Ensikodissa vauvalla ja vanhemmalla on lupa kasvaa ja kehittyä

Kuka haluaa olla yksin? Entä jos sinut on jätetty yksin? Ensikotiin tulevien vauvaperheiden vanhemmilla on usein haavoittavia ja vaikeita kokemuksia takanaan. Elämän aiheuttamat surut ja pettymykset ovat voineet olla esteenä pysyvien ja turvallisten ihmissuhteiden luomiselle. Toimitaan niin kuin on opittu, vaikka malleja ei juuri ole ollut.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n eri yksiköt esittäytyvät!

Kuluva vuosi on yhdistyksemme 75-vuotisjuhlavuosi, joten juhlistamme pitkää historiaamme
ja toimintaamme monin eri tavoin. Koska juhlimme pitkälti työn merkeissä, esittelemme
juhlavuoden aikana kaikki yksikkömme verkkosivuillamme ja some-kanavillamme.
Toivomme, että esittelyt avaavat eri työmuotojamme. 

Vaikeudet ihmissuhteissa ovat vaikeuksia vuorovaikutussuhteissa. Ne heijastuvat myös vanhemmuuden tärkeimpiin asioihin vauvan ensimmäisinä elinkuukausina: vauvan ymmärtämiseen, näkemiseen ja hoivaamiseen. Jos vanhemmalla ei ole voimia oman elämän hallintaan, mistä vanhempi kaivaa voimia vauvakäärön hoitamiseen, joka vaatii jatkuvaa huomiota ja aikaa? Kun sensitiivinen kyky huolehtia vauvan tarpeista ei ole vielä herännyt, vauvan voi sivuuttaa tai jättää odottamaan.

Miksi vauvan kanssa pitää koko ajan jutella?

Miksi en voi vain nukkua, koska mua väsyttää? Kyllä kai vauva pärjää itsekseenkin välillä? Tässä voisi olla muutamia kysymyksiä ensikotivanhempien vaikeiden hetkien UKK-palstalta (usein kysytyt kysymykset), jos meillä sellainen olisi.

Vauvan ensimmäiset elinkuukaudet ja koko ensimmäinen vuosi ovat korvaamattoman tärkeää aikaa aivojen kehitykselle, jota ei myöhemmällä iällä voi täysin korvata. Säikeet aivoissa joko syntyvät tai eivät synny, kehityksemme on näin yksinkertaista. Ymmärrys sekä vauvan että vanhemman tarpeista mahdollistaa varhaisen vuorovaikutussuhteen tukemisen tilanteissa, joissa myös vanhempi tarvitsee aikuisen rinnalleen itseään tukemaan. Siten vanhempi voi ja pystyy huomioimaan ikiomaa vauvaa.

Ensikodissa yöllä annettu apu on pysyvästi vanhempien top 3 -listalla.

”Se, että mua autettiin, vaikka en edes tajunnut apua tarvitsevani ja se, että muhun luotettiin ja kunnioitettiin mua vanhempana”, on paras kiitos, minkä ensikotityöstä voi vanhemmalta saada. Jokainen vuorokauden hetki, kun apua on tarjolla, on tärkeä.

Vauvan palaute on meillä jatkuvasti läsnä. Se on ihastelluin asia ensikodissa. Vauvan katse, hymy, lohduton itku, syliin uinahtaminen, leikistä innostuminen, uuden oppiminen, omaan vanhempaan luottaminen. Kun vanhemman ilo vauvasta ylittää arjen pienet ja isommat hankaluudet, meidän työsarkamme on tehty – rinnalla kulkeminen vauvaperheen kanssa.

Sirpa Savolainen
palvelupäällikkö
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry

Tarja Filatov Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajaksi

Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajaksi on valittu kansanedustaja Tarja Filatov. Hän aloittaa tehtävän tilanteessa, jossa apua hakevia on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

“Korona-ajan vaikutukset ovat olleet kaikkein suurimmat perheisiin, joilla entuudestaan on ollut vaikeuksia. Myönteistä on, että apua on osattu ja rohjettu hakea. Liiton apua tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan”, Tarja Filatov sanoo.

Apua tarvitsevien määrä on kasvanut paljon

Ensi-ja turvakotien liitosta sai viime vuonna apua yhteensä 23 787 ihmistä eli yli 6500 enemmän kuin edellisenä vuonna. Nimettömien chattien kautta apua hakeneiden määrä viisinkertaistui.

Yleisimmin vanhemmat ovat hakeneet apua lähisuhdeväkivallan vuoksi, vuorovaikutukseen pulmiin ja jatkuvaan riitelyyn tai lasten asioista sopimiseen. Myös nuoret ovat ottaneet moninkertaisesti enemmän yhteyttä ja kertoneet kärsivänsä perheen ahdistavasta ja riitaisesta tilanteesta.

Korona-ajan pitkittyessä, myös perheiden tilanteet ovat vaikeutuneet. Jo vuosi sitten perheille tehty nettikysely kertoi, että korona-aika on entisestään syventänyt perheiden ongelmia ja tilanteiden ennakoitiin vaikeutuvan, mikäli korona jatkuisi.

Tuula Haataisen kaudet täyteen puheenjohtajana

Liiton hallitusta yhdeksän vuoden ajan johtanut ministeri Tuula Haatainen luopui puheenjohtajan tehtävästä liiton sääntöjen mukaisten korkeintaan kolmen kauden tultua täyteen.

“Ensi- ja turvakotien liitto sekä muut järjestöt ovat korona-aikana jälleen osoittautuneet erittäin tärkeiksi ja nopeasti reagoiviksi, hädässä olevien perheiden auttajiksi. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on korvaamaton rooli suomalaisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja demokratian mahdollistajana. Järjestöjen autonomia ja toimintaedellytykset tulee turvata tulevaisuudessa. Ilman järjestöjä ja niiden osaamista ihmiset ja Suomi eivät pärjää”, Haatainen sanoo.

Haataiselle myönnettiin Ensi- ja turvakotien liiton Martta Salmela-Järvinen -mitali tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta lasten ja perheiden parhaaksi.

 

Pääsevätkö lapset ja nuoret ääneen yhteiskunnassamme?

Juhlavuoden kirjoitussarjamme jatkuu. Sanomalehti Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen kirjoittaa nyt aiheesta “Pääsevätkö lapset ja nuoret ääneen yhteiskunnassamme?”

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti 75 v / Kirjoitussarja

Suomessa on kaikilla oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä ­– vai onko? Kuuluuko yhteiskunnassamme myös lasten ja nuorten ääni? Mielestäni ei lainkaan siinä määrin kuin olisi tarpeellista. Tämä on asia, johon myös tuoreen lapsistrategian toteutuksessa tulisi kiinnittää huomiota.

