Hyvinvointialueella iso rooli turvallisuuden vahvistamisessa

Työtä turvallisuuden puolesta -kirjoitussarjamme jatkuu. Toiminnanjohtaja Susanna Huovinen haastaa kaikki hyvinvointialueet rakentamaan parhaan väkivallan vastaisen soten omalle alueelleen.

Turvallisuuden teema kannattaa nostaa osaksi historiallista ja poikkeuksellisen tärkeää hyvinvointialueuudistusta. Vaikka uudistuksen ytimessä on ensisijaisesti taata laadukkaat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, turvallisuuden teema kuuluu oleellisena osana hyvin toimivaan sote-palvelujärjestelmään.

Liian moni suomalainen kohtaa henkistä, fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa kotona, koulussa, työpaikoilla ja harrastuksissa. Yhä useampi uskaltaa onneksi jo nostaa kohtaamaansa väkivaltaa ja kaltoinkohtelua esiin ja vaatia asioihin muutosta.

Tästä osoituksena on esimerkiksi viime viikkojen vilkas keskustelu seksuaalisesta ahdistelusta. Silti esiin tulevat tapaukset ovat valitettavasti vain jäävuoren huippu – väkivallan kokemusta leimaa usein uhrin turha häpeä ja syyllisyys.

Vastuu toisen ihmisen väkivaltaisesta kohtelusta on aina tekijällä.

Sote-uudistuksessa on aiheellisesti kannettu huolta sellaisten asioiden organisoimisesta, jotka kuuluvat useamman toimijan vastuulle. Väkivallan vastainen työ kuuluu tälle listalle. Työn keskiössä on yhtäältä väkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen, toisaalta uhrien, kokijoiden ja tekijöiden tarvitseman avun turvaaminen.

Näissä kaikissa tehtävissä omat roolit löytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, mutta myös varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen sekä laajasti työelämän piirissä toimiville organisaatioille. Erikseen on mainittava myös poliisin ja oikeuslaitoksen tärkeä rooli väkivallan kitkemisessä ja uhrien auttamisessa.

Hyvinvointialueiden tulisi omilla alueillaan johtaa väkivallan vastaista työtä.

Uusi ”hyvinvointikone” on valjastettava täysimääräisesti takaamaan jokaisen ihmisen oikeutta turvalliseen elämään. Väkivalta maksaa yhteiskunnallemme vuosittain valtavia summia esimerkiksi ensihoidon, sairaanhoidon, lastensuojelun, poliisin ja oikeuslaitoksen kuluina sekä työstä poissaoloina – puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä, jonka väkivalta aina uhrille aiheuttaa. Ylisukupolvisuus johtaa usein ongelmien siirtymiseen lasten ja nuorten maailmaan.

Haastan kaikki hyvinvointialueet rakentamaan parhaan väkivallan vastaisen soten omalle alueelleen.

Työ vaatii monipuolista aktiivisten toimijoiden tiivistä verkostoitumista, hyvien käytänteiden kokoamista ja jakamista sekä uusien toimintamallien rohkeaa pilotointia.

Onnistuneella työllä uudet ”hyvinvointikoneemme” voivat luoda asukkailleen turvallisempaa arkea ja vähemmän väkivallasta aiheutuvia kustannuksia sekä katkoa väkivallan ylisukupolvisia ketjuja. Otatko sinä organisaatiosi puolesta yhteistyökutsuni vastaan?

Susanna Huovinen
toiminnanjohtaja
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry

Yhdistyksemme tämän vuoden kirjoitussarja keskittyy turvallisuuden teeman ympärille. Ammattilaisemme kirjoittavat teemasta Työtä turvallisuuden puolesta -otsikon alla. Löydät aiemmat kirjoitukset esimerkiksi verkkosivuiltamme.

  • 22.3.2022 Ensikodilta palikoita perusturvallisuuteen
    Riikka Huusko, sosiaalityöntekijä, Ensikodin ja Tapaamispaikan vastaava
  • 11.2.2022 Yhteistyö tuo turvaa
    Tiina Nevalainen, vastaava sosiaalityöntekijä, Jyväskylän turvakoti
    Minttu Lämsä, vastaava sosiaalityöntekijä, Äänekosken turvakoti