla uusilla opintojaksoilla Lasten oikeudet ja osallisuus sekä Children’s rights and participation, jotka käynnistyvät itsenäisesti suoritettavina verkko-opintoina syksyllä 2021. Opintojaksoilla eri alojen asiantuntijoiden kokemukset täydentävät toisiaan ja laajentavat näkökulmia lasten oikeuksiin ja osallisuuteen. Asiantuntijavideot kiteyttävät mielenkiintoisella tavalla lasten oikeuksiin liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja ongelmakohtia.

Rikkaiden oppimateriaalien ohella oppimista tukevat monipuoliset tehtävät ja muiden opiskelijoiden kanssa käytävät verkkokeskustelut. Opinnot on jaettu pienempiin, oppimista jäsentäviin ja selkiyttäviin kokonaisuuksiin. Uudet opintojaksot antavatkin monia avaimia lasten osallisuuden edistämiseen.

Maarit Alasuutari, professori
Eija Sevón, yliopistotutkija
Eija Salonen, yliopistonopettaja
Jyväskylän yliopisto

Eija Salonen, Jyväskylän yliopisto
Eija Salonen
Eija Sevón, Jyväskylän yliopisto
Eija Sevón
Maarit Alasuutari

Kiitämme vaatelahjoituksesta!

Kiitämme lämpimästi Dream Circus Oy:n väkeä vaatelahjoituksesta. Saimme pari kassillista uusia, värikkäitä ja mukavia vaatteita niin lapsille kuin aikuisille.

Dream Circus Oy valmistaa kotimaisia vaatteita luomukankaista Varkaudessa, Kuopiossa ja Kiteellä. Vaatteet suunnitellaan ja kaavoitetaan myös Suomessa. Toimintaa ohjaavat elämänilo, paikallisuus, kotimaisuus, ekologisuus ja vastuullisuus.

Kiitos lahjoituksesta. Vaatteet löytävät asiakkaidemme luota kyllä kotinsa!

 

 

 

Katarina Pölkki Dream Circuksesta toi lahjoituksen Keski-Suomen ensi- ja turvakodin ovelle asti.

 

 

Keskisuomalaiset järjestöt kohtasivat kansanedustajia

Keskisuomalaisten järjestöjen vetoomus kansanedustajille: järjestöjen työn edellytykset on turvattava kestävällä rahoitusratkaisulla. Lue, mistä puhuttiin, kun Keski-Suomen järjestöjen edustajat tapasivat Keski-Suomen kansanedustajia.

Keski-Suomen järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän järjestöedustajat tapasivat Keski-Suomen kansanedustajia maanantaina 16.8.2021. Tapaamisessa keskusteltiin keskisuomalaisten järjestöjen toiminnasta ja merkityksestä maakunnan asukkaille sekä järjestöjen rahoituksen tulevaisuudesta.

Järjestöjen rahoitus on esillä valtion budjettiriihessä. Ratkaisuilla on kauaskantoiset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja suomalaiseen kansalaistoimintaan. Tapaamisessa olivat mukana kansanedustajat Bella Forsgren (vihr), Joonas Könttä (kesk), Riitta Mäkinen (sd), Piritta Rantanen (sd) ja Sinuhe Wallinheimo (kok).

Järjestöjen työstä, osaamisesta ja tuloksista heille kertoivat kumppanuuspöydän puheenjohtaja Petri Lehtoranta sekä sen eri järjestötoimialojen edustajina Katariina Luoto, Susanna Huovinen ja Riina Kylmälahti.

Toiveena pitkäjänteinen rahoitus

Järjestöt kiittivät kansanedustajia siitä, että järjestörahoituksen ei ole annettu romahtaa, vaikka rahapelitoiminnan tuotot ovat merkittävästi vähentyneet. Järjestöedustajat vetosivat kansanedustajiin, että järjestöjen laaja-alainen työ ja sen merkitys kansalaisille ymmärretään jatkossakin ja työn taloudellisista edellytyksistä huolehditaan.

Järjestöt totesivat yhteisesti: ”suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa menettää järjestöjen toteuttamaa kansalaisten auttamista ja niihin vuosikymmenten aikana kertynyttä osaamista.” Järjestöjen toive kansanedustajille oli, että rahapelitoiminnan tuottojen siirtoa valtion budjettiin harkitaan tarkkaan.

”Varmasti kaikkien toive on se, että järjestöjen rahoituksesta saadaan pitkäjänteistä. Siirto valtion budjettiin ei ole yksinkertainen ratkaisu, ja sen riskinä nähdään järjestöjen autonomian heikentyminen. Haluamme jatkossakin olla auttamassa myös heitä, joiden tukeminen ei saavuta suuria kansanjoukkoja puolelleen, ja vastata ketterästi tarpeisiin, joita julkinen taho ei aina voi edes tunnistaa tai havaita.”