Lasten ja nuorten ääni jää kuulumattomiin usein siksi, että heidän mielipiteitään ei yksinkertaisesti pidetä niin tärkeinä kuin aikuisten ajatuksia. Vähättely ei useinkaan ole tietoista, vaan pitkän kulttuurisen perimän tulosta. Vähättely ei ole myöskään välttämättä pahantahtoista, vaan me aikuiset pyrimme usein rajoittamaan lasten ja nuorten sananvapautta suojellaksemme heitä. Näin tapahtuu, vaikka itse asiassa lasten ja nuorten sananvapauden turvaamisen pitäisi olla aikuisille yksi tärkeimpiä tehtäviä.

Ihmisellä on lapsesta alkaen oikeus oman mielipiteen kertomiseen. Kyse on perustuslaillisesta oikeudesta, joka on kirjattu myös YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. Sananvapautta käsitellään kahdessa eri artiklassa.

  • 12. artiklassa sanotaan: ”Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.”
  • 13 artikla toteaa: ”Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä. Tämä oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa.”

Viimeksi mainitun oikeuden käytölle voi toki käytännössä olla laissa säädettyjä rajoituksia esimerkiksi muiden oikeuksien tai maineen kunnioittamiseksi tai kansallisen turvallisuuden vuoksi.

Medialla on oma vastuunsa lasten ja nuorten sananvapauden edistämisessä. Sanomalehdet ovatkin jo vuosikymmenet pitäneet asiaa esillä erityisesti mediakasvatuksen näkökulmasta. Lehdet ovat tehneet Sanomalehti opetuksessa -työtä; sillä on yli 50 vuoden perinne suomalaisissa kouluissa.

Koulujen perinteinen, helmikuun alkuun sijoittuva Sanomalehtiviikko muuttui tänä vuonna Uutisten viikoksi. Yksi teema oli juuri lasten ja nuorten osallisuus mediassa. Viikon kynnyksellä Uutismedian Liitto (entinen Sanomalehtien Liitto) julkaisi sekä koulujen että toimitusten käyttöön Lapset ja nuoret äänessä -oppaan. Siinä on erilaisia näkökulmia lasten ja nuorten haastattelutilanteisiin. Oppaan voi ladata käyttöönsä veloituksetta verkosta.

Valtaosa uutissisällöissä esiintyvistä ihmisistä on aikuisia. Lapset ja nuoret pääsevät heikosti ääneen silloinkin, kun kyseessä ovat heitä itseään koskevat asiat ja päätökset.

Miten tilannetta voisi parantaa? Koulut ovat tässä avainasemassa. Yleensä kouluilla suhtaudutaankin myönteisesti median pyyntöihin päästä kuvaamaan ja haastattelemaan nuoria. Mutta on niitäkin kouluja, joissa suhtaudutaan toimittajien ja kuvaajien pyyntöihin nihkeästi. Yhteistyö median kanssa koetaan vaivalloiseksi, muuta työtä häiritseväksi ja turhan paljon aikaa vieväksi.

Joskus opettajat pyrkivät suojelemaan oppilaitaan julkisuudelta; se kertonee epäluottamuksesta mediaan. Tällöin usein vedotaan siihen, että mediassa esiintymiseen ei ole lupaa oppilaiden vanhemmilta.

Joskus opettajat pyrkivät ohjailemaan, kuka pääsee ääneen ”nuorten edustajaksi”. Yhteiskunnallisesti vaikuttavinta olisi, jos esille pääsisivät mahdollisimman monenlaiset nuoret – eivät vain luokkien priimukset.

On kuitenkin hyvä muistaa, että suomalaisia toimittajia ohjaavat työssään Journalistin ohjeet. Niiden noudattamista valvoo Julkisen sanan neuvosto (JSN). Nämä eettiset itsesääntelyohjeet määrittelevät vastuullisen median toimintatavat.

Ohjeiden mukaan alle seitsemänvuotiaita ei haastatella ilman vanhempien lupaa. Lupa tarvitaan myös 7–14-vuotiaiden vanhemmilta, lukuun ottamatta julkisia tilanteita ja tallenteita. Julkinen tilanne voi olla vaikka onnettomuus koulun pihalla. Tällöin lasta voi haastatella mutta niin, että siitä ei saa aiheutua traumaa.

Yhteistyö median kanssa voi tuntua opettajista ja muista kasvattajista vaivalloiselta mutta se on sananvapauden – tärkeän perusoikeuden – mahdollistamista. Se on myös tapa osoittaa lapsille ja nuorille arvostusta.

Inkeri Pasanen
Sanomalehti Keskisuomalaisen varapäätoimittaja

 

Hahmo sai pitkään odotetun nimen!

Juhlavuoden kunniaksi oma hahmomme sai nimen, joka on lasten äänestämä ja valitsema. Hän on Mustikka!

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry juhlii tänä vuonna 75-vuotista taivaltaan. Juhlahumu painottuu koronatilanteen vuoksi kevään aikana sähköisille kanaville, verkkosivuillemme ja sosiaaliseen mediaan. Näissä kanavissa kerromme muun muassa eri yksiköidemme työstä ja nostamme esiin juhlavuoden teemaa, lapsen osallisuutta. Aiheesta kirjoittavat sivuillamme myös vierailevat kirjoittajat.

“Lasten osallisuus näkyi ja kuului tänäänkin. Kun muutimme uuteen toimitaloomme vuonna 2019, meille tehtiin oma hahmo. Sen luoja on keskisuomalainen sarjakuvataiteilija Pete Revonkorpi. Halusimme antaa lapsille mahdollisuuden päättää hahmon nimestä”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen kertoo.

Ensin lapset saivat ehdottaa nimiä. Ehdotuksia tuli toistakymmentä, joista lopulliseen äänestykseen valittiin: Esko, Mustikka, Nappe, Sinikka ja Sulo. Asiakaslapsemme ovat saaneet alkuvuoden ajan äänestää näistä nimistä ja tänään laskimme juhlallisesti äänet. Virallisia valvojia oli niin Jyväskylässä kuin Äänekoskellakin runsaasti paikalla.

“Meidän hahmomme nimi on Mustikka! Kaikki ehdotetut nimet saivat ääniä ja kilpailu oli varsin tasaväkinen. Tämä kertoo siitä, että kaikki nimet olivat hyviä ehdotuksia. Myös vauvat äänestivät, mutta he tekivät valintansa värikkäistä pahvilapuista ja vauvan valitsemassa lapussa oleva nimi sai äänen”, Huovinen sanoo.

Lapsia pitää kuulla ja kuunnella. Heillä on paljon sanottavaa asioista. Heidän mielipiteellään pitää olla merkitystä. Hahmoäänestyksessä lapset olivat innokkaita äänestämään. Äänestystilanne oli monelle tärkeä ja jopa jännittävä – vähän niin kuin aikuistenkin vaalitilanne. Yhdistyksemme osallistui tällä tavoin myös osaltaan lasten demokratiakasvatukseen.

“Olemme ylpeitä, että olemme saaneet hahmollemme hienon nimen. Vielä ylpeämpiä olemme siitä, että nimi on lasten valitsema”, Huovinen iloitsee.

