Neuromonimuotoisuus – miksi juuri se vauvafoorumin aiheeksi? Tästä kirjoittaa vastaava sosiaalityöntekijämme Ida Halme blogissaan, joka on julkaistu Ensi- ja turvakotien liiton nettisivujen Vieraskynä-osastolla 3.10.2024.
Neuromonimuotoisuus – miksi juuri se vauvafoorumin aiheeksi? Tätä meiltä ensikodilta kysytään usein ja vastaan, että siksi koska neuromonimuotoisuus on päivittäin läsnä ensikodin arjessa, vaikuttaa vauvojen elämään, ihmetyttää ja hämmentää vanhempia sekä herättää heissä sekä työntekijöissä kysymyksiä, mutta onneksi myös vastauksia.
Yhtenä aamuna ensikodilla
On torstai-aamu ensikodilla. Tiina-äiti tulee aamupalalle. Hän esittelee liiketoimintasuunnitelmaa, jonka on edellisiltana tehnyt. Eilen aamulla hänellä ei vielä ollut liikeideaa, vaan hän oli hakeutumassa opiskelemaan ja soitteli haluamansa koulun opolle. Päivän aikana kampaajalla Tiinalle tuli kuitenkin liikeidea.
Tänään onkin kiire, koska Tiina lähtee heti etsimään liiketiloja tulevalle yritykselleen. Tätä varten pitää tehdä ammattilaistason meikki ja käydä ostamassa edustavat uudet vaatteet. Tiinalla on kyllä paljon vaatteita, mutta hän ei muista löytyisikö jotain edustavaa, koska vaatteet on huoneen nurkassa Tiinan mittaisessa kasassa eikä vaatekasan luo pääse, koska huoneessa on niin paljon tavaraa. Meikatessaan Tiina muistaa menevänsä ystävänsä kanssa tänään kahville, huoneen siivous saa taas siirtyä, vaikka se olikin sovittu ohjaajan kanssa yhdessä tehtäväksi.
Ohjaaja kyselee, mikä on kuukauden ikäisen vauvan tilanne, vieläkö vauva nukkuu ja mitä vauvan päivään kuuluu. Tiina hätääntyy ja jähmettyy, hän unohti vauvan eikä muista, missä vauva on. Onneksi ohjaaja löytää vauvan pinnasängystä juuri heränneenä.
Samaan aikaan Mikko-isä tulee huoneesta Veeti-vauvan kanssa. Veeti itkeskelee, hamuilee suullaan ja imee intensiivisesti sormiaan. Ohjaaja huikkaa Mikolle, mitä kaikkia nälkäviestejä Veeti eleillään kertoo ja ehdottaa, josko Mikko antaisi Veetille maitoa. Mikko on kuitenkin katsonut kellosta, että on jo myöhässä itse suunnittelemastaan leikkihetkestä. Nyt pitää olla 30 minuuttia leikkimatolla.
Leikkimatolla Veetin itku yltyy huudoksi ja ohjaaja ehdottaa maidon antamista ja kertaa, mitä nälän merkkejä Veeti näyttää. Mikko ei kuitenkaan halua, koska päiväohjelmassa on vielä 20 minuuttia leikkiä eikä Veetillä voi olla nälkä, koska syöttöväliksi ei vielä ole tullut kolmea tuntia.
Myös Henna-äiti heräilee Pinja-vauvan kanssa. Hennaa ahdistaa. Ystävä on laitellut kurjia viestejä yön aikana, omat raha-asiat mietityttävät, perinnästä tuli taas kirjeitä, vauvan isäkin on ollut bilettämässä Hennan asunnolla ja Henna pelkää häätöä. Hennaa häiritsee olohuoneen ikkunalaudalla kävelevän variksen kävely, ja kahvinkeittimestä kuuluva äänikin tuntuu pahalta, vaikka kahvia on saatava. Myös paidan saumat raapivat ja Hennaa hermostuttaa.
Henna tunnistaa, että ahdistuneena kaikki aistiärsykkeet tuntuvat ylivoimaisilta. Pinjakin kitisee sylissä nälkää ja Henna kokee tilanteen liian kuormittavaksi ja pelkää raivoavansa Pinjalle. Ohjaaja sopii hoitavansa Pinjan aamutoimet, jotta Henna voi pötkötellä hetken painopeiton alla musiikkia kuunnellen. Se yleensä auttaa Hennaa tällaisissa tilanteissa.
Vauva-arkeen voi saada tukea
Monilla ensikodin vanhemmilla on erilaisia neuromonimuotoisuuden piirteitä, vaikkei heillä diagnooseja ehkä olekaan. Jotkut ovat hakeneet apua terveydenhuollosta, osa ei ole päässyt tutkimuksiin tai avun piiriin, osa ei halua terveydenhuollon apuja. Kuitenkin usein vauvan syntymän jälkeen uudessa elämäntilanteessa omat tututkin piirteet ja toimintatavat tulevat eri tavalla esille.
Vauva-arkeen sopeutuminen ei olekaan helppoa ja arki ja tunnesäätely on hankalaa. Voi olla vaikea ymmärtää, miksi näin on, miksen ymmärrä vauvan viestejä, miksei vauva toimi niin kuin ajattelen ja eri oppikirjatkin kertovat. Vastasyntyneen vauvan perushoidon opittuaan vanhemmalla voi olla haasteita pysyä mukana vauvan nopeasti etenevässä kehityksessä. Tilanteet saattavat olla vanhemmille hyvin hämmentäviä ja vaikuttaa lapsen hyvinvointiin.
Tilanteiden sanoittaminen, niissä tukeminen ja erilaisten toimintamallien sekä apukeinojen pohtiminen yhdessä vanhemman kanssa ja niissä ohjaaminen onkin arkipäivää ensikodilla. Usein vanhempaa autetaan etsimään apuja terveydenhuollosta, mutta arjen ohjaaminen ja apukeinojen saaminen erilaisiin arjen tilanteisiin on vähintään yhtä tärkeää.
Ammattilaisetkin tarvitsevat lisätietoa ja koulutusta
Vaikka ensikodilla on paljon osaamista ja tietoa neuromonimuotoisuudesta, silti asiat mietityttävät ja uutta tietoa tutkimuksesta ja käytännön tukemisesta kaivataan jatkuvasti, koska neuromonimuotoisuus on ensikodin jokapäiväistä arkea. Siksi haluammekin itse oppia aiheesta lisää sekä tukea muidenkin vauvaperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten tietouden lisääntymistä neuromonimuotoisuudesta, koska me kaikki olemme yhdessä vaikuttamassa vauva- ja lapsiperheiden hyvinvointiin.
Tervetuloa oppimaan ja verkostoitumaan Vauvafoorumiin 2024, jonka teemana on vanhemman neuromonimuotoisuus. Tilaisuus järjestetään Jyväskylässä Yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton sekä Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n kanssa 20.-21.11.24.
Linkki ohjelmaan ja ilmoittautumiseen löytyvät täältä:
https://ensijaturvakotienliitto.fi/tapahtumat/vauvafoorumi2024/