Avuntarve on lisääntynyt

Järjestöjen tulevaisuuteen luovat epävarmuutta mm. rahapelituottojen väheneminen ja epävarmuus tulevasta rahoitusmallista. Myös järjestöt ovat joutuneet koronan kanssa lujille kamppaillen muuttuvien koronarajoitusten ja toimintamahdollisuuksien kaventumisen kanssa. Samalla järjestöjen kohtaamat avuntarpeet ja työmäärät ovat monin paikoin merkittävästi lisääntyneet.

Ajankohtaisena näkökulmana järjestöjen edustajat muistuttivat tarpeesta kiinnittää järjestöjen tekemän työn uusien hyvinvointialueiden valmisteluun. Keski-Suomessa tähän onkin erinomaiset lähtökohdat ja vankkoja yhteistyörakenteita.

Monen yhdistyksen ja järjestön työ linkittyy tavalla tai toisella kansalaisten hyvinvointiin. On varmistettava, etteivät järjestöt jää peruskuntien ja hyvinvointialueen välimaastoon ilman selkeää roolia ja tukea.

Tule mukaan vaikuttamaan!

Kansanedustajat kiittivät hyvästä keskustelusta ja pitivät tapaamista tarpeellisena. Kaikkien yhteinen näkemys oli, että järjestöjen toiminta on tärkeää ja edellytykset toiminnan jatkumiselle pitää tulevaisuudessakin turvata riittävällä tavalla.

Keski-Suomen järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä kutsuu keskisuomalaisia järjestöjä mukaan kertomaan työnsä merkityksestä asukkaille sekä erityisesti maakuntamme ja kuntiemme päättäjille. Tule mukaan jakamalla somessa tunnisteella #järjestöilläonväliä tai viestimällä suoraan päättäjille.

Lisätietoja

Keski-Suomen järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän edustajilta:

Kuvassa Riina Kylmälahti (vas.), Katariina Luoto, Piritta Rantanen, Susanna Huovinen, Joonas Könttä, Bella Forsgren, Petri Lehtoranta, Riitta Mäkinen ja Sinuhe Wallinheimo.

Haemme vastaavan sosiaalityöntekijän sijaista Jyväskylän turvakotiin

Tule mukavaan joukkoomme ja hae vastaavaksi sosiaalityöntekijäksi Jyväskylän turvakotiin. Määräaikainen sijaisuus alkaa 1.11.2021. Lähetäthän hakemuksesi 25.8. klo 15 mennessä.

Vastaava sosiaalityöntekijä toimii turvakodin vastuuhenkilönä ja lähiesimiehenä. Tehtäviin kuuluvat asiakastyön ja henkilöstön johtaminen, asiakastyö sosiaalityön asiantuntemusta vaativissa tilanteissa sekä toiminnan kehittäminen ja talouden seuranta. Vastaava sosiaalityöntekijä kuuluu yhdistyksen johtoryhmään. Arvostamme lastensuojelun ja sosiaalihuollon tuntemusta, hyviä vuorovaikutustaitoja, perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön sekä työkokemusta esimiestehtävistä.

Tehtävään valitun tulee olla laillistettu sosiaalityöntekijä (valtioneuvoston asetus turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä 598/2015) ja esittää ennen toimen vahvistamista rikostaustaote (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Tehtävässä edellytetään tartuntatautilain 48 §:n mukaista rokotussuojaa.

Työ alkaa 01.11.2021, ja kyseessä on määräaikainen sijaisuus 30.11.2022 saakka. Palkkaus G30.

Hakemus ja cv lähetetään osoitteeseen sirpa.savolainen@ksetu.fi 25.8.2021 klo 15.00 mennessä.
Haastattelut pyritään pitämään 27.8.2021.
Lisätietoja antaa palvelupäällikkö Sirpa Savolainen p. 050 5975188, sirpa.savolainen@ksetu.fi

Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville henkilöille ja perheille. Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tuottaa turvakotipalvelua THL:n palveluntuottajana ja on valtakunnallisen Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys.

Hae Äänekosken turvakotiin yövalvojaksi

Haemme Äänekosken turvakotiin yövalvojaa yötyöhön 1.9.2021 alkaen tai sopimuksen mukaan. Lähetäthän hakemuksesi 20.8.2021 klo 15 mennessä.

Yövalvoja on asiakkaiden tukena yöaikaan ja tekee kriisityötä. Vuorossa oleva työntekijä arvioi uusien asiakkaiden turvakodin tarpeen. Yövalvojan tehtäviin kuuluu kodinhoidolliset tehtävät ja ruoan valmistus.

Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto (valtioneuvoston asetus turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä 598/2015). Yövalvojan palkkaluokka on G22. Arvostamme työkokemusta lastensuojelun tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta sekä perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön.

Toimeen valittavan tulee ennen toimen vahvistamista esittää rikostaustaote (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Työntekijällä tulee olla hygieniapassi. Edellytämme myös tartuntalain 48 pykälän mukaista rokotussuojaa. Tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika.

Tiedustelut: arkisin klo 9-15 välillä vastaava sosiaalityöntekijä Minttu Lämsä, p. 050 342 3420.
Hakemus ja cv: sähköpostitse osoitteeseen minttu.lamsa@ksetu.fi 20.8.2021 klo 15.00 mennessä.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tuottaa turvakotipalvelua yhtenä THL:n palveluntuottajana. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville henkilöille ja perheille. Äänekosken turvakodissa on seitsemän perhepaikkaa.

Hyvää juhannusta ja kaunista kesää!

Keski-Suomen ensi- ja turvakodin työ ja toiminta jatkuu kesälläkin. Eri yksiköt päivittävät kesäkuulumisiaan sosiaalisen median kanavillamme.

Juhannusjuhlan lähestyessä haluamme yhteisesti toivottaa kaikille asiakkaillemme, jäsenillemme, vapaaehtoisillemme, verkostoillemme ja yhteistyökumppaneillemme kaunista kesää sekä kiittää kuluneesta yhteistyöstä. Toivomme, että kesän jälkeen pääsemme koronasta kokonaan eroon ja palaamme normaaliin toimintaan.

Tove Janssonin runon sanojen myötä: Nautitaan ihanasta Suomen suvesta!

”Pään painan ruohikolle ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella, ma tahdon olla vain.
Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut,
ja luonnon loiston nään.”

Hyvää kesää, toivottaa koko Keski-Suomen ensi- ja turvakodin väki Jyväskylästä ja Äänekoskelta!

Anna ääni lapselle!

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n 75-vuotisjuhlavuoteen osuvat tänä vuonna tärkeät kuntavaalit. Ennakkoäänestys on ollut vilkasta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13.6. Osana juhlavuottamme mekin haluamme olla mukana kymmenien eri järjestöjen ja toimijoiden verkostossa, joka pyytää: Anna ääni lapselle!

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti 75 v / Kirjoitussarja

Anna ääni lapselle -kampanjan teemoina ovat lasten yhdenvertaisuus ja osallisuus, varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta huolehtiminen sekä lapsivaikutusten arviointi. Kampanjan johtolause on, että kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista. Koronakriisin keskellä ja sen jälkeenkin korostuu tarve huolehtia erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten ja perheiden riittävistä palveluista ja tuesta. Kunta maksaa paljon kalliimmin korjaavista kuin ennaltaehkäisevistä toimista, ja siksi kaikista taloudellisista paineista huolimatta kuntiin tarvitaan todellisia lasten oikeuksien puolustajia.

Me Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla olemme paitsi laadukkaiden ja ammattillisesti korkealaatuisten palveluiden tarjoaja, myös kansalaisjärjestö. Olemme koti yli sadalle vapaaehtoiselle, jotka haluavat antaa aikaansa ja osaamistaan asiakkaidemme hyväksi ja työmme tueksi. Nostamme yhteiskunnalliseen keskusteluun niitä teemoja, jotka nousevat huolenaiheiksi, kun teemme työtämme lähellä ihmisiä; lapsia, aikuisia ja perheitä. Kokemuksemme on, että suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa moni jää edelleen liian yksin eikä jaksa tai osaa hakea apua tai edes tiedä, että apua on tarjolla ja siihen on oikeus.

Kunnat ovat tehneet pitkään yhteistyötä meidän järjestötoimijoiden kanssa. Moni kuntien tai valtion nykyisistä perustehtävistä on saanut alkunsa juuri järjestöjen ideoinnin ja sinnikkään työn ansiosta. Tämän yhteistyön jatkuminen ja tiivistäminen on tärkeä tavoite. Meidän ammattilaisemme sanovat liian usein, että apua tarvitseva ihminen kokee, ettei kukaan ota hänen vaikeasta tilanteestaan kokonaisvaltaista otetta. Ammattilaisemme auttavat usein myös asioissa, joissa auttaminen kuuluisi virallisesti jollekin aivan muulle.

Jotta nämä palvelupuutteet saadaan kuntoon, tarvitaan vieläkin tiiviimpi yhdessä toimimisen ja tekemisen malli. Yhdistyksemme on tehnyt yhteistyön tiivistämistä koskevan hankehakemuksen, jonka yhteistyökumppanina on Jyväskylän kaupunki. Tiivimmälle yhteistyölle on tarvetta, mutta siihen tarvitaan myös resursseja. Järjestö ei ole eikä voi tulevaisuudessakaan olla toimija, joka toimii kunnan tai tulevan hyvinvointialueen kumppanina pelkän puheen voimalla.