Kiinnostaisiko työ ensikodissa – hae meille

Haemme ensikotiin työntekijää aikavälille 7.6.-31.8.2021 sekä tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä aamu-, ilta- ja yövuoroihin. Lisäksi haemme työntekijää pelkästään yövuoroihin aikavälille 14.6.-6.8.2021.

Voit olla esimerkiksi sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakouluopiskelija tai jo alalle valmistunut. Arvostamme kokemusta vauvoista tai vauvaperhetyöstä sekä työelämästä, joustavuutta ja kykyä tarttua uusiin tilanteisiin ennakkoluulottomasti. Lastensuojelutyön kokemus katsotaan eduksi.

Valittavien tulee ennen tehtävän vastaanottamista esittää rikostaustaote (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Työntekijällä tulee olla hygieniapassi. Tehtävässä edellytetään tartuntatautilain 48 §:n mukaista rokotussuojaa. Ajokortti katsotaan eduksi.

Tiedustelut

  • Ensisijaisesti: vastaava ohjaaja Taina Lakanen p. 050 4488 028, taina.lakanen@ksetu.fi
  • Mikäli et saa Tainaa kiinni, voit olla yhteydessä myös: vastaava sosiaalityöntekijä Riikka Huuskoon p. 050 5669 539, riikka.huusko@ksetu.fi
  • Voit myös lähettää hakemuksesi ja CV:si suoraan sähköpostitse osoitteeseen taina.lakanen@ksetu.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakotiyhdistyksen ensikoti tarjoaa perhekohtaista ja yhteisöllistä työskentelyä vauva- ja pikkulapsiperheille, jotka tarvitsevat pitkäkestoista, ympärivuorokautista tukea. Työskentelyssä on keskeistä varhaisen vuorovaikutussuhteen tukeminen ja vanhemman arjen vakauttaminen.

Hae ohjaajaksi Äänekosken turvakotiin

Haemme Äänekosken turvakotiin ohjaajaa 1.6.2021 alkaen tai sopimuksen mukaan. Lähetä hakemuksesi 15.4.2021 klo 15 mennessä!

Ohjaaja työskentelee pääsääntöisesti aamu- ja iltavuoroissa, mutta tarvittaessa on oltava valmius työskennellä myös yövuoroissa. Ohjaaja tekee suunnitelmallista asiakastyötä ja kriisityötä sekä aikuisten että lasten kanssa. Vuorossa oleva työntekijä arvioi uusien asiakkaiden turvakodin tarpeen. Ohjaajat tekevät myös kodinhoidollisia tehtäviä ja hoitavat tarvittaessa lapsia.

Kelpoisuusvaatimuksena ohjaajan tehtävään on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto (Valtioneuvoston asetus turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä 598/2015). Ohjaajan palkkaluokka on G24. Arvostamme työkokemusta lastensuojelun tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta sekä perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön.

Toimeen valittavien tulee ennen toimen vahvistamista esittää rikostaustaote (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Työntekijöillä tulee olla hygieniapassi. Edellytämme myös tartuntalain 48 pykälän mukaista rokotussuojaa. Tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika.

Tiedustelut 9.4 ja 12.4 klo 9-15 välillä: vastaava sosiaalityöntekijä Minttu Lämsä p. 050 342 3420.

Hakemus ja cv: sähköpostitse osoitteeseen minttu.lamsa@ksetu.fi 15.4.2021 klo 15.00 mennessä.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tuottaa turvakotipalvelua yhtenä THL:n palveluntuottajana. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville henkilöille ja perheille. Turvakodissa on seitsemän perhepaikkaa.

Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeuskysymys

Yhdistyksemme hallituksen jäsen ja liittokokousedustajamme Jani Kokko puhui viime viikolla naisiin kohdistuvasta väkivallasta Euroopan neuvoston Kunta- ja aluehallintokongressin kokouksessa.

Puheenvuorossaan Jani Kokko totesi olevansa syvästi pettynyt ja huolissaan, kun Turkki on vetäytynyt niin sanotusta Istanbulin sopimuksesta. Kyseinen sopimus velvoittaa sen allekirjoittaneita Euroopan neuvoston jäsenmaita toimimaan aktiivisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

“Tämä ei ole vain naiskysymys, vaan tämä on ihmisoikeuskysymys”, Kokko korosti.

Kokko kertoo kokeneensa tärkeäksi nostaa asia esiin, koska hän aktiivisesti mukana sekä liiton että yhdistyksemme työssä. Istanbulin sopimus on tärkeä myös Suomelle, ja meilläkin riittää vielä työtä velvoitteiden täyttämiseksi.

“On hämmentävää, että sitten Euroopan neuvoston perustamisen 1947, tämä on vasta toinen kerta, kun jäsenmaa vetäytyy kansainvälisestä sopimuksesta”, Kokko ihmettelee.

Niin Kokko kuin koko yhdistyksemme iloitsee siitä, että puheenvuoro noteerattiin laajasti. Monen muunkin maan edustajat korostivat samaa asiaa. Kokko haluaa alleviivata, että Istanbulin sopimus on tärkeä väline saada jäsenmaissa aikaan konkreettista muutosta.

“On valitettavaa, että edelleen on maita, joissa nainen on lähtökohtaisesti vähempiarvoinen kuin mies. Tällä asetelmalla saatetaan myös oikeuttaa väkivaltaa. Juuri tällaiseen rakenteelliseen väkivaltaan sopimuksella pyritään puuttumaan”, Kokko sanoo.

“Tarvitaan hyviä esimerkkejä, joten Suomen kannattaisikin olla näissä asioissa hyvän lainsäädännön ja toimintatapojen edelläkävijä. Olen hyvin ylpeä siitä työstä, jota oma yhdistyksemme ja koko liiton jäsenyhdistykset tekevät Istanbulin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.”

 

Jani Kokko on toiminut kunta- ja aluehallintokongressissa jo neljän vuoden ajan.
Hän on tällä hetkellä Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja sekä
monitorointikomitean toinen varapresidentti. (kuva: Tomi Rantanen)

Kokemusasiantuntija on tulkki ja työpari

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry on mukana VerKo- eli Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden paikka lapsi- ja perhepalveluissa -hankkeen toiminnassa.

TIEDOTE 31.3.2021

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa etsitään uusia keinoja hyödyntää kokemusasiantuntijoita palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omaa kokemusta esimerkiksi sairastamisesta, kuntoutumisesta, omaisena olemisesta ja/tai palveluiden käyttämisestä. Keski-Suomessa kehittämistyötä kokemustiedon entistä laajempaan hyödyntämiseen on tehty viime vuosina usean sote-organisaation yhteistyönä.

Kokemusasiantuntijat osana perhepalveluiden kenttää

Kokemusasiantuntijatoiminnan yleistyminen kytkeytyy laajempaan muutokseen asiakasroolissa: kun aiemmin asiakas tai potilas nähtiin palveluissa vastaanottajana, nykyisin heidät on alettu mieltää aktiivisina toimijoina ja tiedon tuottajina sekä ammattilaisten rinnalla toimivina yhteistyökumppaneina. Yhtäältä osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen voidaan nähdä asiakkaan oikeutena, toisaalta keinona laadukkaampaan palvelujen tuottamiseen.

