Marraskuu on turvakotikuukausi. THL kampanjoi yhdessä meidän turvakotitoimijoiden kanssa turvakotien tunnettuuden lisäämiseksi. Samalla turvakotikuukausi on osa yhdistyksemme 75-vuotisjuhlaa. Turvakotien toiminnan historiasta ja tästä päivästä kirjoittavat turvakotiemme sosiaalityöntekijät Tuija Sojakka ja Minttu Lämsä.
1980-luvulle tultaessa Jyväskylän ensikodissa kaivattiin lisätilaa turvakotitoiminnan aloittamiseksi. Turvakotien tarve oli tullut esiin ensikotitoiminnan kautta. Perheväkivalta oli lisääntynyt ja turvakotipaikkojen tarve oli tullut ajankohtaiseksi, kun ensikodissa oli majoitettu perheväkivallan uhreja.
Jyväskylän turvakoti otettiin käyttöön ympärivuorokautisesti vuonna 1986 ensikodin vanhoissa tiloissa. Toiminnan alussa turvakotiin tultiin puolison vuoksi ja tulija oli yleensä aina nainen. Turvakotiin pääsi ainoastaan sosiaalitoimen myöntämillä maksusitoumuksilla, joita tehtiin ainoastaan lapsiperheille. Turvakotitoiminnan alussa 1990 -luvulla työskenneltiin myös väkivallan tekijöiden kanssa eikä pyritty enää salaamaan väkivallantekijältä tietoa puolison turvakodissa olosta. Koko perhettä pyrittiin auttamaan kokonaisvaltaisesti.
Lama-aikana tulijoita turvakotiin olisi ollut, mutta kunnat eivät pystyneet myöntämään maksusitoumuksia. 1990-luvun lopulla alettiin kiinnittää huomiota lasten kanssa työskentelyyn: lapsi tuli kuulluksi ja hänen kanssaan työskenneltiin ikätason mukaisesti. Aikuisten kanssa työskentelyssä alkoi painottua kriisi- ja traumatyö.
Turvakotipalvelu on saatavilla kaikille lähisuhdeväkivallan kokijoille
Ensi- ja turvakoti eriytyivät omiksi yksiköikseen vuonna 2011, jolloin pystyttiin entistä paremmin keskittymään lähisuhdeväkivaltatyöhön. Turvakotilaki tuli voimaan vuonna 2015, jolloin toiminnan rahoitus siirtyi valtiolle ja toimintaa alkoi koordinoimaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Muutoksen myötä turvakotipalvelu on saatavilla kaikille lähisuhdeväkivallan kokijoille. Asiakas voi hakeutua myös itse turvakotiin ja palvelu on maksutonta. Etenkin ilman lapsia turvakotiin tulevien määrä on kasvanut. Turvakotiin hakeutuvissa on myös aiempaa enemmän miehiä.
Tänä päivänä turvakotiin tullaan lähisuhdeväkivallan vuoksi, jonka tekijänä on nykyinen tai entinen puoliso, oma lapsi, vanhempi, sisarus tai muu läheinen. THL:n koordinoinnin myötä asiakas voi hakeutua mihin tahansa turvakotiin Suomessa – ja saada laadultaan samankaltaista palvelua. Turvakotien asiakaspalautteiden perusteella sekä aikuisten että lasten kokemus turvakotipalvelusta on erittäin myönteinen. THL kouluttaa jatkuvasti turvakotien työntekijöitä ja kehittää palvelun laatua.
Nykyisin turvakodeissa on asiakkaita vauvasta vaariin
Kasvaneen palvelutarpeen vuoksi yhdistys perusti toisen turvakodin Äänekoskelle vuonna 2019. Äänekosken turvakodille on ollut tarvetta ja se vastaa erityisesti pohjoisen Keski-Suomen tarpeisiin. Nykyisin turvakodeissa on asiakkaita vauvasta vaariin, niin miehiä kuin naisia. Turvakodin asiakkaista lähes kaikki ovat kokeneet henkistä väkivaltaa ja noin puolet myös fyysistä väkivaltaa. Turvakotiin voi tulla myös väkivallan uhan vuoksi.
Nykyisin monet turvakodin asiakkaat ovat kokeneet digitaalista väkivaltaa, kuten älylaitteiden kautta tapahtuvaa vainoamista. Digitaalista väkivaltaa kartoitetaan lähes jokaiselta asiakkaalta ja työntekijät ovat kouluttautuneet ja perehtyneet aiheeseen.
Minttu Lämsä
vastaava sosiaalityöntekijä
Äänekosken turvakoti
Tuija Sojakka
vastaava sosiaalityöntekijä
Jyväskylän turvakoti