Ensi- ja turvakotien liiton yhteiset vaalitavoitteet korostavat niitä asioita, jotka ovat juuri meille työmme kautta tuttuja:

  1. Lapsi ei saa pudota hyvinvointialueen ja kunnan väliselle hallinnolliselle rajalle – lasten osallisuus auttaa parantamaan palveluita.
  2. Kunnan on autettava järjestöjä auttamaan – järjestöihin vuosikymmenten aikana kertynyttä osaamista ei ole varaa hukata.
  3. Riskissä olevien vauvaperheiden auttaminen matalalla kynnyksellä ja riittävän vahvasti – tukea tarjottava jo raskausaikana.
  4. Hyvässä kunnassa ei kotona tarvitse pelätä – väkivalta maksaa Suomelle joka vuosi 90 miljoonaa euroa.
  5. Kilpailuttamiseen tarvitaan taitoa ja osaamista – järjestöjen vahvuudet otettava paremmin huomioon.
  6. Koronan jälkiseuraukset hoidettava kunnolla – eriarvoisuuden kasvu tuottaa kalliiksi tulevaa ylisukupolvista syrjäytymistä.

Toivottavasti mahdollisimman moni suomalainen äänioikeutettu käyttää kansalaisoikeuttaan valitakseen oman kunnan päättäjät. Ja toivottavasti mahdollisimman moni äänestäjä tarkistaa, onko oma ehdokas sitoutunut puolustamaan pienimpiä, joiden oikeudet ovat meidän aikuisten velvollisuuksia.

Susanna Huovinen
toiminnanjohtaja
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry

Hae Äänekosken turvakotiin ohjaajaksi

Haemme Äänekosken turvakotiin ohjaajaa 1.8.2021 alkaen tai sopimuksen mukaan. Laitathan hakemuksesi tulemaan 22.6. klo 15 mennessä!

Ohjaaja työskentelee pääsääntöisesti aamu- ja iltavuoroissa, mutta on tarvittaessa valmis työskentelemään myös yövuoroissa. Ohjaaja tekee suunnitelmallista asiakastyötä ja kriisityötä sekä aikuisten että lasten kanssa. Vuorossa oleva työntekijä arvioi uusien asiakkaiden turvakodin tarpeen. Ohjaajat tekevät myös kodinhoidollisia tehtäviä ja hoitavat tarvittaessa lapsia.

Kelpoisuusvaatimuksena ohjaajan tehtävään on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto (valtioneuvoston asetus turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä 598/2015). Ohjaajan palkkaluokka on G24. Arvostamme työkokemusta lastensuojelun tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta sekä perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön.

Toimeen valittavan tulee ennen toimen vahvistamista esittää rikostaustaote (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Työntekijällä tulee olla hygieniapassi. Edellytämme myös tartuntalain 48 pykälän mukaista rokotussuojaa. Tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika.

Tiedustelut ja hakemus
Tiedustelut: vastaava sosiaalityöntekijä Minttu Lämsä p. 050 342 3420.
Hakemus ja cv sähköpostitse osoitteeseen: minttu.lamsa@ksetu.fi  22.6.2021 klo 15.00 mennessä.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tuottaa turvakotipalvelua yhtenä THL:n palveluntuottajana. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville henkilöille ja perheille. Turvakodissa on seitsemän perhepaikkaa.

Kiitämme Yrityskylän lahjoituksesta!

Yrityskylä Keski-Suomi lahjoitti kevään töiden päättymisen kunniaksi kylän kioskin ylimääräiset herkut Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:lle. Lämmin kiitos lahjoituksesta!

Yrityskylä on peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu Yrityskylä toimii valtakunnallisesti 11 alueella, tavoittaa noin 90 000 oppilasta vuodessa ja perustuu suomalaiseen opetussuunnitelmaan. Yrityskylä on osa Talous ja nuoret TATia.

Koska työt ovat tältä keväältä tehty, Yrityskylä Keski-Suomi halusi lahjoittaa kioskista jääneet herkut, kuten suklaat, pähkinät ja keksit, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:lle viestillä: Teette tärkeää työtä!

“Keski-Suomen ensi- ja turvakodin asiakkaiden puolesta iso kiitos lahjoituksesta! Herkut jaettiin eri yksiköiden kesken, joten kaikki asiakkaamme pääsevät osalliseksi tästä lahjoituksesta”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen kiittää.

 

 

 

Kuvassa lahjoittajien puolesta TAT:n aluepäällikkö Jaana Käppi ja aluekoordinaattori Esa Huuskonen.