“Toivomme, että kokemusasiantuntijat voisivat olla nykyistä laajemmin ammattilaisten työpareina myös sosiaalipalveluissa. Monesti perhepalveluiden sosiaalityö menee ns. perheen sisälle ja tunteet ovat silloin hyvin pinnassa. Voi olla jännittävää vanhemmille, kun ammattilaiset tulevat kotiin, kuuntelevat perhe-elämää ja mahdollisesti puuttuvat siihen, vaikka pyrkivätkin antamaan tukea arkeen ja perheen pyörittämiseen. Kokemusasiantuntijat voivat toimia ammattilaisen työparina tulkkaamassa ja sanoittamassa asioita niin perheelle päin kuin perheeltä ammattilaisille”, hankkeessa mukana olevat keskisuomalaiset kokemusasiantuntijat Maaret Kokkonen ja Annukka Harjula pohtivat.

Kun perheen rinnalla on kokemusasiantuntija, joka on kokenut samanlaisia, vaikeitakin asioita, luottamus voi syntyä nopeammin kuin ainoastaan ammattilaisen kanssa. Useat järjestöt ja kansalaisopistot järjestävät kokemusasiantuntijakoulutuksia. Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaankin usein nimenomaan henkilöä, joka on omien kokemuksien käsittelyn lisäksi saanut tehtävään koulutuksen ja saa tehtävästään palkkion.

Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla arvostetaan kokemustietoa

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:ssä on ollut vertaistoimijoita ja kokemusasiantuntijoita mukana erilaisissa tehtävissä jo pitkään.

“On arvokasta, että ihminen, joka on itse ollut aikoinaan vaikeassa elämäntilanteessa, haluaa olla mukana auttamassa muita samassa tilanteessa olevia, kehittämässä palveluita edelleen tai nostamassa asioita laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen toteaa.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:ssä kokemustoimijat voivat ovat mukana tuomassa esille asiakkaan ääntä erilaisissa työryhmissä, kokemusedustajina ja -kehittäjinä toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä, kokemuspuhujina pitämässä alustuksia ja puheenvuoroja. Konkreettisia esimerkkejä kokemustoimijoiden mukanaolosta on useita. Vastikään toteutetussa ensikotityön ja Baby blues -työn auditoinneissa oli mukana asiakkaita, jotka kertoivat saamastaan avusta ja tuesta omasta näkökulmastaan.

“Arvostamme kokemustoimijoidemme jakamaa tietoa korkealle ja koemme, että heidän osallistumisensa hyödyttää koko yhdistystä, ja on myös heille itselleen tärkeää ja merkityksellistä”, Huovinen painottaa.

Keski-Suomessa kehitetään ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyötä

Kokemusasiantuntijuuden aiempaa laajempi hyödyntäminen edellyttää ammattilaisilta ja organisaatioilta käytänteiden ja toimintakulttuurin muutosta. Keskisuomalaiset lapsi- ja perhepalveluorganisaatiot ovat kehittäneet yhdessä kokemusasiantuntijuuteen liittyvää toimintaansa osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun VerKo – Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden paikka lapsi- ja perhepalveluissa -hanketta. Osana hanketta on toteutettu myös haastattelututkimus, jossa tarkastellaan esimerkiksi ammattilaisten ja kokemustoimijoiden välistä yhteistyötä ja tällaisen toiminnan johtamista.

Kokemusasiantuntijatoiminta herättää organisaatioissa ja ammattilaisten keskuudessa paljon mielenkiintoa ja samalla kysymyksiä esimerkiksi vastuuseen ja hyvinvoinnin tukemiseen liittyen. Millaista osaamista kokemusasiantuntijoiden kanssa toimiminen edellyttää ammattilaisilta ja organisaatioilta? Entä kuinka huomioida kokemusasiantuntijan oma hyvinvointi?”, projektipäällikkö, vanhempi tutkija Kaisa Malinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kuvailee.

Hanketta toteutetaan vuosina 2019–2021 yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa, ja sitä rahoittaa Työsuojelurahasto.

Haastattelut
Lisätietoja
  • Kaisa Malinen, VerKo-hankkeen projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 050 360 2104, kaisa.malinen@jamk.fi
  • Susanna Huovinen, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti, 040 7691 786, susanna.huovinen@ksetu.fi

KSETU vapaaehtoisdoulatoiminta

Tapaamispaikassa tavataan turvallisesti

Esittelemme yksiköidemme työtä 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Ensimmäisenä esittelyssä on tärkeä ja turvallinen Tapaamispaikka.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n eri yksiköt esittäytyvät!

Kuluva vuosi on yhdistyksemme 75-vuotisjuhlavuosi, joten juhlistamme pitkää historiaamme ja toimintaamme monin eri tavoin.
Koska juhlimme pitkälti työn merkeissä, esittelemme juhlavuoden aikana kaikki yksikkömme verkkosivuillamme ja some-kanavillamme.
Toivomme, että esittelyt avaavat eri työmuotojamme. 

Turvallista tapaamista tukemassa

Tapaamispaikan huoneen pelit ja lelut on asetettu leikkien jälkeen siististi paikoilleen. Lasten toiveita kuunnellen tapaamispaikasta löytyy Afrikan tähti, legoja ja erilaisia askartelu sekä piirustustarvikkeita.  Toisesta huoneesta löytyy myös pleikkari, jota varsinkin isommat lapset tykkäävät pelata. Viereisessä jumppahuoneessa voi ottaa vaikka ”painimatsia” äidin tai isän kanssa.

Lasten toiveet olivat tärkeitä, kun lähdimme miettimään tiloja, joissa lapsi pääsee tapaamaan muualla asuvaa vanhempaansa. Halusimme, että paikka on houkutteleva ja mahdollistaa rennon yhdessäolon – lapsen ehdoilla. Lapsilta ja vanhemmilta saamamme palautteen perusteella olemmekin siinä onnistuneet. Erityisesti kiitosta on tullut jumppahuoneesta ja kauniisti toteutusta sisustuksesta. Tapaamishuoneissa on myös mahdollisuus laittaa ja lämmittää ruokaa tai vaikka leipoa yhdessä.

Lapsen oikeus pitää yhteyttä ja tavata molempia vanhempiaan on vahva.

Haluamme tapaamispaikkatoiminnassamme korostaa, että tämä oikeus toteutuu turvallisesti myös silloin, jos vanhemmalla on päihteiden käyttöä tai mielenterveysongelmia, lapseen kohdistuu vanhemman rikosepäily, vanhemmilla on riitaisuutta erotilanteessa tai etävanhempi tarvitsee tukea lapsen hoidossa tai vuorovaikutuksessa.

Tapaamispaikassa varmistamme, että vanhempi on riittävän hyvässä kunnossa tapaamiseen tullessa, ja että lapsen ei tarvitse olla huolissaan vanhemman voinnista. Lapsi kantaa usein huolta muualla asuvasta vanhemmastaan ja tarvitsee vahvistusta sille, että vanhemmalla on kaikki hyvin.

Haluamme mahdollistaa sen, että jokainen lapsi kokisi olevansa vanhemmalleen arvokas ja rakas.

Lapselle turvallisuuden tunne tapaamisten aikana on tärkeää. Haluamme toiminnallamme lisätä turvallisuuden tunnetta ja toimimaan niin, että lapsi voisi keskittyä olemaan hänelle tärkeän vanhemman kanssa ilman huolta. Ihan pienen lapsen tapaamisessa työntekijä on lähellä ja auttaa perushoidossa sekä ohjaa esimerkiksi vauvan käsittelyssä. Isompien lasten kohdalla voidaan lapsen kanssa sopia turvasana tai merkki, josta työntekijä tietää, että lapsi haluaa pois tapaamisesta.

Turvallisuuden tunnetta lisää ja jännitystä vähentää myös se, että lapsella mahdollisuus käydä ennen tapaamisten alkamista tutustumiskäynnillä tapaamispaikassa. Tällöin työntekijät ja tilat tulevat tutuiksi lapselle jo etukäteen.

Turvallisuutta lisää myös tarkasti mietityt ovien paikat, ohjaajien ammattitaito puuttua tapaamisen kulkuun sekä viime aikoina erityisesti hygieniatason huomiointi. Tapaamispaikan tilojen siisteydestä huolehditaan korona-aikana erityisen tarkasti, ja kaikki pinnat pyyhitään jokaisen tapaamisen jälkeen. Työntekijät ohjeistavat asiakkaita maskin käytössä yleisissä tiloissa ja muissa terveysturvallisuuteen vaikuttavissa asioissa. Myös lapsia ohjataan tarvittaessa käsien pesemisessä. Tapaamispaikan työntekijät käyttävät maskia kaikissa tapaamisissa ja noudattavat yleisiä koronaohjeistuksia.

Tapaamispaikan asiakaslapset ovat päässeet tänä keväänä äänestämään Keski-Suomen ensi- ja turvakodin nallehahmolle nimeä.

Lapset ovat olleet äänestämisestä innostuneita ja iloisia siitä, että he pääsevät vaikuttamaan nallen nimeen. Koemmekin tärkeänä, että lasten ajatuksista ja toiveista kysytään heiltä itseltään ja lapsille annetaan konkreettisia mahdollisuuksia vaikuttaa.

Onnittelemme Minttua!

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n työntekijöistä monet täydentävät osaamistaan erilaisilla opinnoilla. Nyt onnittelemme Äänekosken turvakodin vastaavaa sosiaalityöntekijää, Minttu Lämsää.

Minttu sai tammikuussa 2021 päätökseen kognitiivisen lyhytterapian opinnot. Onnea Minttu!

Onnittelut ja kukitus ovat odottaneet koronan takia, mutta tällä viikolla toiminnanjohtaja Susanna Huovinen oli Äänekoskella ja pääsi onnittelemaan Minttua keväisellä kimpulla koko yhdistyksen väen puolesta.

“Olemme iloisia, että meillä on töissä koulutettua ja osaavaa väkeä”, Huovinen iloitsee.

Riitta Särkelä avaa juhlavuoden kirjoitussarjan

Juhlavuoden kirjoitussarja alkaa Ensi- ja turvakotien liitto ry:n pääsihteeri Riitta Särkelän kirjoituksella: Osallisuus on avainasia lapsen oikeuksien toteutumisessa.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti 75 v / Kirjoitussarja

Osallisuus on avainasia lapsen oikeuksien toteutumisessa

Kansallinen lapsistrategia julkistettiin helmikuussa. Se on hyvin merkittävä edistysaskel siinä, että Suomessa päästään pirstaleisesta ja lyhytjänteisestä lapsipolitiikasta eri hallinnonalojen ja -tasojen sekä eri toimijoiden yhteiseen, pitkäjänteiseen ja yli hallituskaudet ulottuvaan otteeseen. Nyt tarvitaan hyvä toimeenpanosuunnitelma askelmerkkeineen ja resursseja työn tekemiseen.

Haluaisin ajatella niin, että emme tarvitse välttämättä erillistä lapsipolitiikkaa, vaan sitä, että lapsi omine tarpeineen on läsnä kaikissa politiikoissa ja päätöksissä. Siihen pääseminen edellyttää, että käytännössä otamme tosissamme, että kaikilla päätöksillä on lapsivaikutuksia. Arvioimme vaikutukset ja varmistamme, että arviointimme muuttaa tarpeen mukaan valmisteltavia päätöksiä.

Jotta näin voi tapahtua, se edellyttää, että lapsivaikutusten arviointia tehdään ennakoivasti, ei vain jälkikäteen. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi ovat keskeisiä välineitä siinä, että lapsen edun ensisijaisuus toteutuu. Kansallisen lapsistrategian strateginen linjaus onkin, että lapsiin ja perheisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi otetaan systemaattiseksi osaksi päätöksentekoa ja toimintaa hallinnon kaikilla tasoilla.

Lapsen oikeus osallisuuteen on tärkeä perus- ja ihmisoikeus. Tämä lähtökohta on vahvasti mukana kansallisen lapsistrategian linjauksissa. Aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kehittymisen kannalta on tärkeää, että jokaiselle lapselle syntyy kokemus siitä, että omalla mielipiteellä on merkitystä, tulee kuulluksi ja voi vaikuttaa. Kyse on myös siitä, että lapsi saa riittävästi tietoa itseään koskevista suunnitelmista ja päätöksistä. Tähän meitä velvoittaa kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö.

Osallisuus on aitoa vasta, kun se lähtee lasten ja nuorten omista tarpeista. Europe Kids want -kyselyn mukaan lähes puolet Euroopan lapsista ja nuorista kokee, etteivät he tule kuulluksi päätöksenteossa. On syytä kysyä, miten minun kunnassasi lasten ja nuorten ääni kuuluu? Onko sille olemassa lainsäädännön edellyttämät rakenteet? Onko se läsnä arjen työssä? Miten lasten ja nuorten ääni ja näkemykset kuuluvat omassa organisaatiossani ja toiminnan kehittämisessä? Entä kotona? Lapsen osallisuus ei ole vain joidenkin toisten asia, vaan meidän jokaisen, minun ja sinun.

Kaikkein haavoittavimmassa tilanteessa elävien lasten ääni uhkaa jäädä kokonaan kuulumatta. Sama koskee kaikkein pienimpiä ja vauvoja. Heidän äänestään ei aina kuulu edes kuiskausta. Toisin voi ja pitää jatkossa olla. Ensi- ja turvakotien liitossa ja jäsenyhdistyksissä teemme työtä juuri haavoittavissa tilanteissa elävien lasten kanssa. Se velvoittaa meitä aktiivisesti ponnistelemaan, että lapselta aina kysytään, miten hän voi ja mitä hän toivoo ja vaikuttamaan, että niin myös eri palveluissa tapahtuu. Kuntavaaleissa meillä on hyvä vaikuttamisen paikka. Ollaan siis kaikki aktiivisesti lasten asialla haastamassa ehdokkaita.

Toistuvasti esimerkiksi Nuorten erofoorumissa ja Nuorten väkivaltafoorumissa tulee esille, että aikuisten kanssa palveluissa kyllä puhuttiin, mutta kukaan ei kysynyt minulta. Viesti on ollut myös se, että perheen ongelmia ei ole uskallettu ottaa lapsen kanssa puheeksi. Esimerkiksi sen kysyminen, koetko olosi turvalliseksi, ei vahingoita. Sen sijaan vaikeneminen vahingoittaa, koska se estää lapselta hänen tarpeidensa mukaisen avun saamisen.

Viime vuosina on kehitetty paljon hyviä työmenetelmiä eri tahoilla avuksi. Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitossa on kehitetty Turva10- välineet eri ikäisten lasten kanssa turvallisuudesta keskustelemiseen ja niihin kouluttaudutaan hyvin. Paljon muutakin on tarjolla.

Lämpimät onnittelut 75 vuotta täyttävälle Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:lle ja kiitos uraauurtavasta työstänne lasten oikeuksien ja osallisuuden puolesta!

Riitta Särkelä
YTT, pääsihteeri
Ensi- ja turvakotien liitto ry

Yhdistyksen 75-juhlavuoden kirjoitussarja käynnistyy!

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry kutsuu juhlavuotensa kunniaksi vierailevia kirjoittajia pohtimaan lapsen osallisuuden teemaa. Kyseessä on yksi juhlavuoden kantavista teemoista, joka sopii kaikkien yksiköiden työhön.

Kirjoitussarja käynnistyy perjantaina 19.3.2021, jolloin vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Ensimmäisenä vierailevana kirjoittajana on Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä. Sarjaa jatkaa huhtikuussa Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen, joka pureutuu lapsen osallisuuteen median näkökulmasta. Toukokuussa juttusarjassa kirjoittaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

“Ideamme on nostaa lapsi juhlavuotemme keskiöön, ja jirjoitussarja on yksi osa tavoitetta. Haluamme, että yhteiskunnassa keskusteltaisiin laajemminkin lapsen oikeuksista sekä lapsen mahdollisuudesta osallistua ja kertoa mielipiteitään. Lapset ovat fiksua väkeä ja heidän näkemyksiään kannattaa kuunnella tarkasti”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen toteaa.

Luvassa tärkeää asiaa

Kirjoitussarjan avaajan, pääsihteeri Riitta Särkelän, mielestä yhdistys on valinnut tärkeän teeman juhlavuoden keskiöön.

“Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:llä on tärkeä rooli ja merkitys osana Ensi- ja turvakotien liiton verkostoa. Yhdistyksellä on vahvaa osaamista, tärkeä rooli vauva- ja lapsiperheiden tukijana, perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä sekä alueellisena vaikuttajana. Yhdistys tuottaa myös tärkeää tietoa valtakunnalliseen vaikuttamiseen. Juhlavuosi tarjoaa hienon mahdollisuuden kaiken tämän työn esille tuomiseen”, Särkelä sanoo.

Varapäätoimittaja Inkeri Pasasen oli helppo lähteä mukaan kirjoittajaksi.

“Vastasin pyyntöön myönteisesti, koska lapsen äänen kuuleminen yhteiskunnassa on itselleni sydämenasia, minkä eteen haluan osaltani vaikuttaa myös nykyisessä työssäni. Aiheesta oli helppo kirjoittaa, koska pohdimme näitä kysymyksiä toimitustyössä lähes päivittäin. Siitäkin oli hyötyä, että olen vuosien varrella tehnyt paljon yhteistyötä koulujen kanssa”, Pasanen kertoo.

Ole mukana, lue ja kommentoi

Yhdistys kutsuu kaikkia mukaan juhlavuotensa viettoon lukemalla Lapsen osallisuus -kirjoitussarjan kirjoituksia joko verkkosivuilta tai somekanavilta ja kommentoimaan esiin nostettuja ajatuksia. Lapsen oikeuksien ja osallisuuden toteutuminen on meidän aikuisten velvollisuus.

 

Jytaksi lahjoitti yhdistykselle lahjakortteja

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:llä on onni saada monenlaisia lahjoituksia, joilla voidaan auttaa suoraan asiakkaita. Nyt lämpimät kiitokset menevät Jyväskylän Aluetaksille eli tuttavallisemmin Jytaksille lahjakorttilahjoituksesta.

“Vaikka yhdistyksellä on oma auto ja käytämme sitä runsaasti erilaisissa asiakkaiden asioiden hoitoon liittyvissä asioissa, emme selviäisi ilman luotettavaa ja turvallista taksipalvelua. On ollut tärkeää huomata, että taksit tietävät toiminnastamme ja osaavat huomioida asiakkaidemme mahdolliset erityistarpeet. Palvelu on ystävällistä ja luotettavaa”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen kiittää.

“Kulunut vuosi on ollut meille todella haastava, mutta haluamme silti muistaa meidän tärkeimpiä asiakasryhmiämme. Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tekee todella arvokasta työtä, ja he ovat olleet pitkään meille myös tärkeä asiakas”, Jytaksin markkinointipäällikkö Severi Allonen kertoo.

Jytaksin lahjoittamat lahjakortit käytetään asiakkaiden tärkeään ja tarpeelliseen liikkumiseen esimerkiksi terveydenhuollon palveluihin.

Jytaksin markkinointipäällikkö Severi Allonen lahjoitti taksilahjakortteja Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n käyttöön. Lahjakortit vastaanotti toiminnanjohtaja Susanna Huovinen.

Uusi podcast lähisuhdeväkivallasta alkaa

Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti ry:n lähisuhdeväkivaltatyön työntekijät Pia Suutari ja Riikka Taipale aloittavat podcastin helmikuussa. Ydinajatuksena on, että väkivalta ei lopu kuin siitä puhumalla.

Pian ja Riikan podcast-sarja kattaa viisi jaksoa, jotka julkaistaan kevään aikana aina kuun lopulla helmikuusta kesäkuuhun. Podcasteissä Pia ja Riikka keskustelevat, kertovat, pohtivat ja herättävät ajatuksia lähisuhdeväkivallasta.

”Podcastit ovat nykyaikaa ja ihmiset voivat itse päättää, missä ja milloin haluavat niitä kuunnella. Podcastimme ovat lyhyitä ja napakoita, ja ne toimivat toivottavasti myös mini-interventioina. Aihe on tärkeä ja siitä ei koskaan voi puhua liikaa”, Pia ja Riikka korostavat.

Suoraa ja rohkeaa puhetta

Podcastien teemoina ovat väkivallan ilmiö, kierre, sen eri muodot ja vaikutukset. Aiheet kumpuavat Pian ja Riikan omasta työarjesta, sillä molemmat työskentelevät lähisuhdevälivallan ympärillä kaikkien väkivallan osapuolten kanssa lapsista aikuisiin.

Pia ja Riikka ovat sitä mieltä, että väkivallasta on puhuttava suoraan ja asia on uskallettava nostaa esiin, vaikka se voi tuntua vastenmieliseltä, luotaantyöntävältä ja synkältä.

”Lähisuhdeväkivalta on merkittävä ja luultua yleisempi ilmiö Suomessa. Se ei lopu kuin siitä puhumalla. Ilmiö on laaja ja koskettaa useita ihmisiä, pariskuntia ja perheitä yli sukupolvien.”

Kysy, kommentoi & kuuntele

Podcastien toivotaan herättävän ajatuksia ja pohdintaa lähisuhdeväkivallan ilmiöstä. Parhaimmillaan podcastit kannustavat ihmisiä hakemaan apua omaan tilanteeseen.

Pialle ja Riikalle saa lähettää kysymyksiä ja kommentteja lähisuhdeväkivallasta sähköpostitse osoitteeseen lahisuhdevakivaltatyo@ksetu.fi

Podcastit voi kuunnella SoundCloudissa https://soundcloud.com/ nimellä Lähisuhdeväkivaltatyön podcast. Linkit podcasteihin julkaistaan myös Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti ry:n Facebook- ja Instagram -sivuilla: @ksetu ja @keskisuomen_ensijaturvakoti

Podcastit on tuotettu yhteistyössä Jyväskylän kaupungin Veturitallien studio- ja mediapajassa.

Lämmin kiitos Pirkko Kangasniemi!

Pirkko Kangasniemi on toiminut yhdistyksemme palveluksessa jo komeat 30 vuotta. Juhlan kunniaksi Pirkko kutsui työkavereitaan kakkukahville. Paljon onnea!

Vastaavana ohjaajana nyt työskentelevän Pirkon pitkää uraa päästiin juhlistamaan samana vuonna, kun yhdistys täyttää 75 vuotta. Kokemuksensa ansiosta Pirkko tuntee yhdistyksen historian, työn ja ihmiset matkan varrelta. Kolmeen vuosikymmeneen mahtuu monenlaisia vaiheita. Monissa vaiheissa on tarvittu rohkeutta, joustavuutta ja venymistä niin yhdistyksen työntekijöiltä kuin päättäjiltäkin.

“Tunnemme Pirkon valtavan kokemuksensa lisäksi turvakotityön ja lähisuhdeväkivaltatyön – ja muutaman muunkin työmuodon – rautaisena ammattilaisena, helposti lähestyttävänä ja mutkattomana ihmisenä sekä aina auttavaisena, rohkaisevana ja hauskana työyhteisön jäsenenä”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen kiittää.

“Kiitos Pirkko kaikista vuosikymmenistä, jolloin olet antanut aikasi, osaamisesi ja kokemuksesi yhdistyksen käyttöön.”

Pirkon kahvikutsut järjestettiin terveysturvallisesti alle 10 hengen ryhmissä ja turvaväleillä. 

Tukea ja turvaa – yhdistys 75 vuotta!

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti juhlii tänä vuonna 75 vuoden mittaista työtään. Yhdistyksen puheenjohtaja Merja Närhi kertoo nyt, miten vuotta juhlistetaan. Tervetuloa juhlavuoteen!

Virkeä ja vilkas yhdistyksemme on jo 75-vuotias. Onnea meille kaikille yhdistyksen työssä mukana oleville, kiitos kaikille työtämme vuosikymmenten varrella tukeneille sekä lukemattomille yhteistyökumppaneille ja tervetuloa mukaan viettämään yhdessä juhlavuottamme!

Varsinaisesti 75 vuotta tulee täyteen syksyllä, mutta olemme päättäneet juhlistaa tätä merkkipaalua koko vuoden ajan. Nostamme eri kuukausina yhdistyksen eri työmuotojen työtä esiin niin verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa kuin laajemminkin. Esiteltävää meillä kyllä riittää, sillä 75 vuoden aikana työmme on merkittävästi laajentunut.

Vuoden kantavana teemana on lapsen osallisuus. Tähän pyrimme kiinnittämään erityistä huomiota kaikessa toiminnassamme muutoinkin, mutta asia on tärkeä noteerata myös juhlavuoden merkeissä. Kuuluuko lapsen ääni riittävästi meidän aikuisten maailmassa? Otammeko huomioon riittävästi lapsen näkökulman ja lapsen edun toteutumisen?

Yhdistyksen työssä lapsen äänen nostaminen vanhempien tietoisuuteen on hyvin keskeistä. Tätä teemme niin vauvatyössä, vanhemmuuden tukemiseen liittyvissä palveluissa kuin väkivaltatyössäkin. Silti on hyvä huomata, että lapsen osallisuuden toteutumisen ongelmat eivät ole vain vaikeassa elämäntilanteessa olevien perheiden haaste, vaan tämä haaste koskettaa laajasti perheitä ja koko yhteiskuntaamme.

Juhlavuotemme aikana tulemme julkaisemaan lapsen osallisuuteen liittyviä kirjoituksia. Kirjoittajina toimivat omien ammattilaistemme lisäksi myös vierailijat.

Aloitamme teeman juhlistamisen päästämällä lapset ääneen. Meille tehtiin uuden toimitalon myötä oma hahmo, joka on odotellut jo hetken aikaa sopivaa nimeä. Koronan myötä päädyimme siihen, että siirrämme hahmon nimeämisen tälle juhlavuodelle. Kuitenkin jo viime vuonna lapset saivat ehdottaa hahmolle nimiä. Yhdistyksen johtoryhmä on valinnut ehdotetuista nimistä viisi nimeä äänestykseen. Helmikuun aikana asiakkainamme olevat lapset saavat äänestää, mikä nimi tulee valituksi.

Lapsen osallisuus -teema nousee myös lappujen muodossa alkuvuoden ajaksi Liitukujan aulan valaisimeen. Kysymme lapsilta, miksi lasten mielipiteen kysyminen ja kuunteleminen on tärkeää, miksi lapset ovat tärkeitä? Uskomme, että nämäkin näkyville tulevat mielipiteet pysäyttävät meitä aikuisia miettimään, otammeko lapsen osallisuuden vakavasti.

Juhlavuosi alkaa koronan varjossa. Suuria kokoontumisia tai juhlallisuuksia ei tästä syystä ole keväälle suunniteltu. Toivomme, että syksyllä voimme viettää isolla joukolla synttäreitämme. Tule kuitenkin juhlaan mukaan tukemalla meitä somessa, liity jäseneksi tai lahjoita meille. Kaikki apu otetaan vastaan, sillä me Miinan työn jatkajat haluamme olla seuraavatkin 75 vuotta tarjoamassa tukea ja turvaa lapsille, aikuisille ja perheille Keski-Suomessa.

Merja Närhi
puheenjohtaja
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry

Kiitämme vuodesta 2020 ja toivotamme hyvää joulua!

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry kiittää kuluneesta vuodesta. Kiitämme kaikkia asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme, jäseniämme, vapaaehtoisiamme ja lahjoittajiamme tämän poikkeuksellisen vuoden yhteistyöstä.

“Kaikenlaiseen on koronan kanssa jouduttu, mutta yhdessä on selvitty. Olemme tänäkin vuonna auttaneet satoja lapsia ja aikuisia, jotka ovat olleet syystä tai toisesta vaikeassa elämäntilanteessa”, toiminnanjohtaja Susanna Huovinen sanoo.

“Vielä tällä viikollakin yhdistys on saanut asiakkaille annettavaksi ihania ja iloisia joululahjoja. Kiitämme pupujen tekijää – pupuja onkin jo taas odotettu! Haluamme myös lämpimästi kiittää Studio Aki Korpista eri liikkeistä kerätyistä joululahjoista, joista kuvassa on näkyvillä vain pieni osa. Iso kiitos Akille ja kaikille työntekijöille, jotka ovat lahjoitusmahdollisuudesta kertoneet sekä tietysti asiakkaille, jotka ovat hienoja lahjoja paketteihin käärineet. Asiakkaamme – niin lapset kuin aikuisetkin – saavat näistä jouluiloa. Lämmin kiitos meiltä kaikilta!

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry toivottaa kaikille oikein hyvää ja levollista joulua sekä koronavapaampaa uutta vuotta 2021! Pysytään turvassa ja terveinä myös joulun aikana.

Hae Äänekosken turvakotiin ohjaajaksi

Haemme Äänekosken turvakotiin ohjaajaa 15.1.2021 alkaen tai sopimuksen mukaan. Lue lisää ja hae paikkaa viimeistään 6.1.2021 mennessä.

Ohjaaja työskentelee pääsääntöisesti aamu- ja iltavuoroissa, mutta tarvittaessa on oltava valmius työskennellä myös yövuoroissa. Ohjaaja tekee suunnitelmallista asiakastyötä ja kriisityötä sekä aikuisten että lasten kanssa. Vuorossa oleva työntekijä arvioi uusien asiakkaiden turvakodin tarpeen. Ohjaajat tekevät myös kodinhoidollisia tehtäviä ja hoitavat tarvittaessa lapsia.

Kelpoisuusvaatimuksena ohjaajan tehtävään on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto (Valtioneuvoston asetus turvakotipalvelujen tuottamiselle asetettavista edellytyksistä 598/2015). Ohjaajan palkkaluokka on G24. Arvostamme työkokemusta lastensuojelun tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta sekä perehtyneisyyttä lähisuhdeväkivallan kriisityöhön.

Toimeen valittavien tulee ennen toimen vahvistamista esittää rikostaustaote (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Työntekijöillä tulee olla hygieniapassi. Edellytämme myös tartuntalain 48 pykälän mukaista rokotussuojaa. Tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika.

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tuottaa turvakotipalvelua yhtenä THL:n palveluntuottajana. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville henkilöille ja perheille. Turvakodissa on seitsemän perhepaikkaa.

Lisätietoja paikkaan liittyen 21.-23.12.2020 ja 4-5.1.2021 välisenä aikana: Minttu Lämsä, vastaava sosiaalityöntekijä, Äänekosken turvakoti, puh. 050 342 3420, minttu.lamsa@ksetu.fi

  • Hakuaika on avoinna 6.1.2021 saakka.
  • Vinkkaa paikasta mahdollisille kiinnostuneille!

Lähde: TE-palvelujen asiakastietojärjestelmä 21.12.2020 15:09:34

KSETU vapaaehtoisdoulatoiminta

Hyvää ihmisoikeuksien päivää!

Kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää vietetään vuosittain 10. joulukuuta. Tänä vuonna päivän teema liittyy koko maailmaa ravistelleeseen koronaviruspandemiaan ja siitä toipumiseen.

Päivän tarkoituksena on juhlistaa ihmisoikeuksien julistusta, joka hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 10.12.1948. Julistus alleviivaa ihmisoikeuksia riippumatta ihonväristä, uskonnosta, sukupuolesta tai poliittisesta vakaumuksesta.

“Koronaviruspandemia on vienyt monia jo valmiiksi heikossa asemassa olleita ihmisiä vieläkin hankalampiin tilanteisiin. Näin myös meillä Suomessa, vaikka Suomi onkin selvinnyt koronakriisistä monia muita maita paremmin. Koronakriisi näkyy esimerkiksi kasvaneena palveluntarpeena lähisuhdeväkivaltatyön chat-palveluissa”, Keski-Suomen ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Susanna Huovinen sanoo.

Ihmisoikeuksien päivä muistuttaa, että ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle. Samalla päivä muistuttaa siitä, että meillä jokaisella on myös velvollisuus edistää ihmisoikeuksia omassa arjessamme. Toista ihmistä loukkaavaan ja halveksivaan puheeseen ja käytökseen pitää puuttua. Kaikki väkivallan muodot – olipa väkivalta sitten fyysistä, henkistä, taloudellista tai seksuaalista – ovat tuomittavia. Apua on tarjolla – älä jää yksin!

Jokainen ihminen on arvokas ja ihmisoikeudet kuuluvat meille kaikille.

Haemme vastaavaa sosiaalityöntekijää ensikotiin

Yhdistyksessämme on avoinna paikka sosiaalityöntekijälle, joka työskentelee ensikodissa ja tapaamispaikassa. Lähetäthän hakemuksesi 20.12. klo 16 mennessä.

Vastaava sosiaalityöntekijä toimii ensikodin ja tapaamispaikan lähiesimiehenä sekä vastaa ensikodin asiakkaiden kanssa tehtävästä sosiaalityöstä. Asiakastyön lisäksi työhön kuuluu asiakastyön johtaminen ja toiminnan kehittäminen.

Edellytämme hakijalta kokemusta lastensuojelun sosiaalityöstä ja arvostamme esimiestyön kokemusta. Tehtävään valitun tulee olla laillistettu sosiaalityöntekijä ja esittää ennen toimen vahvistamista rikostaustaote (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Tehtävässä edellytetään tartuntatautilain 48 §:n mukaista rokotussuojaa.

Tehtävä alkaa 1.1.2021 tai sopimuksen mukaan.

Lisätietoja antaa palvelupäällikkö Sirpa Savolainen p. 050 5975188. Hakemus ja cv lähetetään osoitteeseen sirpa.savolainen@ksetu.fi 20.12. klo 16.00 mennessä. Haastattelut pyritään pitämään 22.12.-23.12.2020 aamupäivällä.

Ensikoti tarjoaa perhekohtaista ja yhteisöllistä työskentelyä vauvaperheille, jotka tarvitsevat pitkäkestoista, ympärivuorokautista tukea. Työskentelyssä on keskeistä varhaisen vuorovaikutussuhteen tukeminen ja vanhemman arjen vakauttaminen. Tapaamispaikassa toteutetaan viranomaisten tekemiä päätöksiä tai heidän vahvistamiaan sopimuksia, jotta lapsi ja hänestä erossa asuva vanhempi voivat tavata turvallisesti.

viikkohuili-vertaisryhmä yhden vanhemman perheille